Ansaitsijamallien kannatus Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa
Rinne, Nina (2017-05-16)
Ansaitsijamallien kannatus Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa
Rinne, Nina
(16.05.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkasteltiin ansaitsijamallien kannatusta Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa. Tutkimuksessa selvitettiin, selittävätkö sukupuoli, ikä, koulutus, uskonnollisuus, siviilisääty, onko lapsia vai ei ja lasten ikä sekä sukupuolirooliasenteet ansaitsijamallien kannatusta. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä olivat työn ja hoivan jakaminen, perhepolitiikka, työmarkkinat sekä kulttuuriset käsitykset ja sukupuolirooleihin liittyvät asenteet.
Tutkimusaineistona käytettiin ISSP 2012: Family and changing gender roles IV kansainvälistä aineistoa. Perusjoukkona ovat suomalaiset, ruotsalaiset, saksalaiset ja isobritannialaiset 18−74-vuotiaat. Tutkimus on kvantitatiivinen haastattelu- ja kyselytutkimus. Menetelminä käytettiin ristiintaulukointia sekä multinomiaalista regressioanalyysiä.
Tutkimustuloksista havaittiin, että tutkimusmaiden välillä on havaittavissa selkeitä eroja ansaitsijamalleihin liittyvissä asenteissa. Toivotuimpana ansaitsijamallina pidettiin Suomessa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa puolentoista ansaitsijanmallia eli äidin osa-aika, isän kokopäivätyön mallia. Ainoastaan Ruotsissa pidettiin parhaana ansaitsijamallina tasa-arvoista ansaitsijamallia. Selittävien tekijöiden osalta havaittiin, että miehet, vanhemmat ikäluokat, matalan koulutuksen omaavat, uskonnollisesti aktiiviset, naimisissa tai parisuhteessa olevat, ne, joilla oli lapsi sekä ne, jotka uskoivat, että äidin työssäkäynti vaikuttaa negatiivisesti lapseen, pitivät perinteistä mieselättäjämallia parhaana ansaitsijamallina.
Tuloksista havaittiin myös, että kaikki naisvaltaiset ansaitsijamallit, joissa nainen on kokopäivätyössä ja mies joko kotona tai osa-aikatyössä, saivat hyvin vähän kannatusta.
Tutkimusaineistona käytettiin ISSP 2012: Family and changing gender roles IV kansainvälistä aineistoa. Perusjoukkona ovat suomalaiset, ruotsalaiset, saksalaiset ja isobritannialaiset 18−74-vuotiaat. Tutkimus on kvantitatiivinen haastattelu- ja kyselytutkimus. Menetelminä käytettiin ristiintaulukointia sekä multinomiaalista regressioanalyysiä.
Tutkimustuloksista havaittiin, että tutkimusmaiden välillä on havaittavissa selkeitä eroja ansaitsijamalleihin liittyvissä asenteissa. Toivotuimpana ansaitsijamallina pidettiin Suomessa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa puolentoista ansaitsijanmallia eli äidin osa-aika, isän kokopäivätyön mallia. Ainoastaan Ruotsissa pidettiin parhaana ansaitsijamallina tasa-arvoista ansaitsijamallia. Selittävien tekijöiden osalta havaittiin, että miehet, vanhemmat ikäluokat, matalan koulutuksen omaavat, uskonnollisesti aktiiviset, naimisissa tai parisuhteessa olevat, ne, joilla oli lapsi sekä ne, jotka uskoivat, että äidin työssäkäynti vaikuttaa negatiivisesti lapseen, pitivät perinteistä mieselättäjämallia parhaana ansaitsijamallina.
Tuloksista havaittiin myös, että kaikki naisvaltaiset ansaitsijamallit, joissa nainen on kokopäivätyössä ja mies joko kotona tai osa-aikatyössä, saivat hyvin vähän kannatusta.