Pragmaattiset adaptaatiot teoksissa Suomi Berliinissä ja Finnland in Berlin
Markkanen, Anja (2017-06-12)
Pragmaattiset adaptaatiot teoksissa Suomi Berliinissä ja Finnland in Berlin
Markkanen, Anja
(12.06.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani aiheena ovat pragmaattiset adaptaatiot vuonna 2001 ilmestyneissä Hannes Saarisen toimittamissa tietokirjoissa Suomi Berliinissä ja Finnland in Berlin. Kieltä lukuun ottamatta keskenään identtiset ja samanaikaisesti julkaistut teokset koostuvat alun perin saksan- tai suomenkielisistä artikkeleista, jotka käsittelevät suomalaista ja saksalaista kulttuuria, politiikkaa, historiaa, musiikkia, arkkitehtuuria ja urheilua.
Tavoitteenani on ollut selvittää, millaisia pragmaattisia adaptaatioita artikkeleita käännettäessä on hyödynnetty. Albrecht Neubertin mukaan pragmatiikassa tarkastellaan merkkien ja niiden käyttäjien välisiä suhteita. Adekvaatisti käännettäessä tarvitaan pragmaattista adaptaatiota lähde- ja kohdetekstin mahdollisesti toisistaan eroavien funktioiden vuoksi suhteellisesti saman informaatioarvon välittämiseksi lähde- ja kohdekielessä. Tutkielmassa on käytetty deskriptiivistä tutkimusmenetelmää vertailemalla edustavaa osaa alkuperäisistä ja käännetyistä artikkeleista keskenään. Aineistosta on poimittu esiin kohdat, joissa on tehty pragmaattista adaptaatiota, ja analysoitu tehtyjä käännösratkaisuja.
Tutkimusaineistosta löytyneet 69 pragmaattista adaptaatiota jakaantuivat 32 lisäykseen, 16 korvaukseen, 13 poistoon ja 8 järjestyksenmuutokseen. Pragmaattisia adaptaatioita tehtiin analyysini mukaan ensisijaisesti taustatietojen erilaisuudesta johtuen, mutta myös konventio- ja paikkaerojen vuoksi.
Teosten kaksikielinen luonne lienee ohjannut kirjoittajia erityiseen eksplisiittisyyteen, mikä on vähentänyt erityisesti korvausten tarpeellisuutta. Käännöspäätös jo kirjoitusvaiheessa vaikuttaa tämän suppean tutkimuksen perusteella vähentävän pragmaattisen adaptaation tarvetta käännöksessä.
Tavoitteenani on ollut selvittää, millaisia pragmaattisia adaptaatioita artikkeleita käännettäessä on hyödynnetty. Albrecht Neubertin mukaan pragmatiikassa tarkastellaan merkkien ja niiden käyttäjien välisiä suhteita. Adekvaatisti käännettäessä tarvitaan pragmaattista adaptaatiota lähde- ja kohdetekstin mahdollisesti toisistaan eroavien funktioiden vuoksi suhteellisesti saman informaatioarvon välittämiseksi lähde- ja kohdekielessä. Tutkielmassa on käytetty deskriptiivistä tutkimusmenetelmää vertailemalla edustavaa osaa alkuperäisistä ja käännetyistä artikkeleista keskenään. Aineistosta on poimittu esiin kohdat, joissa on tehty pragmaattista adaptaatiota, ja analysoitu tehtyjä käännösratkaisuja.
Tutkimusaineistosta löytyneet 69 pragmaattista adaptaatiota jakaantuivat 32 lisäykseen, 16 korvaukseen, 13 poistoon ja 8 järjestyksenmuutokseen. Pragmaattisia adaptaatioita tehtiin analyysini mukaan ensisijaisesti taustatietojen erilaisuudesta johtuen, mutta myös konventio- ja paikkaerojen vuoksi.
Teosten kaksikielinen luonne lienee ohjannut kirjoittajia erityiseen eksplisiittisyyteen, mikä on vähentänyt erityisesti korvausten tarpeellisuutta. Käännöspäätös jo kirjoitusvaiheessa vaikuttaa tämän suppean tutkimuksen perusteella vähentävän pragmaattisen adaptaation tarvetta käännöksessä.