Selaus oppiaineen mukaan kokoelmassa VäitöskirjatSuomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus/suomen kieli

    • Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan. Suomen kirjoitetun yleiskielen morfosyntaktisten yhdyssanarakenteiden produktiivisuus 

      Tyysteri, Laura
      Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita : 408 (Turun yliopisto, 05.09.2015)
      Tämän tutkimuksen kohde on suomen kirjoitetun yleiskielen morfosyntaktisten yhdyssanarakenteiden produktiivisuus. Tutkimuksen tärkein päämäärä on selvittää, kuinka ahkerasti erilaisia suomen kielen suomia mahdollisuuksia ...
    • Abiturientti uutistoimittajana. Tekstilajin taju ja uutisen tuottaminen äidinkielen tekstitaidon kokeessa 

      Valtonen, Päivi
      Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita : 350 (Turun yliopisto, 24.11.2012)
      Väitöstutkimuksen kohteena oli abiturienttien kirjoittamien uutistekstien uutismaisuus ja tekstien implikoima tekstilajin taju. Tavoitteena oli lisäksi tarkastella vertailun pohjaksi prototyyppisen uutisen piirteitä, ...
    • Agricolan pitää – nesessiiviverbi kielikontaktin ytimessä 

      Elsayed, Duha
      Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C: Scripta lingua Fennica edita : 448 (Turun yliopisto, 19.01.2018)
      Pitää on vanhaan perintösanastoon kuuluva verbi, joka alkuaan on tarkoittanut ’hallussa pitämistä’ tai ’kiinnittyneenä olemista’. Sitä se tarkoittaa edelleenkin, mutta lisäksi verbi on käynyt läpi kieliopillistumisprosessin, ...
    • Edessä ja edellä: Suomen ete-vartaloisten tilagrammien merkitykset ja metaforisuus 

      Teeri-Niknammoghadam, Krista
      Turun yliopiston julkaisuja - Annales Universitatis Turkuensis, Ser B: Humaniora : 537 (Turun yliopisto, 28.05.2021)
      Tämä väitöskirja käsittelee suomen <i>ete</i>-vartaloisten tilagrammien merkityksiä. Tilagrammeilla tarkoitetaan perusmerkityksessään spatiaalisia suhteita ilmaisevia kieliopillisia muotoja, kuten adpositioita ja paikan ...
    • Edistyneen oppijan suomen konstruktiopiirteitä korpusvetoisesti: avainrakenneanalyysi 

      Ivaska, Ilmari
      Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita : 409 (Turun yliopisto, 04.09.2015)
      Ensikielen jälkeen opittavan kielen tutkimusta ja suomi toisena kielenä alaa sen osana ovat koko niiden olemassaolon ajan hallinneet samat peruskysymykset: millaista oppiminen on eri vaiheissa ja eri ympäristöissä, sekä ...
    • Hän, se, tää vai toi? : Vuorovaikutussosiolingvistinen tutkimus henkilöviittauksista Kaakkois-Satakunnan nykypuhekielessä 

      Priiki, Katri
      Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita : 432 (Turun yliopisto, 17.02.2017)
      Puhutussa suomessa voidaan viitata ihmisiin neljällä kolmaspersoonaisella pronominilla. Väitöskirja tarkastelee se-, tää-, toi- ja hän-pronomineja viittauksissa henkilöön, joka ei ole keskustelutilanteessa läsnä, ...
    • Kuka sinä on? : Tutkimus yksikön 2. persoonan käytöstä ja käytön variaatiosta suomenkielisissä arkikeskusteluissa 

      Suomalainen, Karita
      Turun yliopiston julkaisuja - Annales Universitatis Turkuensis, Ser C: Sripta Lingua Fennica Edita : 499 (Turun yliopisto, 11.12.2020)
      Yksikön toisen persoonan muotoja käytetään tyypillisesti viittaamaan vastaanottajaan, mutta muunlaistakin käyttöä on. Tässä väitöskirjassa huomion kohteena on se, millaisia erilaisia käyttötapoja yksikön 2. persoonan ...
    • Lauseen aspektin ilmaiseminen suomen kielessä. Tutkimus olla-, tehdä- ja tulla-verbillisistä tekstilauseista käyttökonteksteissaan 

      Nurminen, Salla
      Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita : 410 (Turun yliopisto, 19.09.2015)
      Tutkimuksessa tarkastellaan lauseen aspektin ilmaisemista suomen kielessä. Aspektia käsitellään merkityskategoriana, joka osoittaa lauseen kuvaaman asiaintilan ajallisen keston, ja perustavanlaatuisena aspektuaalisena ...
    • Mikael Agricolan teosten kielen ala-, ylä-, ja -pää-vartaloiset adpositiot 

      Salmi, Heidi
      Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita : 307 (Turun yliopisto, 22.01.2011)
      <b> Adpositions with the stems ala, ylä and pää in the language of Mikael Agricola’s writings</b> The language of Mikael Agricola’s (c 1510–1557) writings represents an interesting phase in the development of the Finnish ...
    • Nollapersoonalause suomessa ja virossa. Tutkimus kirjoitetun kielen aineistosta 

      Jokela, Hanna
      Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita : 334 (Turun yliopisto, 14.04.2012)
      The present study focuses on the zero person constructions both in Finnish and Estonian. In the zero person construction, there is no overt subject and the verb is in the 3rd person singular form: Fin. Tammikuussa voi ...
    • Sitouttamisretoriikka yritysviestinnässä 

      Virsu, Ville
      Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita : 331 (Turun yliopisto, 18.02.2012)
      This study focuses on work commitment creation on rhetorical level, that is to say, the rhetorical and linguistic means that are used to construct or elicit worker commitment. The commitment of the worker is one of the ...
    • Subjektin ilmaiseminen yksikön ensimmäisessä persoonassa : tutkimus suomen vanhoista murteista 

      Väänänen, Milja
      Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita : 430 (Turun yliopisto, 09.12.2016)
      Tutkimuksen kohteena on yksikön ensimmäisen persoonan subjektin ilmaiseminen, erityisesti valinta ilmisubjektin (minä sanon) ja ilmisubjektittomuuden (sanon) välillä. Ilmaisutavan valinta on puhutussa kielessä ...
    • Suomen essiivi 

      Hynönen, Emmi
      Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita : 425 (Turun yliopisto, 09.09.2016)
      Essiivi on suomen kielen sijamuoto, jota käytetään nykykielessä erilaisten olotilojen ilmaisemiseen (Hän on opettajana ~ sairaana). Se on taustaltaan lokatiivi, jonka paikanilmaisutehtävä näkyy edelleen erilaisissa ...
    • Suomi tiellä sivistyskieleksi. Suomenkielisen maantieteen sanaston kehittyminen ja kehittäminen 1800-luvulla 

      Laine, Päivi
      Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja - Publications of the Department of Finnish and General linguistics of the University of Turku. : 77 (Turun yliopisto, 24.11.2007)
      Tutkimukseni käsittelee suomen kielen sanaston kehitystä 1800-luvulla eli aikana, jolloin suomen kielestä kehittyi monialainen sivistyskieli. Esimerkkiaineistona on yhden erikoisalan, maantieteen sanasto. Suomen kirjakieli ...
    • Tausta, tekijä ja kieli : filologinen tutkimus Aitolahden koodeksin lainsuomennoksesta 

      Uusitalo, Harri
      Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C: Scripta lingua Fennica edita : 471 (Turun yliopisto, 14.06.2019)
      Väitöskirjan tutkimuskohteena on Aitolahden koodeksiin sisältyvä lainsuomennos. Aitolahden koodeksi on 1600-luvulta peräisin oleva käsikirjoitus, joka sisältää kuningas Kristofferin lain suomennoksen lisäksi erilaisia ...
    • Tekijännimet Mikael Agricolan teosten kielessä. Henkilötarkoitteisten johdosten merkitykset, funktiot ja rakenteet 

      Nummila, Kirsi-Maria
      Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita : 328 (Turun yliopisto, 21.01.2012)
      My research deals with agent nouns in the language of the works of Mikael Agricola (ca. 1510–1557). The main tasks addressed in my thesis have been to describe individual agent noun types, to provide a comprehensive picture ...
    • Yhdyssanat ja yhdyssanamaiset rakenteet Mikael Agricolan teoksissa 

      Toropainen, Tanja
      Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita : 439 (Turun yliopisto, 25.08.2017)
      Tämä tutkimus käsittelee Mikael Agricolan (n. 1507–1557) teoksissa esiintyviä yhdyssanoja sekä sellaisia sanaliittoja, jotka muotonsa ja merkityksensä puolesta muistuttavat yhdyssanoja eli ovat yhdyssanamaisia. Tutkimuksessa ...
    • Yhteisymmärryksen rakentaminen monikulttuurisilla lääkärin vastaanotoilla 

      Paananen, Jenny
      Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita : 465 (Turun yliopisto, 15.03.2019)
      Yhteisymmärryksen saavuttaminen lääkärin vastaanottokeskustelussa on tärkeää, jotta potilaan huolenaiheet tulevat tunnistetuksi oikein ja jotta hän saa niihin asianmukaista hoitoa. Lisäksi vuorovaikutuksella on suuri ...