Musiikkiharrastuksen yhteyksiä nuorten musiikinharrastajien subjektiiviseen hyvinvointiin : Tapaustutkimus 14-18-vuotiaiden omista musiikkiharrastuksen kokemuksista, näkemyksistä sekä vaikutuksista itsekoettuun hyvinvointiin
Romunen, Erkka (2018-01-05)
Musiikkiharrastuksen yhteyksiä nuorten musiikinharrastajien subjektiiviseen hyvinvointiin : Tapaustutkimus 14-18-vuotiaiden omista musiikkiharrastuksen kokemuksista, näkemyksistä sekä vaikutuksista itsekoettuun hyvinvointiin
Romunen, Erkka
(05.01.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801111276
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801111276
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää musiikkiharrastuksen ja subjektiivisen hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä lukiolaisilla ja yläkoululaisilla. Erityisesti haluttiin selvittää musiikkiharrastuksen aiheuttamia kokemuksia ja millä tavalla tutkittavat tunnistivat musiikkiharrastuksen ja itsekoetun hyvinvoinnin yhteyttä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelulla syksyllä 2017. Tutkimukseen osallistui seitsemän lukiolaista ja yksi yläkoululainen. Jokainen heistä harrastaa musiikkia vapaa-ajallaan. Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen ja tiedonhankinnan strategiana käytettiin tapaustutkimusta. Haastattelut nauhoitettiin tiedonkeruun aikana, jonka jälkeen ne litterointiin. Lopulta haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Haastattelut toteutettiin tutkittavien kouluissa.
Tutkimuksen tulosten mukaan musiikkiharrastuksella ja subjektiivisella hyvinvoinnilla havaittiin yhteyksiä. Musiikin harrastaminen vaikutti tutkimusjoukon tunne-elämyksiin, sosiaalisiin suhteisiin, itsetuntoon ja yleisen tyytyväisyyden tilaan. Musiikkiharrastus herätti tutkittavissa enemmän positiivisia kuin negatiivisia tunteita. Tämä oli tärkeää itsekoetun hyvinvoinnin ja tyytyväisyyden tilan kannalta, sillä positiivisten tunteiden kokeminen on oleellinen osa subjektiivista hyvinvointia.
Musiikkiharrastus sai tutkittavilla aikaan positiivisen kierteen. Myönteiset tunteet ja musiikkiin liittyvät ihmissuhteet liittyivät monella tapaa tutkittavien itsekoettuun hyvinvointiin. Musiikin harrastaminen koettiin tärkeänä osana yleistä hyvinvoinnin tilaa. Tutkimustulokset sopivat pitkälti yhteen teoriaosuuden kirjallisuuden kanssa ja nämä molemmat muodostavat yhdessä johdonmukaisen kokonaisuuden, jonka avulla voi ymmärtää musiikkiharrastuksen merkitystä musiikkia harrastavien elämässä.
Tutkimuksen aiheen käsittelylle ja tutkimiselle on tarvetta, sillä musiikin harrastamisen muista psyykkisistä hyödyistä ollaan tietoisia ja subjektiivinen hyvinvointi tarkoittaa ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tilaa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelulla syksyllä 2017. Tutkimukseen osallistui seitsemän lukiolaista ja yksi yläkoululainen. Jokainen heistä harrastaa musiikkia vapaa-ajallaan. Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen ja tiedonhankinnan strategiana käytettiin tapaustutkimusta. Haastattelut nauhoitettiin tiedonkeruun aikana, jonka jälkeen ne litterointiin. Lopulta haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Haastattelut toteutettiin tutkittavien kouluissa.
Tutkimuksen tulosten mukaan musiikkiharrastuksella ja subjektiivisella hyvinvoinnilla havaittiin yhteyksiä. Musiikin harrastaminen vaikutti tutkimusjoukon tunne-elämyksiin, sosiaalisiin suhteisiin, itsetuntoon ja yleisen tyytyväisyyden tilaan. Musiikkiharrastus herätti tutkittavissa enemmän positiivisia kuin negatiivisia tunteita. Tämä oli tärkeää itsekoetun hyvinvoinnin ja tyytyväisyyden tilan kannalta, sillä positiivisten tunteiden kokeminen on oleellinen osa subjektiivista hyvinvointia.
Musiikkiharrastus sai tutkittavilla aikaan positiivisen kierteen. Myönteiset tunteet ja musiikkiin liittyvät ihmissuhteet liittyivät monella tapaa tutkittavien itsekoettuun hyvinvointiin. Musiikin harrastaminen koettiin tärkeänä osana yleistä hyvinvoinnin tilaa. Tutkimustulokset sopivat pitkälti yhteen teoriaosuuden kirjallisuuden kanssa ja nämä molemmat muodostavat yhdessä johdonmukaisen kokonaisuuden, jonka avulla voi ymmärtää musiikkiharrastuksen merkitystä musiikkia harrastavien elämässä.
Tutkimuksen aiheen käsittelylle ja tutkimiselle on tarvetta, sillä musiikin harrastamisen muista psyykkisistä hyödyistä ollaan tietoisia ja subjektiivinen hyvinvointi tarkoittaa ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tilaa.