Perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajien näkemyksiä pätevyysvaatimuksen asettamisesta ja omasta lisäkoulutuksen tarpeestaan
Hietalahti, Katariina; Ikonen, Helka (2018-01-09)
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajien näkemyksiä pätevyysvaatimuksen asettamisesta ja omasta lisäkoulutuksen tarpeestaan
Hietalahti, Katariina
Ikonen, Helka
(09.01.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801192131
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801192131
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajien(valmo-opettajien) näkemyksiä siitä, pitäisikö heidän työlleen asettaa pätevyysvaatimus ja mikä koulutus vastaisi parhaiten valmo-opettajan työn vaatimuksiin. Toisena tavoitteena oli selvittää valmo-opettajien koettua lisäkoulutuksen tarvetta. Lisäksi selvitettiin koulutustaustan ja työkokemuksen määrän merkitystä lisäkoulutuksen tarpeen kannalta.
Tutkimuksen teossa lähdettiin liikkeelle siitä, millä menetelmin kyettäisiin tuomaan käyttökelpoista tietoa myös opetuksen kentän ja siihen liittyvän päätöksenteon tarpeisiin. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella keväällä 2016 ja tutkimukseen osallistui yhteensä 46 valmo-opettajaa lähes jokaisesta Suomen maakunnasta. Kyselylomake sisälsi sekä Likert-asteikollisia väittämiä, joilla tutkittiin vastaajien koettua lisäkoulutuksen tarvetta, että avoimia kysymyksiä ja monivalintakysymyksiä, joilla selvitettiin niin koettua lisäkoulutuksen tarvetta kuin näkemyksiä pätevyysvaatimukseen liittyen. Kerätty aineisto ja sen analyysi on siis osin määrällistä ja suureksi osaksi laadullista. Tutkimuksessa käytettiinkin integroivaa lähestymistapaa, joka pohjautuu pragmatismiin ja fenomenografiaan.
Vastaajista 69,6 % asettaisi valmo-opettajan työlle pätevyysvaatimuksen valmo-opettajan vaativan työnkuvan, opetuksen yhtenäistämisen ja opettajien paremman kouluttamisen vuoksi. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että erityisluokanopettajan koulutus vastaa parhaiten valmo-opettajan työn vaatimuksiin. Kaikki vastaajat lukuun ottamatta yhtä kokivat kaipaavansa lisäkoulutusta ainakin joltain työn osa-alueelta. Lisäkoulutuksen tarve vaihteli työn osa-alueittain eriteltynä ja keskimäärin eniten lisäkoulutusta kaivattiin arvioinnista ja oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta. Vastaajat jaettiin koulutustaustan pohjalta luokanopettajiin, erityisluokanopettajiin ja aineenopettajiin. Ryhmiä vertailtaessa havaittiin, että erityisluokanopettajat kaipasivat vähiten ja luokanopettajat eniten lisäkoulutusta työnsä tueksi. Kokemuksella ei tämän tutkimuksen mukaan ollut merkitystä lisäkoulutuksen tarpeen kannalta. Tämä tutkimus tukee aiempia tutkimuksia siinä, että erityisluokanopettajan pätevyys sopii hyvin valmo-opettajan pohjakoulutukseksi ja voidaan ehdottaa, että se asetettaisiin työn pätevyysvaatimukseksi. Myös erityisluokanopettajien vähäisin lisäkoulutuksen tarve tukee tätä näkemystä.
Tutkimuksen teossa lähdettiin liikkeelle siitä, millä menetelmin kyettäisiin tuomaan käyttökelpoista tietoa myös opetuksen kentän ja siihen liittyvän päätöksenteon tarpeisiin. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella keväällä 2016 ja tutkimukseen osallistui yhteensä 46 valmo-opettajaa lähes jokaisesta Suomen maakunnasta. Kyselylomake sisälsi sekä Likert-asteikollisia väittämiä, joilla tutkittiin vastaajien koettua lisäkoulutuksen tarvetta, että avoimia kysymyksiä ja monivalintakysymyksiä, joilla selvitettiin niin koettua lisäkoulutuksen tarvetta kuin näkemyksiä pätevyysvaatimukseen liittyen. Kerätty aineisto ja sen analyysi on siis osin määrällistä ja suureksi osaksi laadullista. Tutkimuksessa käytettiinkin integroivaa lähestymistapaa, joka pohjautuu pragmatismiin ja fenomenografiaan.
Vastaajista 69,6 % asettaisi valmo-opettajan työlle pätevyysvaatimuksen valmo-opettajan vaativan työnkuvan, opetuksen yhtenäistämisen ja opettajien paremman kouluttamisen vuoksi. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että erityisluokanopettajan koulutus vastaa parhaiten valmo-opettajan työn vaatimuksiin. Kaikki vastaajat lukuun ottamatta yhtä kokivat kaipaavansa lisäkoulutusta ainakin joltain työn osa-alueelta. Lisäkoulutuksen tarve vaihteli työn osa-alueittain eriteltynä ja keskimäärin eniten lisäkoulutusta kaivattiin arvioinnista ja oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta. Vastaajat jaettiin koulutustaustan pohjalta luokanopettajiin, erityisluokanopettajiin ja aineenopettajiin. Ryhmiä vertailtaessa havaittiin, että erityisluokanopettajat kaipasivat vähiten ja luokanopettajat eniten lisäkoulutusta työnsä tueksi. Kokemuksella ei tämän tutkimuksen mukaan ollut merkitystä lisäkoulutuksen tarpeen kannalta. Tämä tutkimus tukee aiempia tutkimuksia siinä, että erityisluokanopettajan pätevyys sopii hyvin valmo-opettajan pohjakoulutukseksi ja voidaan ehdottaa, että se asetettaisiin työn pätevyysvaatimukseksi. Myös erityisluokanopettajien vähäisin lisäkoulutuksen tarve tukee tätä näkemystä.