Kuudesluokkalaisten mitattu ja itsearvioitu digitaalinen kompetenssi sekä sen taustatekijät
Rantanen, Eemil; Puusa, Jenny (2018-04-30)
Kuudesluokkalaisten mitattu ja itsearvioitu digitaalinen kompetenssi sekä sen taustatekijät
Rantanen, Eemil
Puusa, Jenny
(30.04.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018052324578
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018052324578
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkittiin 6.-luokkalaisten oppilaiden digitaalista kompetenssia sekä heidän kykyään arvioida omaa pätevyyttään teknologian käyttäjinä. Tutkimuksen kohteena oli 6.-luokkalaisia oppilaita (N=183) yhdeksästä varsinaissuomalaisesta alakoulusta. Lisäksi tutkimuksessa tutkittiin oppilaiden koulussa ja vapaa-ajalla käytetyn teknologian määrän sekä niihin kohdistuvien asenteiden yhteyttä oppilaan digitaaliseen kompetenssiin, sekä miten oppilaiden digitaalinen kompetenssi ja kyky arvioida itseään eroavat sukupuolten välillä. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu tulokseksi, että oppilaiden digitaalinen kompetenssi näyttäytyy keskitasoisena ja siinä on eroa sukupuolten välillä. Oppilaiden on myös huomattu yliarvioivan omaa osaamistaan teknologian käyttäjinä.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin. Aineistoa kerättiin verkossa tehtävällä Webropol-kyselyllä, jolla mitattiin oppilaiden digitaalista kompetenssia, itsearviointeja heidän omasta digitaalisesta kompetenssistaan, asennetta teknologian käyttöön sekä kerättiin taustatietoja. Kyselylomakkeista saatu kvantitatiivinen aineisto käsiteltiin SPSS Statistics 25- ja Excel ohjelmilla.
Tässä tutkimuksessa oppilaiden mitattu digitaalinen kompetenssi osoittautui tyydyttäväksi. Mitatussa digitaalisessa kompetenssissa ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä eroja sukupuolten väliltä eikä koulussa käytetyn teknologian määrän osalta. Oppilaiden asenne teknologiaa kohtaan oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä oppilaiden mitattuun ja itsearvioituun digitaaliseen kompetenssiin, ja oppilaiden vapaa-ajalla käyttämä teknologian määrä oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä mitattuun digitaaliseen kompetenssiin. Tutkimuksessa selvisi myös, että oppilaat virhearvioivat omaa digitaalista osaamistaan jokaisella digitaalisen kompetenssin osa-alueella. Tulos oli tilastollisesti merkitsevä. Virhearviointia esiintyi enemmän pojilla kuin tytöillä. Kaikilla paitsi yhdellä osa-alueella virhearviointi oli yliarviointia. Aliarviointia esiintyi ainoastaan tytöillä yhdellä osa-alueella
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin. Aineistoa kerättiin verkossa tehtävällä Webropol-kyselyllä, jolla mitattiin oppilaiden digitaalista kompetenssia, itsearviointeja heidän omasta digitaalisesta kompetenssistaan, asennetta teknologian käyttöön sekä kerättiin taustatietoja. Kyselylomakkeista saatu kvantitatiivinen aineisto käsiteltiin SPSS Statistics 25- ja Excel ohjelmilla.
Tässä tutkimuksessa oppilaiden mitattu digitaalinen kompetenssi osoittautui tyydyttäväksi. Mitatussa digitaalisessa kompetenssissa ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä eroja sukupuolten väliltä eikä koulussa käytetyn teknologian määrän osalta. Oppilaiden asenne teknologiaa kohtaan oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä oppilaiden mitattuun ja itsearvioituun digitaaliseen kompetenssiin, ja oppilaiden vapaa-ajalla käyttämä teknologian määrä oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä mitattuun digitaaliseen kompetenssiin. Tutkimuksessa selvisi myös, että oppilaat virhearvioivat omaa digitaalista osaamistaan jokaisella digitaalisen kompetenssin osa-alueella. Tulos oli tilastollisesti merkitsevä. Virhearviointia esiintyi enemmän pojilla kuin tytöillä. Kaikilla paitsi yhdellä osa-alueella virhearviointi oli yliarviointia. Aliarviointia esiintyi ainoastaan tytöillä yhdellä osa-alueella