Julkisen alan työntekijöiden henkinen työkyky motivaatiotekijöiden näkökulmasta
Miettinen, Mariella (2020-06-16)
Julkisen alan työntekijöiden henkinen työkyky motivaatiotekijöiden näkökulmasta
(16.06.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070246741
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070246741
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on julkisen alan työntekijöiden koettu henkinen työkyky motivaatiotekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin, eroaako julkisen alan työntekijöiden henkinen työkyky yksityisen alan työntekijöiden työkyvyn kokemuksista, ja millainen on julkisen alan työntekijöiden koettu henkinen työkyky motivaatiotekijöiden, eli arvostuksen, yhteisöllisyyden, kehittymis- sekä kehittämismahdollisuuksien näkökulmasta.
Tutkimusaineistona käytettiin Tilastokeskuksen keräämää Työolobarometriä vuodelta 2016, joka käsittelee esimerkiksi vaikutusmahdollisuuksia, syrjintää, sosiaalisen median käyttöä työssä, työpaikkaväkivaltaa, työkykyä sekä työntekijöiden omia näkemyksiä työtilanteesta ja työelämän kehityksestä. Aineisto on kvantitatiivinen haastattelututkimus. Tutkimuksessa menetelminä käytettiin ristiintaulukointia sekä multinomiaalista logistista regressioanalyysiä.
Julkisen alan työntekijöiden kokemukset henkisestä työkyvystä eivät eronneet yksityisen alan työntekijöiden kokemuksista. Motivaatiotekijöistä yhteisöllisyys oli täysin sekä kehittymismahdollisuudet olivat osittain yhteydessä julkisen alan työntekijöiden koettuun henkiseen työkykyyn. Arvostuksen ja kehittämismahdollisuuksien ei todettu olevan yhteydessä henkisen työkyvyn kokemukseen.
Tutkimus osoitti, että mitä enemmän työntekijät kokivat motivaatiotekijöitä omassa työssään ja työyhteisössään, sitä paremmaksi he kokivat myös oman henkisen työkykynsä. Aihetta tulisi jatkossa tutkia enemmän eri menetelmien avulla, jotta saataisiin kattavampi ja monipuolisempi kuva julkisen alan työntekijöiden työkyvystä ja motivaatiotekijöiden yhteydestä näihin kokemuksiin.
Tutkimusaineistona käytettiin Tilastokeskuksen keräämää Työolobarometriä vuodelta 2016, joka käsittelee esimerkiksi vaikutusmahdollisuuksia, syrjintää, sosiaalisen median käyttöä työssä, työpaikkaväkivaltaa, työkykyä sekä työntekijöiden omia näkemyksiä työtilanteesta ja työelämän kehityksestä. Aineisto on kvantitatiivinen haastattelututkimus. Tutkimuksessa menetelminä käytettiin ristiintaulukointia sekä multinomiaalista logistista regressioanalyysiä.
Julkisen alan työntekijöiden kokemukset henkisestä työkyvystä eivät eronneet yksityisen alan työntekijöiden kokemuksista. Motivaatiotekijöistä yhteisöllisyys oli täysin sekä kehittymismahdollisuudet olivat osittain yhteydessä julkisen alan työntekijöiden koettuun henkiseen työkykyyn. Arvostuksen ja kehittämismahdollisuuksien ei todettu olevan yhteydessä henkisen työkyvyn kokemukseen.
Tutkimus osoitti, että mitä enemmän työntekijät kokivat motivaatiotekijöitä omassa työssään ja työyhteisössään, sitä paremmaksi he kokivat myös oman henkisen työkykynsä. Aihetta tulisi jatkossa tutkia enemmän eri menetelmien avulla, jotta saataisiin kattavampi ja monipuolisempi kuva julkisen alan työntekijöiden työkyvystä ja motivaatiotekijöiden yhteydestä näihin kokemuksiin.