"Kuinka vaikeaa olla selväjärkinen" : Panu Rädyn XYZ postmodernistisena parodiana
Jäntti, Tuomo (2021-03-05)
"Kuinka vaikeaa olla selväjärkinen" : Panu Rädyn XYZ postmodernistisena parodiana
Jäntti, Tuomo
(05.03.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041610795
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041610795
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani Panu Rädyn vuonna 1994 ilmestyneen esikoisromaanin XYZ postmodernistisia ja metafiktiivisiä ominaisuuksia. Tutkimuksen pääpaino on näiden piirteiden käyttö teoksen ilmestymisajankohdan kirjalliseen kenttään ja yhteiskuntaan kohdistuvana parodiana. Käsittelen postmodernistisen kirjallisuuden vaiheita Suomessa myös laajemmin, ennen kaikkea sen asemaa 1990- luvun alkupuoliskolla.
Tutkimukseni on painottunut postmodernismin ja metafiktion teorioihin, joista merkittävimpiä tälle gradulle ovat olleet Linda Hutcheonin ja Patricia Waughin kirjoitukset. Parodian teoriaa on mukana pääasiassa välillisesti: sekä postmodernismia että metafiktiota käsitellään usein juuri parodian kautta. Ennen kaikkea Linda Hutcheonin käsitys parodiasta uutta luovana kirjoittamisen lajina sopii hyvin aikakautensa kirjallisia konventioita rikkovanXYZ:n tarkasteluun. Olen ottanut huomioon myös kirjallisella kentällä näiden alan perusteosten julkaisun jälkeen tapahtuneet muutokset, kuten postmodernismin yleistymisen rajoja rikkovasta suuntauksesta olennaiseksi osaksi modernia kaunokirjallisuutta.
X Y Z on luokiteltu romaaniksi, mutta rakenteeltaan se on pikemminkin fragmenttikokoelma. Tarkastelen tutkimuksessani, miten pienoisproosakatkelmista koostuvan teoksen muoto on yhteydessä sen pirstaloituneeseen maailmankuvaan, ja miten tällaisen rakenteeltaan totutusta poikkeavan teoksen määrittely romaaniksi on vaikuttanut sen vastaanottoon – tutkimukseeni sisältyy aikalaiskriitikoiden näkemyksiä teoksesta.
Katsominen ja katseen kohteena oleminen ovat läpi teoksen toistuvia teemoja, joita tarkastelen mm. mediaan kohdistuvan parodian ja yhteiskuntakritiikin kautta. Osoitan tutkimuksessani, että Panu Räty käyttää XYZ:ssa useita postmodernistisen kirjallisuuden piirteitä, mutta teos ei kuitenkaan ole osa 1990-luvulle tultaessa jo taakse jäänyttä ohjelmallista postmodernistista suuntausta. Sen sijaan nämä tyylikeinot ovat käytössä välineinä, joiden avulla paitsi parodioidaan 1990-luvun kirjallista kenttää, myös kommentoidaan pitkän nousukauden jälkeen rajusti muuttunutta yhteiskuntaa. XYZ ei ole poliittinen teos, mutta se on kuitenkin voimakkaan yhteiskuntakriittinen.
Tutkimukseni on painottunut postmodernismin ja metafiktion teorioihin, joista merkittävimpiä tälle gradulle ovat olleet Linda Hutcheonin ja Patricia Waughin kirjoitukset. Parodian teoriaa on mukana pääasiassa välillisesti: sekä postmodernismia että metafiktiota käsitellään usein juuri parodian kautta. Ennen kaikkea Linda Hutcheonin käsitys parodiasta uutta luovana kirjoittamisen lajina sopii hyvin aikakautensa kirjallisia konventioita rikkovanXYZ:n tarkasteluun. Olen ottanut huomioon myös kirjallisella kentällä näiden alan perusteosten julkaisun jälkeen tapahtuneet muutokset, kuten postmodernismin yleistymisen rajoja rikkovasta suuntauksesta olennaiseksi osaksi modernia kaunokirjallisuutta.
X Y Z on luokiteltu romaaniksi, mutta rakenteeltaan se on pikemminkin fragmenttikokoelma. Tarkastelen tutkimuksessani, miten pienoisproosakatkelmista koostuvan teoksen muoto on yhteydessä sen pirstaloituneeseen maailmankuvaan, ja miten tällaisen rakenteeltaan totutusta poikkeavan teoksen määrittely romaaniksi on vaikuttanut sen vastaanottoon – tutkimukseeni sisältyy aikalaiskriitikoiden näkemyksiä teoksesta.
Katsominen ja katseen kohteena oleminen ovat läpi teoksen toistuvia teemoja, joita tarkastelen mm. mediaan kohdistuvan parodian ja yhteiskuntakritiikin kautta. Osoitan tutkimuksessani, että Panu Räty käyttää XYZ:ssa useita postmodernistisen kirjallisuuden piirteitä, mutta teos ei kuitenkaan ole osa 1990-luvulle tultaessa jo taakse jäänyttä ohjelmallista postmodernistista suuntausta. Sen sijaan nämä tyylikeinot ovat käytössä välineinä, joiden avulla paitsi parodioidaan 1990-luvun kirjallista kenttää, myös kommentoidaan pitkän nousukauden jälkeen rajusti muuttunutta yhteiskuntaa. XYZ ei ole poliittinen teos, mutta se on kuitenkin voimakkaan yhteiskuntakriittinen.