“Suomella ei ole varaa päästää yhtään nuorta syrjäytymään” : Eduskuntapuolueiden näkemykset nuorten syrjäytymisestä sekä tavoitteet ja toimet nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi vuosina 2010–2019
Ojansuu, Sallamari (2021-06-03)
“Suomella ei ole varaa päästää yhtään nuorta syrjäytymään” : Eduskuntapuolueiden näkemykset nuorten syrjäytymisestä sekä tavoitteet ja toimet nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi vuosina 2010–2019
Ojansuu, Sallamari
(03.06.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061537268
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061537268
Tiivistelmä
Nuorten syrjäytymiseen on 2010-luvun aikana kiinnitetty jatkuvasti enemmän huomiota samalla, kun huoli nuorten hyvinvoinnista ja osallisuudesta on kasvanut. Nuorten syrjäytyminen on noussut myös poliittisen keskustelun keskiöön, ja huomio on kiinnittynyt tavoitteisiin ja toimiin nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi. Yhteiskunnallisessa ja poliittisessa keskustelussa on nuorten hyvinvoinnin ohella kiinnitetty huomiota nuorten syrjäytymisen yhteiskunnallisiin kustannuksiin.
Tämän Pro gradu -tutkielman aiheena on nuorten syrjäytymisen Suomessa. Tutkielmani tarkoitus on selvittää, miten eduskuntapuolueet ymmärtävät nuorten syrjäytymisen ja millaisia tavoitteita ja ratkaisutoimia puolueet esittävät nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi vuosina 2010–2019. Tarkastelen myös mahdollista muutosta puolueiden näkemyksissä, tavoitteissa ja toimissa. Tutkielma on tutkimustyypiltään kvalitatiivinen ja käytän tutkielman aineiston analyysissa aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkielman aineisto koostuu teksteistä, jotka on kerätty eduskuntapuolueiden 46:sta julkaistusta poliittisesta ohjelmasta vuosilta 2010–2019.
Tutkielman tulosten mukaan nuorten syrjäytymiseen liitetään eduskuntapuolueiden ohjelmissa koulutukseen, työmarkkina-asemaan ja terveyteen liittyvät ongelmat. Myös syrjäytymisen ylisukupolvisuudella kuvattiin olevan vaikutusta edellä mainittuihin ongelmiin ja nuorten syrjäytymiseen yleensä. Puolueet tavoittelivat näiden ongelmien vähentämistä ja ennaltaehkäisemistä peruspalveluiden sekä nuorille kohdennettujen palveluiden lisäämisellä ja parantamisella. Kolmannen sektorin roolia ja eri toimijoiden välisen yhteistyön parantamista nuorten syrjäytymisen ratkaisemiseksi pidettiin myös tärkeänä. Puolueiden näkemysten välisiä eroja tuli esille erityisesti syrjäytymisen monimuotoisuuden ymmärtämisessä sekä koulutuksellisia ongelmia ja työttömyyttä ehkäisevien tavoitteiden ja toimien käsittelyssä.
Muutos eduskuntapuolueiden tavoitteissa ja toimissa ei ollut tarkastelujakson aikana suurta. Muutosta näkyi kuitenkin siinä, kuinka monialaisena ilmiönä puolueet syrjäytymistä ohjelmissaan kuvasivat. 2010-luvun aikana nuorten syrjäytymistä alettiin jokaisessa puolueessa ymmärtää laajemmin ja nuorten syrjäytymiseen liitettyjä teemoja käsiteltiin enemmän lähes kaikkien eduskuntapuolueiden toimesta.
Tämän Pro gradu -tutkielman aiheena on nuorten syrjäytymisen Suomessa. Tutkielmani tarkoitus on selvittää, miten eduskuntapuolueet ymmärtävät nuorten syrjäytymisen ja millaisia tavoitteita ja ratkaisutoimia puolueet esittävät nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi vuosina 2010–2019. Tarkastelen myös mahdollista muutosta puolueiden näkemyksissä, tavoitteissa ja toimissa. Tutkielma on tutkimustyypiltään kvalitatiivinen ja käytän tutkielman aineiston analyysissa aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkielman aineisto koostuu teksteistä, jotka on kerätty eduskuntapuolueiden 46:sta julkaistusta poliittisesta ohjelmasta vuosilta 2010–2019.
Tutkielman tulosten mukaan nuorten syrjäytymiseen liitetään eduskuntapuolueiden ohjelmissa koulutukseen, työmarkkina-asemaan ja terveyteen liittyvät ongelmat. Myös syrjäytymisen ylisukupolvisuudella kuvattiin olevan vaikutusta edellä mainittuihin ongelmiin ja nuorten syrjäytymiseen yleensä. Puolueet tavoittelivat näiden ongelmien vähentämistä ja ennaltaehkäisemistä peruspalveluiden sekä nuorille kohdennettujen palveluiden lisäämisellä ja parantamisella. Kolmannen sektorin roolia ja eri toimijoiden välisen yhteistyön parantamista nuorten syrjäytymisen ratkaisemiseksi pidettiin myös tärkeänä. Puolueiden näkemysten välisiä eroja tuli esille erityisesti syrjäytymisen monimuotoisuuden ymmärtämisessä sekä koulutuksellisia ongelmia ja työttömyyttä ehkäisevien tavoitteiden ja toimien käsittelyssä.
Muutos eduskuntapuolueiden tavoitteissa ja toimissa ei ollut tarkastelujakson aikana suurta. Muutosta näkyi kuitenkin siinä, kuinka monialaisena ilmiönä puolueet syrjäytymistä ohjelmissaan kuvasivat. 2010-luvun aikana nuorten syrjäytymistä alettiin jokaisessa puolueessa ymmärtää laajemmin ja nuorten syrjäytymiseen liitettyjä teemoja käsiteltiin enemmän lähes kaikkien eduskuntapuolueiden toimesta.