Vääristyneet muistot – Henkilötodistelun ongelmat ja uudistus hovioikeuksissa
Nikkari, Pilvi (2022-09-26)
Vääristyneet muistot – Henkilötodistelun ongelmat ja uudistus hovioikeuksissa
Nikkari, Pilvi
(26.09.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022093060741
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022093060741
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on kartoittaa henkilötodisteluun ja todistamisvelvollisuuteen liittyviä ongelmakohtia yleisesti ja erityisesti liittyen henkilötodistelun vastaanottamiseen hovioikeudessa. Tutkimuksen tutkimuskohteena on tuleva uudistus, jonka myötä siirrytään menettelyyn, jossa henkilötodistelu vastaanotetaan muutoksenhakutuomioistuimessa katsomalla käräjäoikeudessa vastaanotetusta suullisesta todistelusta tehty kuva- ja äänitallenne. Tutkielmassa arvioidaan henkilötodistelun haittoja ja hyötyjä hyödyntäen todistajanpsykologista tutkimustietoa. Tutkielmassa esitetään myös, miten uudistusta koskevat keskeisimmät oikeudenkäymiskaaren säädökset tulevat muuttumaan.
Todistamisvelvollisuus on yleinen kansalaisvelvollisuus josta ei voi kieltäytyä. Todistamisesta aiheutuu todistajille vaivaa, ajanhukkaa ja kustannuksia. Tutkimusten mukaan todistaminen koetaan stressaavaksi ja psyykkisesti kuormittavaksi tilanteeksi. Todistajat kärsivät reaktiivisista häiriöistä ja oikeudenkäyntiuupumuksesta, joilla on vaikutusta todistajan kertomukseen. Todistajanpsykologisen tutkimustiedon mukaan ihmisen muisti ei ole niin luotettava kuin kuvitellaan. Mitä pidempi aika oikeudenkäynnin kohteena olevista tapahtumista on kulunut, sitä suuremmalla todennäköisyydellä muistikuvat ovat vääristyneet, saaneet virhelähteitä tai muutoin muuttuneet. Kertomusten virhelähteiden ja heikon laadun vuoksi hovioikeus on näytön arvioinnin suhteen heikommassa asemassa kuin käräjäoikeus.
Uudistuksen myötä Suomessa tullaan vastaanottamaan hovioikeuden pääkäsittelyssä kaikki henkilötodistelu niin riita- kuin rikosasioissa käräjäoikeudessa tehdyltä videotallenteelta. Henkilötodistajien ei tarvitsisi saapua hovioikeuden pääkäsittelyyn antamaan kertomustaan uudelleen kuin vain poikkeuksellisesti. Uudistuksen hyödyt henkilötodistajille ja rikosten uhreille ovat merkittävät. Menettelyn myötä hovioikeuden rooli käräjäoikeuden ratkaisun kontrolloivana tuomioistuimena korostuu. Uudistus parantaa muutoksenhakutuomioistuimen edellytyksiä ratkaista asia näytöllisesti oikein, koska asia ratkaistaisiin saman suullisen todistelun perusteella kuin käräjäoikeudessa. Menettelyyn siirtyminen edistää prosessioikeudellisten tavoiteperiaatteiden toteutumista, mutta merkitsee tinkimistä välittömyysperiaatteen soveltamisesta verrattuna nykytilaan. Tavoitteena on, että uuteen menettelyyn siirrytään vuoden 2023 alusta.
Todistamisvelvollisuus on yleinen kansalaisvelvollisuus josta ei voi kieltäytyä. Todistamisesta aiheutuu todistajille vaivaa, ajanhukkaa ja kustannuksia. Tutkimusten mukaan todistaminen koetaan stressaavaksi ja psyykkisesti kuormittavaksi tilanteeksi. Todistajat kärsivät reaktiivisista häiriöistä ja oikeudenkäyntiuupumuksesta, joilla on vaikutusta todistajan kertomukseen. Todistajanpsykologisen tutkimustiedon mukaan ihmisen muisti ei ole niin luotettava kuin kuvitellaan. Mitä pidempi aika oikeudenkäynnin kohteena olevista tapahtumista on kulunut, sitä suuremmalla todennäköisyydellä muistikuvat ovat vääristyneet, saaneet virhelähteitä tai muutoin muuttuneet. Kertomusten virhelähteiden ja heikon laadun vuoksi hovioikeus on näytön arvioinnin suhteen heikommassa asemassa kuin käräjäoikeus.
Uudistuksen myötä Suomessa tullaan vastaanottamaan hovioikeuden pääkäsittelyssä kaikki henkilötodistelu niin riita- kuin rikosasioissa käräjäoikeudessa tehdyltä videotallenteelta. Henkilötodistajien ei tarvitsisi saapua hovioikeuden pääkäsittelyyn antamaan kertomustaan uudelleen kuin vain poikkeuksellisesti. Uudistuksen hyödyt henkilötodistajille ja rikosten uhreille ovat merkittävät. Menettelyn myötä hovioikeuden rooli käräjäoikeuden ratkaisun kontrolloivana tuomioistuimena korostuu. Uudistus parantaa muutoksenhakutuomioistuimen edellytyksiä ratkaista asia näytöllisesti oikein, koska asia ratkaistaisiin saman suullisen todistelun perusteella kuin käräjäoikeudessa. Menettelyyn siirtyminen edistää prosessioikeudellisten tavoiteperiaatteiden toteutumista, mutta merkitsee tinkimistä välittömyysperiaatteen soveltamisesta verrattuna nykytilaan. Tavoitteena on, että uuteen menettelyyn siirrytään vuoden 2023 alusta.