Uhkaava maksukyvyttömyys varhaisen saneerausmenettelyn edellytyksenä
Korkeavuori, Olli (2023-03-02)
Uhkaava maksukyvyttömyys varhaisen saneerausmenettelyn edellytyksenä
Korkeavuori, Olli
(02.03.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023030629930
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023030629930
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on uhkaava maksukyvyttömyys varhaisen saneerausmenettelyn edellytyksenä. Maksukyvyttömyysdirektiivin implementoinnin myötä yrityssaneerauslakia uudistettiin niin, että velallinen voi hakeutua varhaiseen saneerausmenettelyyn, mikäli sitä uhkaa maksukyvyttömyys. Direktiivin keskeisenä tavoitteena oli luoda oikeudelliset puitteet sille, että yritykset voivat hakeutua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa saneerausmenettelyyn, koska silloin edellytykset toiminnan tervehdyttämiseksi ovat paremmat.
Uhkaavan maksukyvyttömyyden käsite on ollut yrityssaneerauslaissa jo vuoden 1993 alkuperäisestä versiosta alkaen. Ennen 1.7.2022 voimaan tullutta lakimuutosta uhkaavan ja toteutuneen maksukyvyttömyyden käsitteiden eroilla ei ollut suurtakaan merkitystä, sillä molempien perusteella pystyi hakeutumaan yrityssaneeraukseen. Vuoden 2022 lakimuutoksen myötä käsitteiden erottaminen toisistaan sai uuden merkityksen, sillä yrityssaneerauslakiin luotiin kaksi vaihtoehtoista menettelyväylää. Varhaisen saneerausmenettelyn edellytyksenä on uhkaava maksukyvyttömyys, kun taas perusmuotoiseen saneerausmenettelyn edellytyksenä on maksukyvyttömyys.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää uhkaavan maksukyvyttömyyden käsitteen sisältö yrityssaneerauslain kontekstissa. Tutkimuksessa hyödynnetään oikeustaloustieteen ja oikeusdogmatiikan metodeja, jotta käsitteestä saadaan mahdollisimman kattava kuva.
Tutkimuksen keskeisenä havaintona on se, että uhkaavan maksukyvyttömyyden käsitteelle ei voida antaa yhtä tyhjentävää sisältöä. Uhkaavaa maksukyvyttömyyttä on arvioitava tapauskohtaisesti kokonaisuutena, jossa on otettava huomioon kaikki saatavilla oleva asian arviointiin mahdollisesti vaikuttava informaatio. Yhtiön taloudellisen raportoinnin lisäksi uhkaavan maksukyvyttömyyden arvioinnissa on otettava huomioon myös kaikki muut yrityksen toimintaedellytyksiin vaikuttavat seikat.
Uhkaavan maksukyvyttömyyden arvioinnissa on kyse tulevaisuuteen kohdistuvasta ennusteesta, jonka perusteella makukyvyttömyyden tulisi olla todennäköinen tietyllä aikavälillä, mikäli saneeraustoimenpiteisiin ei ryhdytä. Uhkaavan maksukyvyttömyyden arvioinnissa tulee hyödyntää liiketaloudellisia menetelmiä ja periaatteita. Ennusteen perusteella maksukyvyttömyyden todennäköisyyden tulisi olla yli 50 prosenttia valitussa aikaperspektiivissä, jotta uhkaavan maksukyvyttömyyden voidaan sanoa olevan käsillä. Aikaperspektiivi voi olla niin pitkä kuin ennuste antaa luotettavia tuloksia. Toisaalta aikaperspektiivi ei voi olla liian lyhyt, sillä silloin yhtiö voi olla käytännössä jo maksukyvytön.
Uhkaavan maksukyvyttömyyden käsite on ollut yrityssaneerauslaissa jo vuoden 1993 alkuperäisestä versiosta alkaen. Ennen 1.7.2022 voimaan tullutta lakimuutosta uhkaavan ja toteutuneen maksukyvyttömyyden käsitteiden eroilla ei ollut suurtakaan merkitystä, sillä molempien perusteella pystyi hakeutumaan yrityssaneeraukseen. Vuoden 2022 lakimuutoksen myötä käsitteiden erottaminen toisistaan sai uuden merkityksen, sillä yrityssaneerauslakiin luotiin kaksi vaihtoehtoista menettelyväylää. Varhaisen saneerausmenettelyn edellytyksenä on uhkaava maksukyvyttömyys, kun taas perusmuotoiseen saneerausmenettelyn edellytyksenä on maksukyvyttömyys.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää uhkaavan maksukyvyttömyyden käsitteen sisältö yrityssaneerauslain kontekstissa. Tutkimuksessa hyödynnetään oikeustaloustieteen ja oikeusdogmatiikan metodeja, jotta käsitteestä saadaan mahdollisimman kattava kuva.
Tutkimuksen keskeisenä havaintona on se, että uhkaavan maksukyvyttömyyden käsitteelle ei voida antaa yhtä tyhjentävää sisältöä. Uhkaavaa maksukyvyttömyyttä on arvioitava tapauskohtaisesti kokonaisuutena, jossa on otettava huomioon kaikki saatavilla oleva asian arviointiin mahdollisesti vaikuttava informaatio. Yhtiön taloudellisen raportoinnin lisäksi uhkaavan maksukyvyttömyyden arvioinnissa on otettava huomioon myös kaikki muut yrityksen toimintaedellytyksiin vaikuttavat seikat.
Uhkaavan maksukyvyttömyyden arvioinnissa on kyse tulevaisuuteen kohdistuvasta ennusteesta, jonka perusteella makukyvyttömyyden tulisi olla todennäköinen tietyllä aikavälillä, mikäli saneeraustoimenpiteisiin ei ryhdytä. Uhkaavan maksukyvyttömyyden arvioinnissa tulee hyödyntää liiketaloudellisia menetelmiä ja periaatteita. Ennusteen perusteella maksukyvyttömyyden todennäköisyyden tulisi olla yli 50 prosenttia valitussa aikaperspektiivissä, jotta uhkaavan maksukyvyttömyyden voidaan sanoa olevan käsillä. Aikaperspektiivi voi olla niin pitkä kuin ennuste antaa luotettavia tuloksia. Toisaalta aikaperspektiivi ei voi olla liian lyhyt, sillä silloin yhtiö voi olla käytännössä jo maksukyvytön.