Nyt uutisia helpolla suomen kielellä, hyvää päivää. : Yle Uutiset selkosuomeksi -lähetyksen selkokielisyys
Laitinen, Ulla (2023-05-02)
Nyt uutisia helpolla suomen kielellä, hyvää päivää. : Yle Uutiset selkosuomeksi -lähetyksen selkokielisyys
Laitinen, Ulla
(02.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052245803
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052245803
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tutkin selkokielisyyttä Yle Uutiset selkosuomeksi -lähetyksessä. Hypoteesini on, että lähetys noudattaa selkokielelle määriteltyjä selkokielen vaatimuksia, joita ovat yleisten sanojen käyttäminen, vaikeiden sanojen selittäminen, suora sanajärjestys ja virkkeiden lyhyys. Lisäksi selkokielinen puhe on hidasta ja selkeää ja siinä käytetään tuttuja ja yleisiä sanoja. Kuvien täytyy olla yksinkertaisia ja tukea tekstin ymmärtämistä.
Tutkielman tutkimuskysymykset ovat: 1) Mitä kielellisiä tekijöitä käytetään selkouutisten tekstissä? 2) Miten kuvat ja ääni tukevat selkokielistä tekstiä? 3) Millaisen multisemioottisen kokonaisuuden selkouutiset muodostavat?
Tutkin uutislähetystä 14 uutispätkän kautta. Uutispätkät ovat peräkkäisiä uutisaiheita, jotka erotetaan toisista uutisaiheista uutismusiikin ja tunnuksen avulla. Osan uutispätkistä sain uutisten toimittajilta ja osan poimin itse. Uutispätkien valinnassa nojauduin aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelmaan.
Uutispätkiä analysoin multisemioottisen sisällönanalyysin avulla. Katsoin uutispätkät useaan kertaan ja poimin niistä tarkempaan analyysiin ydinlauseet. Ydinlauseella tarkoitan lausetta, jossa kerrotaan uutisen keskeinen tieto. Näitä lauseita on 14. Ydinlause toistuu uutispätkässä aina kaksi kertaa yleensä täysin samanlaisena. Analysoin ydinlauseita tekstuaalisesti ja audiovisuaalisesti. Liikkuvan kuvan pysäytin still-kuvaksi, jossa näkyi ydinlause. Lisäksi arvioin koko uutispätkän selkomittarin avulla, jolloin perehdyin tarkemmin uutispätkässä käytettyyn kieleen.
Tuloksista käy ilmi, että pääosin selkouutiset noudattavat selkokielisyyden ohjeita. Ongelmia uutislähetyksen selkokielisyyteen tulee silloin, kun uutisessa näytetään suoria haastatteluja. Tällöin teksti ei ole selkokielistä. Toinen ongelma liittyy siihen, että kuva ja ydinlause eivät etene samaan tahtiin, vaan kuva näyttää eri asiaa kuin ydinlauseessa käsitellään. Toisaalta kuva tuo lisätietoa tekstiin, kun tekstissä ei kerrota kaikkea tietoa. Visuaalinen lukutaito on tärkeää kuvan informaation ymmärtämisessä.
Hypoteesini saavat tukea tutkimuksesta, mutta täydentyvät analyysin myötä. Selkomittarin avulla tehty analyysi nostaa esiin tekstiä kokonaisuudessaan, mutta sen käyttö on vaikeaa lyhyessä uutistekstissä. Selkomittaria pitäisi kehittää multisemioottisen tekstin arviointiin kuvien ja äänen tulkitsemisessa.
Tutkielman tutkimuskysymykset ovat: 1) Mitä kielellisiä tekijöitä käytetään selkouutisten tekstissä? 2) Miten kuvat ja ääni tukevat selkokielistä tekstiä? 3) Millaisen multisemioottisen kokonaisuuden selkouutiset muodostavat?
Tutkin uutislähetystä 14 uutispätkän kautta. Uutispätkät ovat peräkkäisiä uutisaiheita, jotka erotetaan toisista uutisaiheista uutismusiikin ja tunnuksen avulla. Osan uutispätkistä sain uutisten toimittajilta ja osan poimin itse. Uutispätkien valinnassa nojauduin aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelmaan.
Uutispätkiä analysoin multisemioottisen sisällönanalyysin avulla. Katsoin uutispätkät useaan kertaan ja poimin niistä tarkempaan analyysiin ydinlauseet. Ydinlauseella tarkoitan lausetta, jossa kerrotaan uutisen keskeinen tieto. Näitä lauseita on 14. Ydinlause toistuu uutispätkässä aina kaksi kertaa yleensä täysin samanlaisena. Analysoin ydinlauseita tekstuaalisesti ja audiovisuaalisesti. Liikkuvan kuvan pysäytin still-kuvaksi, jossa näkyi ydinlause. Lisäksi arvioin koko uutispätkän selkomittarin avulla, jolloin perehdyin tarkemmin uutispätkässä käytettyyn kieleen.
Tuloksista käy ilmi, että pääosin selkouutiset noudattavat selkokielisyyden ohjeita. Ongelmia uutislähetyksen selkokielisyyteen tulee silloin, kun uutisessa näytetään suoria haastatteluja. Tällöin teksti ei ole selkokielistä. Toinen ongelma liittyy siihen, että kuva ja ydinlause eivät etene samaan tahtiin, vaan kuva näyttää eri asiaa kuin ydinlauseessa käsitellään. Toisaalta kuva tuo lisätietoa tekstiin, kun tekstissä ei kerrota kaikkea tietoa. Visuaalinen lukutaito on tärkeää kuvan informaation ymmärtämisessä.
Hypoteesini saavat tukea tutkimuksesta, mutta täydentyvät analyysin myötä. Selkomittarin avulla tehty analyysi nostaa esiin tekstiä kokonaisuudessaan, mutta sen käyttö on vaikeaa lyhyessä uutistekstissä. Selkomittaria pitäisi kehittää multisemioottisen tekstin arviointiin kuvien ja äänen tulkitsemisessa.