Johtamisen oikeudenmukaisuuden muutosten yhteys psyykkiseen kuormittuneisuuteen eri ikäisillä työntekijöillä
Hietakangas, Kia (2024-02-01)
Johtamisen oikeudenmukaisuuden muutosten yhteys psyykkiseen kuormittuneisuuteen eri ikäisillä työntekijöillä
Hietakangas, Kia
(01.02.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402055639
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402055639
Tiivistelmä
Johtamisen oikeudenmukaisuuden on havaittu olevan yksi keskeinen työn psykososiaalinen tekijä, joka on yhteydessä psyykkiseen kuormittuneisuuteen. Psyykkisen kuormittuneisuuden ongelmat näkyvät niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla. Yksilön tasolla psyykkinen kuormittuneisuus heikentää työkykyä ja aiheuttaa työkyvyttömyyttä, kun taas yhteiskunnan tasolla se aiheuttaa sairauspoissaolojen myötä valtavia kustannuksia. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin pitkittäisasetelmana johtamisen oikeudenmukaisuudessa tapahtuvien muutosten yhteyttä psyykkiseen kuormittuneisuuteen. Lisäksi tarkasteltiin kuinka johtamisen oikeudenmukaisuuden muutokset olivat yhteydessä psyykkiseen kuormittuneisuuteen ikäryhmittäin. Vastaavaa tutkimusta muutosten yhteydestä sekä ikäryhmittäin tehdystä tarkastelusta ei ole toteutettu aiemmin.
Tutkimuksen aineisto on osa Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimusta. Tässä tutkimuksessa käytettiin vuosina 2018 ja 2020 kerättyjä kyselyaineistoja. Otos koostui 34747 kunta-alan työntekijästä, jotka olivat vastanneet kyselyyn molempina vuosina. Työntekijöistä 79 prosenttia oli naisia ja osallistujien ikä vaihteli 19 ja 74 vuoden välillä. Johtamisen oikeudenmukaisuutta mitattiin itsearviointikyselyllä, jossa tarkasteltiin erikseen sekä kohtelun että päätöksenteon oikeudenmukaisuutta. Johtamisen oikeudenmukaisuudessa tapahtuneita muutoksia tarkasteliin jakamalla tutkittavat kolmeen eri ryhmään sen mukaan, oliko kohtelun ja päätöksenteon oikeudenmukaisuus pysynyt samana, parantunut vai heikentynyt vuosien 2018 ja 2020 välillä. Psyykkisen kuormittuneisuuden mittaamiseen käytettiin General Health Questionnaire -kyselyä, joka koostuu 12 kysymyksestä. Tutkittavat jaettiin ikäryhmiin, mikä mahdollisti muutosten tarkastelun ikäryhmittäin. Aineiston analysointiin käytettiin logistista regressioanalyysia. Kovariaatteina käytettiin työntekijöiden ikää, sukupuolta ja sosioekonomista asemaa.
Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempia tuloksia johtamisen oikeudenmukaisuuden ja psyykkisen kuormittuneisuuden välisestä yhteydestä. Kohtelun oikeudenmukaisuudessa tapahtuneiden muutosten tarkastelussa havaittiin, että heikentynyt tilanne oli yhteydessä suurempaan riskiin kokea psyykkistä kuormittuneisuutta verrattuna tilanteeseen jossa muutosta ei ollut tapahtunut. Kohtelun oikeudenmukaisuuden parantunut tilanne ei ollut yhteydessä vähentyneeseen riskiin kokea psyykkistä kuormittuneisuutta. Päätöksenteon oikeudenmukaisuudessa tapahtuneiden muutosten tarkastelussa havaittiin, että heikentynyt tilanne oli yhteydessä suurempaan riskiin kokea psyykkistä kuormittuneisuutta verrattuna tilanteeseen jossa muutosta ei ollut tapahtunut. Päätöksenteon oikeudenmukaisuuden parantunut tilanne oli yhteydessä pienempään riskiin kokea psyykkistä kuormittuneisuutta verrattuna tilanteeseen jossa muutosta ei ollut tapahtunut. Lisäksi ikäryhmittäin tehdyt analyysit antoivat viitteitä siitä, että johtamisen oikeudenmukaisuudessa tapahtuneiden muutosten yhteys psyykkiseen kuormittuneisuuteen on erilaista eri ikäryhmissä. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ajankohtaisena tutkimustietona työelämässä.
Tutkimuksen aineisto on osa Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimusta. Tässä tutkimuksessa käytettiin vuosina 2018 ja 2020 kerättyjä kyselyaineistoja. Otos koostui 34747 kunta-alan työntekijästä, jotka olivat vastanneet kyselyyn molempina vuosina. Työntekijöistä 79 prosenttia oli naisia ja osallistujien ikä vaihteli 19 ja 74 vuoden välillä. Johtamisen oikeudenmukaisuutta mitattiin itsearviointikyselyllä, jossa tarkasteltiin erikseen sekä kohtelun että päätöksenteon oikeudenmukaisuutta. Johtamisen oikeudenmukaisuudessa tapahtuneita muutoksia tarkasteliin jakamalla tutkittavat kolmeen eri ryhmään sen mukaan, oliko kohtelun ja päätöksenteon oikeudenmukaisuus pysynyt samana, parantunut vai heikentynyt vuosien 2018 ja 2020 välillä. Psyykkisen kuormittuneisuuden mittaamiseen käytettiin General Health Questionnaire -kyselyä, joka koostuu 12 kysymyksestä. Tutkittavat jaettiin ikäryhmiin, mikä mahdollisti muutosten tarkastelun ikäryhmittäin. Aineiston analysointiin käytettiin logistista regressioanalyysia. Kovariaatteina käytettiin työntekijöiden ikää, sukupuolta ja sosioekonomista asemaa.
Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempia tuloksia johtamisen oikeudenmukaisuuden ja psyykkisen kuormittuneisuuden välisestä yhteydestä. Kohtelun oikeudenmukaisuudessa tapahtuneiden muutosten tarkastelussa havaittiin, että heikentynyt tilanne oli yhteydessä suurempaan riskiin kokea psyykkistä kuormittuneisuutta verrattuna tilanteeseen jossa muutosta ei ollut tapahtunut. Kohtelun oikeudenmukaisuuden parantunut tilanne ei ollut yhteydessä vähentyneeseen riskiin kokea psyykkistä kuormittuneisuutta. Päätöksenteon oikeudenmukaisuudessa tapahtuneiden muutosten tarkastelussa havaittiin, että heikentynyt tilanne oli yhteydessä suurempaan riskiin kokea psyykkistä kuormittuneisuutta verrattuna tilanteeseen jossa muutosta ei ollut tapahtunut. Päätöksenteon oikeudenmukaisuuden parantunut tilanne oli yhteydessä pienempään riskiin kokea psyykkistä kuormittuneisuutta verrattuna tilanteeseen jossa muutosta ei ollut tapahtunut. Lisäksi ikäryhmittäin tehdyt analyysit antoivat viitteitä siitä, että johtamisen oikeudenmukaisuudessa tapahtuneiden muutosten yhteys psyykkiseen kuormittuneisuuteen on erilaista eri ikäryhmissä. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ajankohtaisena tutkimustietona työelämässä.