Koulutusta varjossa : Kirjallisuuskatsaus varjokoulutuksen käytöstä eurooppalaisissa toisen asteen kouluissa
Talvitie, Taija (2024-03-13)
Koulutusta varjossa : Kirjallisuuskatsaus varjokoulutuksen käytöstä eurooppalaisissa toisen asteen kouluissa
Talvitie, Taija
(13.03.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041016208
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041016208
Tiivistelmä
Varjokoulutus valtaa alaa maailmanlaajuisena koulutuksen ilmiönä. Varjokoulutus on yksityistä ja julkista koulutusta täydentävää opetusta. Aiheesta on maailmalla tehty paljon tutkimusta, mutta varjokoulutus sektorin laajuuden ja suhteellisen näkymättömyyden siitä ei ole saatu johdonmukaisia ja yhteneviä tuloksia. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu varjokoulutuksen käytön olevan yleistä toisen ja kolmannen asteen koulutuksen nivelvaiheessa, kun opiskelijat pyrkivät varmistamaan opiskelupaikkoja korkeakouluissa. Varjokoulutusta on perinteisesti pidetty sosiaalisen uusiutumisen välineenä, eli aktiviteettina, johon pääsääntöisesti korkeampien yhteiskuntaluokkien edustajat osallistuvat. Nykyään varjokoulutus sopii uusliberalistiseen näkemykseen yksilön vastuusta omasta menestyksestään.
Suomessa on viime vuosien aikana puhuttu paljon koulutuksen tilasta. Suomen PISA tulokset ovat olleet laskussa jo vuosien ajan, ja lukio- ja korkeakouluhaku-uudistukset mahdollisesti lisäävät painetta opintomenestyksestä yhä nuoremmille toisen asteen opiskelijoille. Tutkielman tulosten valossa on voidaan pohtia miltä suomalaisnuorten tulevaisuus varjokoulutuksen suhteen tulee näyttämään, kun lukiotodistuksen arvosanojen vaikutus korkeakouluhaussa kasvaa.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin sitä, miten yleistä varjokoulutus on Euroopassa ja miksi opiskelijat päättävät toisen asteen opintojensa aikana investoida varjokoulutukseen. Sisällönanalyysin avulla aineistosta saatiin esiin niin yhteneväisyyksiä kuin erojakin. Varjokoulutuksen ja koulutuksellisen eriarvoisuuden teemoja tarkasteltiin myös Euroopan ulkopuolisten tutkimusten kautta omassa osiossaan. Samassa osiossa tarkastellaan lyhyesti myös koulutusuudistusten mahdollistaman kouluvalinnan vaikutusta Suomessa ja Englannissa. Varjokoulutus ja kouluvalinta voivat kumpikin osaltaan lisätä koulutuksellista eriarvoisuutta.
Kirjallisuuskatsauksen analyysissä kävi ilmi, että suurimmat syyt varjokoulutukseen osallistumiselle olivat heikot arvosanat ja tärkeisiin kokeisiin valmistautuminen. Aineistosta selvisi, että suhtautuminen varjokoulutukseen vaihtelee paljon eri maiden välillä. Joissakin maissa, kuten Kreikassa, varjokoulutukseen osallistuminen nähdään pakollisena, jos opiskelija haluaa edetä korkeakouluun. Espanjassa sen sijaan varjokoulutus ja sen vaikutukset jätetään virallisten koulutusraporttien ulkopuolelle, ja se jätetään huomiotta opetussuunnitelmia ja koulutuspoliittisia päätöksiä tehtäessä. Yhteinen näkemys oli se, että opiskelijat usein turvautuvat varjokoulutukseen varmistaakseen opiskelupaikan korkeakoulussa.
Suomessa on viime vuosien aikana puhuttu paljon koulutuksen tilasta. Suomen PISA tulokset ovat olleet laskussa jo vuosien ajan, ja lukio- ja korkeakouluhaku-uudistukset mahdollisesti lisäävät painetta opintomenestyksestä yhä nuoremmille toisen asteen opiskelijoille. Tutkielman tulosten valossa on voidaan pohtia miltä suomalaisnuorten tulevaisuus varjokoulutuksen suhteen tulee näyttämään, kun lukiotodistuksen arvosanojen vaikutus korkeakouluhaussa kasvaa.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin sitä, miten yleistä varjokoulutus on Euroopassa ja miksi opiskelijat päättävät toisen asteen opintojensa aikana investoida varjokoulutukseen. Sisällönanalyysin avulla aineistosta saatiin esiin niin yhteneväisyyksiä kuin erojakin. Varjokoulutuksen ja koulutuksellisen eriarvoisuuden teemoja tarkasteltiin myös Euroopan ulkopuolisten tutkimusten kautta omassa osiossaan. Samassa osiossa tarkastellaan lyhyesti myös koulutusuudistusten mahdollistaman kouluvalinnan vaikutusta Suomessa ja Englannissa. Varjokoulutus ja kouluvalinta voivat kumpikin osaltaan lisätä koulutuksellista eriarvoisuutta.
Kirjallisuuskatsauksen analyysissä kävi ilmi, että suurimmat syyt varjokoulutukseen osallistumiselle olivat heikot arvosanat ja tärkeisiin kokeisiin valmistautuminen. Aineistosta selvisi, että suhtautuminen varjokoulutukseen vaihtelee paljon eri maiden välillä. Joissakin maissa, kuten Kreikassa, varjokoulutukseen osallistuminen nähdään pakollisena, jos opiskelija haluaa edetä korkeakouluun. Espanjassa sen sijaan varjokoulutus ja sen vaikutukset jätetään virallisten koulutusraporttien ulkopuolelle, ja se jätetään huomiotta opetussuunnitelmia ja koulutuspoliittisia päätöksiä tehtäessä. Yhteinen näkemys oli se, että opiskelijat usein turvautuvat varjokoulutukseen varmistaakseen opiskelupaikan korkeakoulussa.