Nuorten koherenssin tunne: mittaaminen, ennustavat tekijät, seuraukset

Abstract

<b>Sense of coherence in adolescence: measuring, predictive factors, consequences</b>

The aim of this study was to explore the stability of sense of coherence (SOC) in adolescence and the associations between childhood psychological symptoms and SOC in adolescence. Furthermore, the aim of this study was to explore whether the 13-item SOC scale for adults is applicable to adolescents 12 years of age and to determine which factors are associated with perceived health and SOC.

Data relating to SOC and factors associated with perceived health and SOC were collected in class in a cross-sectional setting by self-administered questionnaires in all publicly funded elementary schools (N=35) of Turku. A total of 1 231 (83%) of 1 481 12-year-old schoolchildren participated in the study. The data was, with appropriated authority consent, anonymously completed with marks in mathematics, native and first foreign language at the end of sixth class. The examination of stability of SOC in adolescence and the associations between childhood psychological symptoms and SOC was based on data of a prospective population-based mail survey. The source population originated in 11 health authority areas of the Province of Turku and Pori. The study was carried out by using questionnaires at child’s ages of 3, 12, 15, and 18 years. Acceptably completed questionnaires were returned by 1 086 (84%) parents at the child’s age of 3, at the age of 12 by 70% adolescents and parents, at the age of 15, by 66% adolescents and 58% parents, and at the age of 18, by 61.5% adolescents and 61% parents.

The results of the study showed that childhood behavioural problems from the age of 3 years predicted poor SOC at the age of 18 years. A poor SOC was associated with psychological symptoms and behavioural problems in adolescence. Contrary to assumptions in Antonovsky’s theory, there was no significant change in SOC between the ages of 15 to 18 years, and the stability of SOC did not depend on initial SOC. Slight fluctuation in SOC scores was seen at the individual level. When studied cross-sectionally, in 12-year-old schoolchildren, insufficient physical exercise, less than excellent marks in mathematics, weak SOC, insufficient social support from teachers, and perceived various problems in class climate associated with perception of poor health.

Identification of behavioural problems in early childhood helps to identify the children at risk of ill-being and poor SOC in adolescence since problems seem to persist unchanged until adolescence. The 13-item SOC scale aimed at adults is applicable to adolescents of 12 years of age or older and the SOC scale is a useful tool in identifying adolescents in need of supportive interventions.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää koherenssin tunteen eli Antonovskyn teoriaan perustuvan elämänhallintavalmiuden pysyvyyttä nuoruusiässä ja lapsuusiän psykologisten ongelmien yhteyttä nuoren koherenssin tunteeseen. Lisäksi tutkittiin 1) koherenssin tunteen mittaamista, 2) koherenssin tunteen yhteyttä koettuun terveyteen ja 3) koherenssin tunteeseen ja koettuun terveyteen yhteydessä olevia muita tekijöitä 12-vuotiailla koululaisilla.

Koherenssin tunteen mittaukseen käytetyn lomakkeen soveltuvuutta, koetun terveyden ja koherenssin tunteen välistä yhteyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä tutkittiin kyselylomakkeiden avulla poikkileikkaustutkimuksena, johon kutsuttiin kaikki Turun kaupungin koulujen (N = 35) 12-vuotiaat oppilaat (N = 1 481). Kyselylomaketietoihin liitettiin ao. viranomaisluvin nuoren 6. luokan matematiikan, äidinkielen ja ensimmäisen vieraan kielen arvosana. Tutkimukseen osallistui 1 231 (83 %) kutsutuista koululaisista. Koherenssin tunteen pysyvyyttä ja erilaisten psykologisten ongelmien yhteyttä koherenssin tunteeseen tutkittiin osana etenevää väestöpohjaista seurantatutkimusta, jonka tutkimusväestö koostui yhdentoista silloisen Turun ja Porin läänin terveyskeskuksen alueen väestöstä. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeiden avulla lapsen ollessa 3-, 12-, 15- ja 18-vuotias. Tutkimuksessa oli mukana 1 086 (84 %) perhettä lapsen ollessa 3-vuotias. Nuoren ollessa 12-vuotias mukana oli 70 % nuorista ja vanhemmista. 15-vuoden iässä mukana oli 66 % nuorista ja 58 % vanhemmista sekä 18-vuoden iässä 61,5 % nuorista ja 61 % vanhemmista.

Tutkimustulosten mukaan erilaiset lapsuusajan käyttäytymisoireet ennustavat 18-vuotiaan nuoren heikkoa koherenssin tunnetta kolmen vuoden iästä lähtien. Nuoruusiässä heikko koherenssin tunne toimi myös tunnisteena psykologisille oireille ja käyttäytymisongelmille. Koherenssin tunne vakiintui 15-vuotiaana, vaikka pientä yksilöllistä vaihtelua esiintyikin tämän jälkeen. Antonovskyn teoriasta poiketen koherenssin tunteen vakiintuminen ei riippunut sen lähtötasosta. Poikkileikkausasetelmassa 12-vuotiaiden koululaisten huonoa koettua terveyttä selittivät riittämätön liikunnan harrastaminen, matematiikan arvosana 8 tai huonompi, heikko koherenssin tunne, koulussa opettajilta saatu riittämätön sosiaalinen tuki sekä koululuokan huono koettu ilmapiiri.

Käyttäytymisongelmien tunnistaminen varhaislapsuudessa on tärkeää, koska ongelmilla on taipumus jatkua muuttumattomina ja näkyä mm. nuoren heikkona koherenssin tunteena. Antonovskyn aikuisväestölle kehittämä 13-osioinen koherenssin tunteen mittari soveltuu käytettäväksi 12-vuotiailla ja sitä vanhemmilla nuorilla. Se on käyttökelpoinen työväline syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tunnistamiseen.