tulokset
Silmäile
Julkaisuarkisto
UTUPub on Turun yliopiston avoin julkaisuarkisto, joka sisältää Turun yliopiston tiedekuntien ja laitosten julkaisuja ja opinnäytteitä kuten väitöskirjoja, lisensiaatintöitä, pro gradu -tutkielmia ja niiden tiivistelmiä sekä kandidaatintöitä.
Viimeksi lisätyt
- Ladataan...Tiedelukutaidon opetus ja oppiminen alakoulussa: kehittämistutkimus ekologisessa viitekehyksessä
Turun yliopiston julkaisuja - Annales Universitatis Turkuensis, Ser B: Humaniora : 769 (Turun yliopisto, 2026-05-15)Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten tiedelukutaidon opetusta ja oppimista voi kehittää alakoulun 5.–6.-luokilla. Oppilaat tarvitsevat tiedelukutaitoa eli käsitteellistä tietoa, monilähteistä lukutaitoa ja tieteeseen sitoutuvan asenteen pyrkiessään ymmärtämään ja ratkomaan erilaisia ongelmia nykypäivän tietotulvassa. Väitöstutkimus nojaa ekologiseen viitekehykseen (Gibson, 1977, 1979), jonka mukaan opetus ja oppiminen kehittyvät opettajien, oppilaiden ja ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa. Väitöstutkimus soveltaa kehittämistutkimuksen strategiaa ja koostuu kolmesta osatutkimuksesta. Osatutkimuksessa I selvitettiin opettajien kokemia tiedelukutaidon opetuksen haasteita haastatteluaineiston avulla. Opettajien haastattelulitteraatit (n=4) analysoitiin sisällönanalyysia soveltaen. Tutkimusaineistosta tunnistettiin kaksi tiedelukutaidon opetuksen haasteiden ulottuvuutta: oppilaiden osaaminen ja pedagogiset resurssit. Oppilaiden osaamisen haasteet ilmenivät tiedoissa, taidoissa ja asenteissa, ja opettajien kokemusten mukaan ne kytkeytyivät toisiinsa. Pedagogisten resurssien osalta keskeisiä haasteita olivat opettajan osaamisen ja oppimateriaalien puutteet sekä internetin haastavuus oppimisympäristönä. Osatutkimuksissa II ja III keskityttiin kokeilemaan ja arvioimaan holistiseen orientaatioon (oppiaineintegraatio ja kokotehtävämalli) perustuvaa tiedelukutaidon pedagogista lähestymistapaa. Osatutkimuksessa II tutkittiin opettajien positioitumista kokeilussa. Keskiössä oli opettajan havaitseman tarjouman ja opettajan toimijuuden merkitys position rakentumisessa. Tutkimusaineisto koostui opettajien kyselyvastauksista (n=213), jotka analysoitiin positiointianalyysillä. Tutkimusaineistosta tunnistettiin neljä opettajapositiota: sopeutuja, soveltaja, alistuja, suodattaja. Tarjouman havaitsemista näytti suuntaavan opettajan yksilöllinen orientaatio. Toimijuuden ilmaisussa merkitykselliseksi nousi puolestaan se, miten tukeutunut opettaja oli kokeilemaansa lähestymistapaan. Osatutkimuksessa III keskityttiin oppilaiden oppimiseen. Tarkastelun kohteena oli, miten oppilaiden käsitykset eläinten sopeutumisesta sekä intertekstuaaliset integrointitaidot kehittyivät tiedelukutaitokokeilussa. Lisäksi tarkasteltiin käsitysten ja taitojen kehittymisen yhteyttä. Tutkimusaineistona oli oppilaiden alku- ja loppumitausvastaukset (n=980). Aineiston analyysi oli kaksivaiheinen: ensin sovellettiin laadullista teorialähtöistä sisällönanalyysia, minkä jälkeen hyödynnettiin tilastollisia analyysimenetelmiä. Tulokset osoittivat tilastollisesti merkitsevää kehitystä oppilaiden käsityksissä ja taidoissa, mutta molempien taso pysyi melko alhaisena sekä alku- että loppumittauksessa. Oppilaiden käsitysten ja taitojen kehittymisen välillä ei ilmennyt korrelaatiota. Oppilaan käsitys saattoi siis kehittyä, mutta intertekstuaaliset integrointitaidot eivät kehittyneet samaan tahtiin tai päinvastoin. Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että tiedelukutaidon opetuksessa ja oppmisessa on haasteita. Holistisella pedagogisella lähestymistavalla on potentiaalia opetuksen ja oppimisen kehittämisessä, mutta uuden lähestymistavan käyttöönotto edellyttää vahvaa tukea niin opettajalle kuin oppilaalle. Erityisen tärkeää on tukea opettajien ja oppilaiden havaintoja ja tulkintoja pedagogisen lähestymistavan tarjoumista. Oppilaiden käsitysten ja taitojen kehittyminen edellyttää systemaattista, tasapainoista ja pitkäjänteistä harjoittelua. Tuloksia tarkasteltaessa on tärkeää muistaa, että tiedelukutaidon pedagoginen lähestymistapa on vain yksi osa kompleksista ja dynaamista luokkahuoneympäristöä, jossa opetuksen ja oppimisen kehittyminen riippuu monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta.Teaching and Learning Science Literacy in Primary School: Educational Design Research in Ecological Framework This doctoral dissertation aims to investigate how the teaching and learning of science literacy can be developed in grades 5–6 of primary school. Students require science literacy, comprising conceptual knowledge, multiple-source reading skills, and engagement with science, when seeking to understand and address various problems in today’s information-rich environment. The study is grounded in an ecological framework (Gibson, 1977, 1979), which views teaching and learning as emerging through interactions between teachers, students, and the environment. The dissertation applies an educational design research strategy and consists of three sub-studies. Sub-study I examined the challenges teachers experience in teaching science literacy using interview data. Teachers' interview transcripts (n=4) were analyzed using an inductive content analysis. The analysis identified two dimensions of challenges in teaching science literacy: students’ competence and pedagogical resources. Challenges in students’ competence were evident in knowledge, skills, and attitudes, and according to teachers' experiences, these aspects were interconnected. Regarding pedagogical resources, the main challenges included insufficient teachers’ expertise and learning materials, and the complexity of the Internet as a learning environment. Sub-studies II and III focused on experimenting with and evaluating a pedagogical approach to science literacy based on a holistic orientation (subject integration and the whole-task model). Sub-study II examined teachers’ positioning in the intervention. The focus was on the role of the perceived affordances and the expressed agency. The data consisted of teachers’ questionnaire answers (n=213), which were analyzed through positioning analysis. Four teacher positions were identified from the data: adapter, applier, subordinate, and filter. The perception of the affordance appeared to be guided by the teacher’s individual orientation, while the expression of agency depended on the extent to which teachers relied on the pedagogical approach. Sub-study III focused on students’ learning. The study examined how students’ conceptions of animal adaptation and their intertextual integration skills developed during the science literacy intervention. In addition, the relationship between the development of conceptions and skills was investigated. The data consisted of students' pre- and post-test responses (n=980). The analysis was conducted in two phases: first, a qualitative, theory-driven content analysis was applied, followed by statistical analyses. The results showed statistically significant development in students’ conceptions and skills, although the levels remained relatively low in both the pre- and post-tests. No correlation was found between the development of conceptions and skills. In other words, a student’s conceptual understanding could improve without a corresponding development in intertextual integration skills, or vice versa. The results of this dissertation indicate that teaching and learning science literacy present challenges. A holistic pedagogical approach has the potential to enhance teaching and learning, but implementing a new pedagogical approach requires strong support for both teachers and students. It is particularly important to support teachers’ and students’ observations and interpretations of the affordances of the pedagogical approach. The development of students’ conceptions and skills requires systematic, balanced, and sustained practice. When interpreting the results, it is important to remember that the pedagogical approach to science literacy is only part of a complex and dynamic classroom environment, where the - Ladataan...Diabetes, coronary artery disease, and clinical outcomes: Insights from multimodality imaging
Turun yliopiston julkaisuja - Annales Universitatis Turkuensis, Ser D. Medica Odontologica : 1953 (Turun yliopisto, 2026-05-15)Coronary computed tomography angiography (CTA) allows anatomical visualization of coronary arteries and plaques while positron emission tomography (PET) myocardial perfusion imaging (MPI) provides detailed information on functional consequences of coronary artery plaques. Anatomical and functional imaging can complement each other in the assessment of coronary artery disease (CAD). Diabetes is a risk factor for development of CAD and is associated with adverse clinical outcomes. In turn, lipid-lowering medication (LLM) has a key role in prevention of CAD development and progression and reducing the risk for adverse clinical events. We found that coronary CTA with selective downstream use of PET MPI for functional evaluation enables long-term risk stratification both in symptomatic patients with and without diabetes with suspected CAD. However, diabetes was associated with more advanced CAD and worse long-term clinical outcomes independent of myocardial perfusion results, whereas normal myocardial perfusion was associated with favorable prognosis in patients without diabetes. Quantified coronary atherosclerotic burden was an important predictor of long-term outcomes both in patients with and without diabetes. Moreover, we found that coronary CTA and PET perfusion findings guide subsequent use of LLM, which is associated with outcome benefit in patients with obstructive or ischemic CAD. Yet adherence to LLM declines over time. Multimodality imaging enables comprehensive assessment of CAD severity, helps guide risk stratification, and supports medication adherence in high-risk patients. Diabetes, sepelvaltimotauti ja kliiniset lopputulokset: havaintoja monimenetelmällisestä kuvantamisesta Sepelvaltimoiden tietokonetomografiatutkimus (sepelvaltimoiden TT) mahdollistaa sepelvaltimoiden ja niiden ateroskleroottisten plakkien anatomisen kuvantamisen, kun taas positroniemissiotomografiaan (PET) perustuva sydänlihaksen perfuusio kuvantaminen tarjoaa yksityiskohtaista tietoa näiden muutosten toiminnallisista seurauksista. Anatominen ja toiminnallinen kuvantaminen täydentävät toisiaan sepelvaltimotaudin arvioinnissa. Diabetes on merkittävä sepelvaltimotaudin riski tekijä ja yhteydessä huonompaan ennusteeseen. Lipidilääkityksellä on puolestaan keskeinen rooli sepelvaltimotaudin kehittymisen ja etenemisen ehkäisyssä sekä päätetapahtumien riskin vähentämisessä. Tutkimuksessamme havaitsimme, että sepelvaltimoiden TT-tutkimus, jota täy dennetään valikoidusti PET- perfuusiokuvantamisella toiminnallisen merkityksen arvioimiseksi, mahdollistaa pitkäaikaisen tapahtumariskin arvioinnin sekä diabeetti silla että ei-diabeettisilla potilailla, joilla epäillään sepelvaltimotautia. Diabetes oli yhteydessä vaikeampiasteiseen sepelvaltimotautiin sekä huonompaan pitkän aika välin ennusteeseen, riippumatta sydänlihaksen perfuusiokuvantamisen tuloksista. Sen sijaan normaali perfuusio oli yhteydessä suotuisaan ennusteeseen ei diabeettisilla potilailla. Kvantitatiivisesti mitattu sepelvaltimoiden aterosklerootti nen plakkikuorma oli merkittävä pitkän aikavälin ennustetekijä sekä diabeettisilla että ei-diabeettisilla potilailla. Lisäksi havaitsimme, että TT- ja PET-löydökset ohjaavat lipidilääkityksen käyttöä, joka puolestaan on yhteydessä parempaan ennusteeseen potilailla, joilla on todettu ahtauttava tai iskeeminen sepelvaltimotauti. Lääkityksen käyttöön sitoutuminen näyttää kuitenkin heikentyvän ajan myötä. Monimodaalikuvantaminen mahdollistaa sepelvaltimotaudin vaikeusasteen kattavan arvioinnin, auttaa ohjaamaan riskiluokitusta ja tukee lääkehoidon noudattamista korkean riskin potilailla. - Ladataan...Evolving diagnostics of myocardial infarction: Differentiating acute and chronic cTnT elevations with improved assay
Turun yliopiston julkaisuja - Annales Universitatis Turkuensis, Ser F: Technica & Informatica : 82 (Turun yliopisto, 2026-05-08)Cardiovascular diseases (CVD) are the most common cause of death and coronary artery disease is the most prevalent CVD. In addition to morbidity and death, atherosclerotic cardiovascular disease produces major economic burden in society which is a combination of treatment costs and productive years lost. Atherosclerotic cardiovascular disease may lead to myocardial infarction (MI) where occlusion of coronary blood flow leads to myocardial ischemia and necrosis. Electrocardiography (ECG) is commonly utilized to rapidly identify ST-elevation myocardial infarction (STEMI). During non-ST-elevation myocardial infarction (NSTEMI) ECG changes can be inconclusive and further biomarker tests are warranted. Nowadays, cardiac troponins (cTn) are the preferred biomarkers of myocardial damage. Unfortunately, both cardiac troponin I (cTnI) and cardiac troponin T (cTnT) assays currently utilized are unable to differentiate between cTn elevation induced by MI and non-MI conditions, such as end-stage renal disease (ESRD). Intact or almost intact forms of cTnT (long cTnT) show improved specificity for MI when differentiating between chronic and acute cTnT elevation. To measure long cTnT reliably, highly sensitive assay is needed. The assay sensitivity can be enhanced by improving the properties of the labels used in the immunoassay. In this thesis, the first immunoassay targeting long forms of cTnT was developed, evaluated for its performance and clinically evaluated with MI and ESRD patients treated at the Turku University Hospital. The assay was compared to the 5th gen Roche Elecsys hs-cTnT assay. In addition, the stability of the sample matrix was evaluated in the context of the novel assay. The thesis also includes synthesis and characterization of novel europium chelate labels for time-resolved fluorescence immunoassays. The long cTnT immunoassay was successfully developed and evaluated. For the first time ever, it was clinically demonstrated that an assay targeting intact or almost intact cardiac troponin T could differentiate between cTnT elevation in MI and ESRD. The novel method clinically outperformed Elecsys hs-cTnT in this regard, especially by utilizing long/total cTnT ratio in the early hours of MI. Additionally, three new europium labels were successfully synthesized and characterized.Sydäninfarktin kehittyvä diagnostiikka; kroonisen ja akuutin cTnT-pitoisuuden erottaminen parannetulla mittausmenetelmällä Sydän- ja verisuonitaudit ovat maailmanlaajuisesti yleisin kuolinsyy ja sepel valtimotauti niiden yleisin muoto. Ateroskleroottinen sepelvaltimotauti aiheuttaa sairastavuuden ja kuolleisuuden lisäksi huomattavia taloudellisia rasitteita, jotka koostuvat hoitokustannuksista ja menetetyistä työvuosista. Sepelvaltimotauti voi johtaa sydäninfarktiin, jossa sepelvaltimon tukkeuma aiheuttaa sydänlihaksen iskemiaa ja nekroosia. Elektrokardiografia on keskeinen menetelmä ST-nousuinfarktin tunnistamisessa. Ei-ST-nousuinfarktissa (NSTEMI) EKG-muutokset voivat kuitenkin olla epäselviä ja diagnoosi perustuu tällöin usein sydänperäisten troponiinien (cTn) mittaamiseen. Nykyiset kaupalliset määritykset eivät kykene erottamaan sydäninfarktin aiheuttamaa cTn-pitoisuuden nousua muista ei-infarktiperäisistä tiloista, jotka aiheuttavat kohonneita cTn-pitoisuuksia. Ehjä tai lähes ehjä troponiini (pitkä cTnT) osoittaa parempaa spesifisyyttä sydäninfarktille kyeten erottamaan krooniset ja akuutit cTn nousut. Pitkän cTnT:n mittaaminen edellyttää erittäin herkkää menetelmää, jonka suorituskykyä voidaan tehostaa parantamalla käytettyjen leimamolekyylien ominaisuuksia. Tässä väitöskirjassa kehitettiin uusi immunomääritys, joka tunnistaa sydän peräisen troponiini T:n pitkät muodot. Menetelmän kliininen toiminta arvioitiin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa hoidettujen sydäninfarkti ja ESRD - potilaiden avulla. Määritystä verrattiin 5. sukupolven Roche Elecsys hs-cTnT määritykseen. Lisäksi tutkittiin näytematriisin säilyvyyttä ja menetelmä arvioitiin CLSI:n ohjeistuksen mukaisesti. Väitöskirjaan sisältyi myös uusien aikaerotteisten fluoresenssi europiumkelaattileimojen synteesi ja karakterisointi. Tässä väitöskirjatutkimuksessa kehitettiin ja arvioitiin ensimmäinen troponiinin pitkiä muotoja mittaava immunomääritys ja kyettiin kliinisesti osoittamaan ensim mäistä kertaa, että määritys, joka tunnistaa ehjän tai lähes ehjän sydänperäisen troponiini T:n, kykenee erottamaan toisistaan sydäninfarktissa ja munuaistaudissa havaittavan cTn-pitoisuuden. Kehitetty menetelmä suoriutui näiden potilasryhmien erottelusta paremmin kuin Elecsys hs-cTnT, varsinkin kun hyödynnettiin pitkän ja kokonaistroponiinin suhdetta infarktin alussa. Lisäksi kolme uutta europium vasta aineleimaa onnistuttiin syntetisoimaan ja karakterisoimaan. - Ladataan...Computationally Efficient AI in Brain-Tumour MRI and Physiological Signals in Sleep and Emotion Analysis
- Ladataan...Ageing in the wild: insights on the diversity and determinants in two long-lived vertebratesMoullec, Héloïse
Turun yliopiston julkaisuja - Annales Universitatis Turkuensis, Ser. AII: : 430 (Turun yliopisto, 2026-05-08)Ageing, the phenotypic and physiological changes with age, is widespread across taxa. Yet, the patterns of ageing and lifespan vary remarkably both within and among species. Understanding the sources of this diversity remains a central challenge in evolutionary biology, particularly in natural populations exposed to fluctuating environments. In this thesis, I used exceptionally detailed long-term data from two long-lived vertebrates, the Asian elephant (Elephas maximus) and the Alpine swift (Apus melba), to investigate the determinants of ageing diversity in the wild. I first determined the age-related changes in biometric traits, reproductive traits, and parasite load in the Alpine swift, revealing clear senescence across multiple traits, but also pronounced asynchrony in the onset and rate of senescence between traits and between sexes. Then, I investigated the transgenerational effects of senescence by examining how parental age at conception shapes offspring life histories in the same population. I revealed sex-specific effects: while older mothers and fathers produced larger offspring before fledging, older fathers produced sons with higher parasite loads and shorter lifespans. Finally, I investigated the genetic basis of lifespan and survival variation in the Asian elephant population. I found substantial additive genetic variance and heritability for lifespan in both sexes, and for survival early in life (0 to 5 years old), which declined to near zero thereafter. I also found low cross-sex genetic correlation, suggesting sex-specific genetic architecture for lifespan. Across all chapters, environmental conditions emerged as a major modulator of ageing. Adverse early-life environments in Alpine swifts and spatiotemporal environmental variation in Asian elephants each explained significant variation in lifespan. Overall, this thesis provides an integrative perspective on ageing in the wild, demonstrating that ageing diversity arises from the combined influence of genetic factors, parental effects, life-history strategies, sex differences, and environmental conditions experienced across the lifespan.Ikääntyminen luonnossa: näkökulmia monimuotoisuuteen ja taustalla vaikuttaviin tekijöihin kahdella pitkäikäisellä selkärankaisella Vanheneminen, joka tuo mukanaan fenotyyppisiä ja fysiologisia muutoksia, on laajalle levinnyt biologinen ilmiö eri taksoneissa. Ikääntymisen kulku ja elinikä vaihtelevat kuitenkin huomattavasti eri eliöryhmissä sekä lajien välillä että niiden sisällä. Ikääntymisen vaihtelua selittävät tekijät ovat keskeisiä evoluutiobiologisia kysymyksiä erityisesti ympäristöolosuhteiltaan vaihtelevissa oloissa elävissä luonnonpopulaatioissa. Hyödynnän väitöskirjassani kahdesta pitkäikäisestä selkä rankaisesta, aasiannorsusta (Elephas maximus) ja alppikiitäjästä (Apus melba), olevia poikkeuksellisen yksityiskohtaisia pitkittäisaineistoja tutkiakseni ikääntymisen monimuotoisuuden taustalla olevia tekijöitä. Ensimmäisessä osatyössä tarkastelin ikääntymisen aiheuttamia muutoksia alppikiitäjän biometrisissä muuttujissa, lisääntymisessä ja loisten määrässä. Monet tutkitut piirteet muuttuivat iän myötä, mutta ikääntymisen alkamisajankohta ja etenemisnopeus vaihtelivat paljon eri piirteiden ja sukupuolten välillä. Seuraavaksi tutkin ikääntymisen ylisukupolvisia vaikutuksia analysoimalla, miten alppikiitäjävanhempien ikä hedelmöityksen hetkellä heijastuu jälkeläisten elämänkulkuun samassa populaatiossa. Sukupuolet erosivat toisistaan siten, että vaikka sekä vanhemmat äidit että isät tuottivat poikasia, jotka olivat suurempia ennen pesästä lähtöä, vanhemmat isät tuottivat poikia, joilla oli enemmän loisia ja jotka kuolivat nuorempina. Lopuksi tarkastelin eliniän ja elossapysymisen periytyvyyttä aasiannorsuyhteisössä. Additiivinen geneettinen vaihtelu ja periytyvyys selittivät merkittävästi koko eliniän pituutta sekä varhaiselämän (0–5 vuoden iässä) eloonjäämistä molemmilla sukupuolilla, mutta vaikutukset vähenivät tämän jälkeen lähes nollaan. Sukupuolten välinen geneettinen korrelaatio oli heikko, mikä viittaa urosten ja naaraiden erilaiseen eliniän geneettiseen säätelyyn. Kaikissa osatöissä merkittävä ikääntymistä muokkaava tekijä olivat ympäristöolosuhteet. Alppikiitäjillä epäsuotuisat olosuhteet elämän alussa ja aasiannorsuilla ajallisesti ja paikallisesti vaihtelevat ympäristöolot selittivät merkittävän osan eliniän pituuden vaihtelusta. Väitöskirjassani osoitan, että luonnonpopulaatioiden ikääntymisen moninaisuus koostuu geneettisten tekijöiden, vanhemmuuden vaikutusten ja ympäristöolosuhteiden yhteisvaikutuksesta.