tulokset
Silmäile
Julkaisuarkisto
UTUPub on Turun yliopiston avoin julkaisuarkisto, joka sisältää Turun yliopiston tiedekuntien ja laitosten julkaisuja ja opinnäytteitä kuten väitöskirjoja, lisensiaatintöitä, pro gradu -tutkielmia ja niiden tiivistelmiä sekä kandidaatintöitä.
Viimeksi lisätyt
- Ladataan...Computationally Efficient AI in Brain-Tumour MRI and Physiological Signals in Sleep and Emotion Analysis
- Ladataan...Ageing in the wild: insights on the diversity and determinants in two long-lived vertebratesMoullec, Héloïse
Turun yliopiston julkaisuja - Annales Universitatis Turkuensis, Ser. AII: : 430 (Turun yliopisto, 2026-05-08)Ageing, the phenotypic and physiological changes with age, is widespread across taxa. Yet, the patterns of ageing and lifespan vary remarkably both within and among species. Understanding the sources of this diversity remains a central challenge in evolutionary biology, particularly in natural populations exposed to fluctuating environments. In this thesis, I used exceptionally detailed long-term data from two long-lived vertebrates, the Asian elephant (Elephas maximus) and the Alpine swift (Apus melba), to investigate the determinants of ageing diversity in the wild. I first determined the age-related changes in biometric traits, reproductive traits, and parasite load in the Alpine swift, revealing clear senescence across multiple traits, but also pronounced asynchrony in the onset and rate of senescence between traits and between sexes. Then, I investigated the transgenerational effects of senescence by examining how parental age at conception shapes offspring life histories in the same population. I revealed sex-specific effects: while older mothers and fathers produced larger offspring before fledging, older fathers produced sons with higher parasite loads and shorter lifespans. Finally, I investigated the genetic basis of lifespan and survival variation in the Asian elephant population. I found substantial additive genetic variance and heritability for lifespan in both sexes, and for survival early in life (0 to 5 years old), which declined to near zero thereafter. I also found low cross-sex genetic correlation, suggesting sex-specific genetic architecture for lifespan. Across all chapters, environmental conditions emerged as a major modulator of ageing. Adverse early-life environments in Alpine swifts and spatiotemporal environmental variation in Asian elephants each explained significant variation in lifespan. Overall, this thesis provides an integrative perspective on ageing in the wild, demonstrating that ageing diversity arises from the combined influence of genetic factors, parental effects, life-history strategies, sex differences, and environmental conditions experienced across the lifespan.Ikääntyminen luonnossa: näkökulmia monimuotoisuuteen ja taustalla vaikuttaviin tekijöihin kahdella pitkäikäisellä selkärankaisella Vanheneminen, joka tuo mukanaan fenotyyppisiä ja fysiologisia muutoksia, on laajalle levinnyt biologinen ilmiö eri taksoneissa. Ikääntymisen kulku ja elinikä vaihtelevat kuitenkin huomattavasti eri eliöryhmissä sekä lajien välillä että niiden sisällä. Ikääntymisen vaihtelua selittävät tekijät ovat keskeisiä evoluutiobiologisia kysymyksiä erityisesti ympäristöolosuhteiltaan vaihtelevissa oloissa elävissä luonnonpopulaatioissa. Hyödynnän väitöskirjassani kahdesta pitkäikäisestä selkä rankaisesta, aasiannorsusta (Elephas maximus) ja alppikiitäjästä (Apus melba), olevia poikkeuksellisen yksityiskohtaisia pitkittäisaineistoja tutkiakseni ikääntymisen monimuotoisuuden taustalla olevia tekijöitä. Ensimmäisessä osatyössä tarkastelin ikääntymisen aiheuttamia muutoksia alppikiitäjän biometrisissä muuttujissa, lisääntymisessä ja loisten määrässä. Monet tutkitut piirteet muuttuivat iän myötä, mutta ikääntymisen alkamisajankohta ja etenemisnopeus vaihtelivat paljon eri piirteiden ja sukupuolten välillä. Seuraavaksi tutkin ikääntymisen ylisukupolvisia vaikutuksia analysoimalla, miten alppikiitäjävanhempien ikä hedelmöityksen hetkellä heijastuu jälkeläisten elämänkulkuun samassa populaatiossa. Sukupuolet erosivat toisistaan siten, että vaikka sekä vanhemmat äidit että isät tuottivat poikasia, jotka olivat suurempia ennen pesästä lähtöä, vanhemmat isät tuottivat poikia, joilla oli enemmän loisia ja jotka kuolivat nuorempina. Lopuksi tarkastelin eliniän ja elossapysymisen periytyvyyttä aasiannorsuyhteisössä. Additiivinen geneettinen vaihtelu ja periytyvyys selittivät merkittävästi koko eliniän pituutta sekä varhaiselämän (0–5 vuoden iässä) eloonjäämistä molemmilla sukupuolilla, mutta vaikutukset vähenivät tämän jälkeen lähes nollaan. Sukupuolten välinen geneettinen korrelaatio oli heikko, mikä viittaa urosten ja naaraiden erilaiseen eliniän geneettiseen säätelyyn. Kaikissa osatöissä merkittävä ikääntymistä muokkaava tekijä olivat ympäristöolosuhteet. Alppikiitäjillä epäsuotuisat olosuhteet elämän alussa ja aasiannorsuilla ajallisesti ja paikallisesti vaihtelevat ympäristöolot selittivät merkittävän osan eliniän pituuden vaihtelusta. Väitöskirjassani osoitan, että luonnonpopulaatioiden ikääntymisen moninaisuus koostuu geneettisten tekijöiden, vanhemmuuden vaikutusten ja ympäristöolosuhteiden yhteisvaikutuksesta. - Ladataan...War Machine Learning - AI in DefenceVasankari, Lauri (Turun yliopisto, 2026-04-17)This dissertation examines the development and integration of machine learning within the military domain, arguing that the primary constraint and greatest opportunity for advancing military Artificial Intelligence (AI) is the data ecosystem. Across research in computer vision (CV), reinforcement learning (RL), federated learning (FL), and generative AI (GenAI), the analyses consistently show that progress is limited by systemic issues related to data availability, quality, and infrastructure.The work synthesizes findings from six original publications to demonstrate that practical military AI requires a shift from an algorithm-centric view to a holistic, system-focused perspective that treats data as a first-class operational capability. To bridge the gap between high-level strategy and granular technical research, this dissertation adapts the Cross-Industry Standard Process for Data Mining (CRISP-DM) as a framework for assessing military AI applications.Key findings from the studies validate this thesis. A CV study on sonar imagery highlighted model failure due to poor-quality sensor data, underscoring the need for integrated data pipelines. RL research revealed that a lack of high-fidelity simulators and operational data hampers real-world transfer. The investigation into GenAI identified a dependency on proprietary models misaligned with military needs, proposing FL as a secure, collaborative paradigm for developing military-specific foundation models. Finally, an ethical analysis addresses the "reliability-oversight paradox" in autonomous systems, proposing a new human-machine teaming model of human support rather than simple oversight.In conclusion, this dissertation claims that the effective integration of AI into military forces depends on building a robust data ecosystem that includes expertise and understanding on doctrinal and policy-making levels, data and algorithm understanding on the technical level as well as governance, operator-in-the-loop feedback and annotation mechanisms, and an interoperable infrastructure.
- Ladataan...Natal Dispersal and Habitat Selection of the White-tailed Eagle – Causes and Consequences of First Breeding Site Choice
Turun yliopiston julkaisuja - Annales Universitatis Turkuensis, Ser. AII: : 432 (Turun yliopisto, 2026-04-17)Natal dispersal refers to the movement of an individual from its birth site to its first breeding site. The choice of a breeding habitat is critical for fitness, and the consequences can be lifelong if the species exhibits high fidelity to breeding sites. However, individuals selecting their first breeding site have no experience with the fitness prospects of different habitats and must, therefore, base their decision on other cues. Whether these cues are reliably linked to reproductive success in those habitats remains unclear. In this thesis, I investigated natal dispersal and habitat selection of the white tailed eagle (Haliaeetus albicilla), a long-lived raptor with high breeding-site fidelity. Using a dataset of genetically and visually identified breeding individuals with known natal sites, I studied whether population density and habitat imprinting affect the settlement of white-tailed eagles, and whether these factors are associated with subsequent breeding success. I show that white-tailed eagles use conspecific density and natal habitat similarity as cues when choosing their breeding site. Eagles born in high-density areas tend to settle in lower-density areas in comparison, but dispersed over shorter distances. Breeding success was higher when the local breeder density was lower. White-tailed eagles also prefer their natal habitat type when choosing a breeding habitat, but this is not associated with improved breeding success. Since there were no effects of settling in natal-like habitats, this is likely a neutral behavioural pattern, or the benefits are gained in other ways. The habitat type seems to play a greater direct role in reproductive performance, since breeding success was higher in territories with a smaller proportion of water. I also found that older individuals seem to be more successful breeders than young ones. The results shed light on the relationships between habitat selection mechanisms and the fitness prospects of chosen breeding habitats. Understanding these relationships is particularly important for long-lived species with high breeding site fidelity, such as large raptors. Many raptor populations are still recovering from past population declines or being reintroduced to their former range. Knowledge of the factors influencing movement and settlement can improve the success of reintroduction programmes and aid in predicting population growth and range expansion.Merikotkien synnyindispersaali ja elinympäristön valinta – Ensimmäisen pesimäpaikan valinnan syyt ja seuraukset Synnyindispersaali tarkoittaa yksilön siirtymistä syntymäpaikaltaan ensimmäiselle lisääntymispaikalle. Kelpoisuuden kannalta on olennaista, millaisen elinympäristön yksilö valitsee lisääntymiseen. Jos laji on lisääntymispaikkauskollinen, ensimmäisen paikan valinnalla voivat olla elinikäiset seuraukset. Ensimmäistä lisääntymispaikkaa valitessa yksilöillä ei vielä ole kokemusta eri elinympäristöjen kelpoisuusnäkymistä, vaan valinnan on perustuttava vihjeisiin, kuten samanlaisuuteen synnyinympäristön kanssa tai lajitovereiden läsnäoloon. On kuitenkin epäselvää, ennustavatko vihjeet lisääntymismenestystä valituissa ympäristöissä. Tutkin väitöskirjassani, miten pesimäpopulaation tiheys ja habitaattileimautu minen vaikuttavat merikotkan (Haliaeetus albicilla) lisääntymispaikan valintaan ja ovatko ne yhteydessä myöhempään lisääntymismenestykseen. Tutkimus perustui aineistoon geneettisin ja visuaalisin menetelmin tunnistetuista yksilöistä, joiden synnyinpaikka tunnetaan. Pesimäpopulaation tiheys ja synnyin- ja pesimäympä ristön samankaltaisuus ovat yhteydessä merikotkien lisääntymispaikan valintaan. Kun synnyinalueen tiheys on korkea, kotkat asettuvat suhteessa harvemman tihey den alueille, mutta dispersoivat lyhyempiä matkoja. Lisääntymismenestys oli parem pi alueilla, joilla pesimäpopulaation tiheys oli alhaisempi. Merikotkat näyttäisivät suosivan synnyinympäristöään muistuttavia pesimäympäristöjä. Tämä ei kuitenkaan johda parempaan lisääntymismenestykseen. Kyseessä on siis todennäköisesti neutraali käyttäytymismalli tai hyödyt ilmenevät muilla tavoin. Elinympäristöllä näyttää olevan suurempi vaikutus lisääntymismenestykseen, joka oli parempi reviireillä, joilla vesialueen osuus oli pienempi. Lisäksi havaitsin, että vanhemmat yksilöt vaikuttavat olevan menestyksekkäämpiä lisääntyjiä kuin nuoret yksilöt. Tulokseni selventävät elinympäristön valinnan mekanismien ja ympäristön kelpoisuusnäkymien välisiä yhteyksiä. Näiden tunteminen on tärkeää pitkäikäisten ja lisääntymispaikkauskollisten lajien, kuten suurten petolintujen, kohdalla. Monet petolintupopulaatiot toipuvat yhä menneistä populaatioromahduksista tai niitä ollaan palauttamassa alueille, joilta ne ovat hävinneet. Tieto liikkumiseen ja asettumiseen vaikuttavista tekijöistä auttaa parantamaan palautusistutusten onnistumista sekä ennustamaan populaatioiden ja levinneisyysalueiden laajenemista. - Ladataan...Kirkastettu ja tuhottu, unohdettu ja muistettu: Kuolemantunteet 1940- ja 1950-lukujen kotimaisessa fiktioelokuvassa
Turun yliopiston julkaisuja - Annales Universitatis Turkuensis, Ser. B: Humaniora : 764 (Turun yliopisto, 2026-04-24)Väitöskirjassa tarkastellaan 1940- ja 1950-luvuilla valmistuneita kotimaisia pitkiä fiktioelokuvia. Tutkimus nostaa esiin, mikä kuolemaan ja siihen liittyvien tunteiden merkitys on ollut yhteiskunnassa, ja miten tämä on ilmennyt fiktioelokuvassa. Elokuvissa kuolema tunteineen näyttäytyy ihannoituna isänmaallisena sankariuhrauksena, väkivaltaisena ja katkeroittavana tekijänä, yliluonnollisena ja sensaatiomaisena ilmiönä sekä traumaattisena ja tukahduttavana kokemuksena. Tarkasteltavalle ajanjaksolle osuvat merkittävät yhteiskunnalliset ilmiöt, kuten toinen maailmansota (1939–1945) ja sen aiheuttamat rakenteelliset muutokset yhteiskunnassa. Sodassa menehtyi lähes 100 000 suomalaista, mikä vaikutti merkittävästi suomalaiseen kuolemankulttuuriin, tunneilmapiiriin ja elokuvateollisuuteen vielä pitkälle 1950-luvulle ja sen jälkeenkin. Kotimaisen elokuvan studiokaudella, 1930–1950-luvuilla, tuotettiin runsaasti näytelmäelokuvia, joita myös katsottiin paljon. Elokuvat olivat siten vaikutusvaltainen viihdemuoto, joka kävi vuoropuhelua aikansa yhteiskunnallisten ilmiöiden kanssa, mukaan lukien kuolemankulttuurissa tapahtuneet tunteelliset muutokset kansalaisten keskuudessa. Tutkimuksen aineisto koostuu kaikista vuosien 1940–1959 välillä valmistuneista kotimaisista pitkistä fiktioelokuvista. Elokuvien kokonaismäärä on 377 kpl, joka perustuu Taide- ja kulttuuriviraston (Kuvi) audiovisuaalisen kulttuurin osaston ylläpitämällä Elonet-verkkosivustolla tehtyihin hakuihin. Aineisto on jaettu kuuteen yleisluokkaan ja kolmeen kuolemankategoriaan, joista selviää, millä tavalla tarkasteltavan aikavälin elokuvat jakautuvat kuoleman käsittelyn suhteen. Lopulliseen analyysiin on valittu kahdeksan elokuvaa, jotka on jaettu neljään erilaiseen kuolemanteemaan: kirkastettuun kuolemaan (Kulkurin valssi (1941); Kirkastettu sydän (1943)), tuhottuun kuolemaan (Levoton veri (1946); Tuhottu nuoruus (1947)), unohdettuun kuolemaan (Valkoinen peura (1952); Olemme kaikki syyllisiä (1954)) ja muistettuun kuolemaan (Tuntematon sotilas (1955); Rintamalotta (1956)). Analysoitavat elokuvat edustavat laajasti erilaisia suomalaisen yhteiskunnan kuolemankulttuurin ja siihen liittyvien tunteiden vaiheita. Elokuva-aineistoa tarkastellaan kulttuurihistoriallisella lähiluvulla, joka hyödyntää analysoitavien elokuvien ohella muuta laajaa aikalais- ja kontekstualisoivaa aineistoa, kuten tutkimuskirjallisuutta, elokuvien pohjana toimivia alkuperäisteoksia, aikalaisarvioita sekä aikalaiskirjoituksia elokuvien käsittelemistä aiheista. Tutkimuksessa käytetty lähiluku nojaa myös kuolemantutkimuksen ja tunteiden historian tutkimuskenttiin. Kuolemantutkimuksesta nousee keskeiseksi käsitteeksi kuoleman kieltämisen ilmiö, joka leimasi länsimaita 1900-luvulta alkaen: tällöin kuolema alkoi laitostua, jossa se piiloutui julkisuudelta, mikä myös vaikutti siihen, että julkisesti kuolemasta ja siihen liittyvistä tunteista alettiin puhua vähemmän. Ilmiö näkyi myös viimeistään 1950-luvulla tuotetuissa kotimaisissa elokuvissa. Keskeisenä käsitteenä tutkimuksessa toimii myös tunteiden historiassa syntynyt ja vaikuttanut tunnekäytännön käsite, jossa korostuu tunteiden performatiivisuus ja fysiologisuus, ja erityisesti niiden merkitys ruumiillistetuille kokemuksille. Tunnekäytännöissä painottuvat tunteiden ilmaisu sekä tilat, joissa niitä ilmaistaan. Tutkimuksessa tunnekäytännön käsitteen avulla on analysoitu muun muassa näyttelijöiden dialogia ja fyysisiä eleitä kuin myös elokuvakerronnan elementtejä kuten musiikkia ja kuvakulmia. Tutkimus osoittaa, että 1940- ja 1950-lukujen kotimaisissa pitkissä fiktioelokuvissa näkyivät aikansa yhteiskunnan kuolemankulttuurissa vallinneet asenteet ja tunteet. Elokuvissa näkyivät erilaiset kuolemanteemat ja niihin liittyvät kerronnat: kirkastettu kuolema, tuhottu kuolema, unohdettu kuolema ja muistettu kuolema. Näiden avulla käsiteltiin aluksi 1940-luvulla surun, katkeruuden ja vihan tunteita ja 1950- luvun mittaan tukahdutetun surun sekä vuosikymmen puolivälissä kuolemaan liittyvien traumojen aiheuttamia tunteita. Tutkimus myös tuo ilmi kuolemantutkimuksen ja tunteiden historian merkityksen elokuvien kulttuurihistoriallisessa lähiluennassa: tutkimuskenttiä hyödyntämällä elokuvia voidaan analysoida siten, että huomio kiinnittyy kuoleman ja tunteiden monimuotoisiin merkityksiin esimerkiksi sukupuolten sekä valtaväestöön ja vähemmistöryhmiin kuuluvien välillä, samoin kuin laajempiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, kuten kaupungistumiseen ja lainsäädännöllisiin rakenteisiin. Tutkimuksessa käytetty lähilukutapa voidaankin täten laajemmin ymmärtää kuolemantunteiden ja elokuvan kulttuurihistoriallisena lähilukuna, joka haastaa aikaisempia tulkintoja ja luo uudenlaisia tulkintakehyksiä menneisyyden yhteiskunta- ja kulttuuri-ilmiöistä.Transfigured and Ruined, Forgotten and Remembered. Emotions of Death in Finnish Fiction Films in the 1940s and 1950s This doctoral thesis examines Finnish feature-length fiction films produced in the 1940s and 1950s. The study highlights the significance of death-related emotions in society, and how fiction films express this significance. In films, death and its emotions are presented as an idealized and heroic sacrifice, as a violent and embittering contributor, as a supernatural and sensational phenomenon, and as a traumatic and repressed experience. The period under review is marked by significant social phenomena, such as the Second World War (1939–1945) and the structural changes it brought to society. Almost 100,000 Finns died during the war, which had a significant impact on the Finnish culture of death, the emotional atmosphere, and the film industry well into the 1950s and beyond. During the studio era of Finnish cinema, from the 1930s to the 1950s, a large number of films were produced and widely viewed. Films were thus an influential form of entertainment that engaged in dialogue with the social phenomena of the time, including the emotional changes occurring in the culture of death among the Finnish population. The research material consists of all Finnish feature-length fiction films produced between 1940 and 1959. The total number of films is 377, based on searches made on the Elonet website maintained by the audiovisual culture department of the Finnish Arts and Culture Agency (Faca). The material is divided into six general film categories and three death categories, which show how the films of the period under review are grouped in terms of the treatment of death. Eight films have been selected for the final analysis, divided into four different death themes: transfigured death (The Vagabond’s Waltz (1941); Transfigured Heart (1943)), ruined death (Restless Blood (1946); Ruined Youth (1947)), forgotten death (The White Reindeer (1952); We’re All Guilty (1954)) and remembered death (The Unknown Soldier (1955); Girls at the Front (1956)). The films analyzed present a broad range of different phases of the death culture and the emotions associated with it in Finnish society. The film material is examined with a cultural historical close reading, which utilizes, in addition to the films being analyzed, other extensive contemporary and contextualizing material, such as research literature, original works that serve as the basis for the films, contemporary reviews, and contemporary writings on the topics covered by the films. The close reading used in the study also draws on the research fields of death studies and the history of emotions. A central concept emerging from death studies is the phenomenon of the denial of death, which characterized Western countries from the 20th century onwards: at that time, death began to be institutionalized, where it was hidden from the public, which also contributed to the fact that death and the emotions associated with it began to be discussed less publicly. The phenomenon was also present in Finnish films produced in the 1950s at the latest. The concept of emotional practices, which arose and influenced the history of emotions, also serves as a central concept in the study, emphasizing the performativity and physiology of emotions, and especially their significance for embodied experiences. Emotional practices focus on the expression of emotions and the spaces in which they are expressed. The research has used the concept of emotional practices to analyze, among other things, actors' dialogue and physical gestures, as well as elements of film narrative such as music and camera angles. The study shows that Finnish feature-length fiction films of the 1940s and 1950s offer insight into the death culture of the time, depicting the prevailing attitudes and emotions of society. The films featured different death themes and related narratives: transfigured death, ruined death, forgotten death and remembered death. These were used to initially deal with emotions of sadness, bitterness and anger in the 1940s, and emotions caused by repressed grief throughout the 1950s and death-related traumas in the middle of the decade. The study also reveals the importance of death studies and the history of emotions in the cultural historical close reading of films: by utilizing research fields, films can be analyzed in a way that focuses on the diverse meanings of death and emotions, for example between genders and between those belonging to the majority population and minority groups, as well as broader social phenomena, such as urbanization and legislative structures. The close reading method used in the study can therefore be understood more broadly as a cultural historical close reading of the emotions of death and film, which challenges previous interpretations and creates new interpretive frameworks for past social and cultural phenomena.