”Ikkunat auki helvettiin”: Postmoderni vieraantuminen ja mediakulttuuri Hectorin albumilla Eurooppa (1981)
Virtala, Meri (2014-12-04)
”Ikkunat auki helvettiin”: Postmoderni vieraantuminen ja mediakulttuuri Hectorin albumilla Eurooppa (1981)
Virtala, Meri
(04.12.2014)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014120452145
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014120452145
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuksen kohteena on suomalaisen laulaja-lauluntekijä Hectorin albumi Eurooppa
(1981), joka on tekijänsä kymmenes pitkäsoittoalbumi. Tutkimusaineiston muodostaa
Eurooppa-albumi kokonaisuutena eli analyysin piiriin kuuluvat kaikki albumin
kahdeksan laulua ja kansien kuvitus. Kyseessä on kulttuurisen musiikintutkimuksen
lähtökohdista laadittu aineistolähtöinen analyysi, jossa tarkastellaan Eurooppa-albumin
sisältämiä kulttuurisia merkityksiä erityisesti mediakulttuurin ja vieraantumisen
tematiikan kannalta. Tärkeimmät käytetyt tutkimussuuntaukset ovat kramerilainen
hermeneutiikka ja musiikin kriittinen diskurssianalyysi. Tutkimuksen näkökulmana
toimii käsitys postmodernista estetiikasta. Tarkoituksena on selvittää, millaisia
postmodernin taiteen piirteitä Hectorin Eurooppa-albumi sisältää ja miten albumi
heijastelee suomalaista yhteiskuntaa, mediakulttuuria, Eurooppaa ja ajan henkistä
ilmapiiriä niin ilmestymisaikansa 1970–1980-luvun taitteen kuin 2010-luvunkin
kontekstissa.
Tutkimuksen tarkoitus on nostaa esiin suomirockin kentällä pitkään vaikuttanutta
Hectoria ja Eurooppa-albumia sekä herättää keskustelua postmodernista ajasta ja
estetiikasta. Lisäksi pyrkimyksenä on edistää suomirockin musiikkitieteellistä
tutkimusta.
Analyysi paljastaa, että Hectorin Eurooppa-albumia voidaan pitää postmodernina
musiikkina. Postmoderneja piirteitä albumilla ovat esimerkiksi yhteiskunnallinen
kantaaottavuus, korostunut teknologisuus, katkelmallisuus, toisto, monitulkintaisuus ja
korostunut intertekstuaalisuus. Tyylillisesti albumi sijoittuu uuden aallon rockiksi,
mutta se sisältää runsaasti myös progressiivisen rockin tyylipiirteitä. Hectorin
Eurooppa-albumin tärkeimmiksi teemoiksi nousevat ihmisen vieraantumisen kokemus
ja yhteiskunnasta syrjäytyminen, arvojen koveneminen, viihdemedian turruttava valta ja
kylmän sodan uhka, joista kolme ensin mainittua ovat ajankohtaisia vielä 2010-
luvullakin.
(1981), joka on tekijänsä kymmenes pitkäsoittoalbumi. Tutkimusaineiston muodostaa
Eurooppa-albumi kokonaisuutena eli analyysin piiriin kuuluvat kaikki albumin
kahdeksan laulua ja kansien kuvitus. Kyseessä on kulttuurisen musiikintutkimuksen
lähtökohdista laadittu aineistolähtöinen analyysi, jossa tarkastellaan Eurooppa-albumin
sisältämiä kulttuurisia merkityksiä erityisesti mediakulttuurin ja vieraantumisen
tematiikan kannalta. Tärkeimmät käytetyt tutkimussuuntaukset ovat kramerilainen
hermeneutiikka ja musiikin kriittinen diskurssianalyysi. Tutkimuksen näkökulmana
toimii käsitys postmodernista estetiikasta. Tarkoituksena on selvittää, millaisia
postmodernin taiteen piirteitä Hectorin Eurooppa-albumi sisältää ja miten albumi
heijastelee suomalaista yhteiskuntaa, mediakulttuuria, Eurooppaa ja ajan henkistä
ilmapiiriä niin ilmestymisaikansa 1970–1980-luvun taitteen kuin 2010-luvunkin
kontekstissa.
Tutkimuksen tarkoitus on nostaa esiin suomirockin kentällä pitkään vaikuttanutta
Hectoria ja Eurooppa-albumia sekä herättää keskustelua postmodernista ajasta ja
estetiikasta. Lisäksi pyrkimyksenä on edistää suomirockin musiikkitieteellistä
tutkimusta.
Analyysi paljastaa, että Hectorin Eurooppa-albumia voidaan pitää postmodernina
musiikkina. Postmoderneja piirteitä albumilla ovat esimerkiksi yhteiskunnallinen
kantaaottavuus, korostunut teknologisuus, katkelmallisuus, toisto, monitulkintaisuus ja
korostunut intertekstuaalisuus. Tyylillisesti albumi sijoittuu uuden aallon rockiksi,
mutta se sisältää runsaasti myös progressiivisen rockin tyylipiirteitä. Hectorin
Eurooppa-albumin tärkeimmiksi teemoiksi nousevat ihmisen vieraantumisen kokemus
ja yhteiskunnasta syrjäytyminen, arvojen koveneminen, viihdemedian turruttava valta ja
kylmän sodan uhka, joista kolme ensin mainittua ovat ajankohtaisia vielä 2010-
luvullakin.