English

Suomi

tulokset

Silmäile

Julkaisuarkisto

UTUPub on Turun yliopiston avoin julkaisuarkisto, joka sisältää Turun yliopiston tiedekuntien ja laitosten julkaisuja ja opinnäytteitä kuten väitöskirjoja, lisensiaatintöitä, pro gradu -tutkielmia ja niiden tiivistelmiä sekä kandidaatintöitä.

Kokoelmat

Näytetään 1 - 4 / 4

Kirjat ja opinnäytteet

UTUCRIS-artikkelit

Digitoidut aineistot

Viimeksi lisätyt

Miten matematiikan opettajan oppaat ohjaavat eriyttämään opetusta?
Mäkelä, Janette (2026-05-06)
Pro gradu -tutkielma | suljettu
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten matematiikan opettajan oppaat ohjaavat eriyttämään opetusta. Eriyttämisen tarve on lisääntynyt muun muassa syksyllä 2025 voimaan tulleen oppimisen tuen uudistuksen myötä. Lisäksi lasten matematiikan osaamisen taso on ollut puheen aiheena. Aikaisempien tutkimusten perusteella eriyttämisen on nähty vastaavan erilaisuuden haasteisiin yhtenä opetuksen tukikeinoista. Lisäksi matematiikan opettajan oppaiden oppimateriaalitutkimus on ollut vähäistä, joten tämä tutkimus täydentää aukkoa oppimateriaalien tutkimuskentällä. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin ja teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimusaineistona oli kahden kolmannen luokan matematiikan oppikirjasarjan opettajan oppaat. Aineistonkeruussa huomioitiin oppikirjojen erilaiset kappaletyypit. Opettajan oppaista pyrittiin löytämään eriyttämisen Viiden O:n mallin osa-alueiden mukaisia mainintoja, jotka jaettiin näiden osa-alueiden alle. Viiden O:n mallin osa-alueet olivat opetusjärjestelyt, opetusmenetelmät, oppimisen tukimateriaali, oppimisympäristö sekä oppimisen arviointi. Aineistoista poimittujen mainintojen analyysissa käytettiin myös määrällistä kvantifiointi-menetelmää, jonka avulla saatiin selville kunkin mainintojen määrät. Opettajan oppaiden välillä oli selvä ero mainintojen määrässä. Molemmissa opettajan oppaissa kuitenkin nousi suurimpana osa-alueena esille oppimisen arviointi. Oppimisen arvioinnissa korostuivat jatkuva arviointi sekä itsearviointi. Oppimisen tukimateriaali ja oppimisympäristö olivat seuraavaksi suurimmat osa-alueet. Oppimisen tukimateriaaliin liittyen molemmissa opettajan oppaissa nostettiin esille oppikirjan eritasoiset tehtävät sekä valmiit lisämateriaalit. Oppimisympäristöstä taas nousi esiin erityisesti konkreettinen havainnollistaminen. Opettajan oppaiden välillä oli eroja paitsi siinä, että kuinka paljon niissä on eriyttämiseen liittyviä mainintoja, mutta myös siinä, miten ja kuinka paljon ne ohjaavat eriyttämään opetusta. Yhteistä molemmissa opettajan oppaissa oli se, että molemmissa oli eniten oppimisen arviointiin liittyviä mainintoja. Molemmista opettajan oppaista löytyi myös opettajalle valmiita lisämateriaaleja. Molemmissa opettajan oppaissa opetusjärjestelyihin liittyvät maininnat jäivät vähäisiksi, joka osaltaan kertoo siitä, että opetusjärjestelyiden eriyttäminen on koko koulun yhteinen asia.
Puolustusunionia rakentamassa : Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittyminen 2019-2025
Janhunen, Eemeli (2026-04-25)
Pro gradu -tutkielma
Pro gradu -tutkielmassani analysoin, miksi ja millä tavoin Euroopan unionin yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa (YTPP) ja puolustuspoliittista ajattelua pyrittiin vahvistamaan aikakaudella 2019–2025 sekä miten strateginen autonomia ohjasi tätä kehitystä. Tutkielman primääriaineisto koostui unionin eri instituutioista saaduista vuosiraporteista, strategiadokumenteista, tiedotteista ja päätösasiakirjoista. Työn keskeisimpänä tutkimusmenetelmänä hyödynsin laadullista sisällönanalyysia sekä sitä tukevana teoreettisena apuvälineenä strategista autonomiaa. Aineistosta YTPP:n ja unionin puolustuksellisen ajattelun kehityksen keskeisimmiksi teemoiksi nousivat strategisen autonomian vahvistuminen, YTPP:n institutionaalinen syventyminen, kriisien ja epävakauden vaikutukset puolustusintegraation etenemiseen, unionin vallankäytön konkreettinen muutos, puolustusteollisen kapasiteetin vahvistuminen, unionin suhde Natoon, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdysvaltoihin sekä erityisesti puolustusunionin rakentaminen. Strateginen autonomia näyttäytyi koko tarkastelujakson ajan keskeisenä kehitystä jäsentävänä viitekehyksenä ja sen merkitys muuttui asteittain yleisluontoisesta tavoitteesta kohti konkreettista turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ohjaavaa periaatetta. Samalla unionin oma toimijuus muuttui asteittain normatiivisesta ja kriisinhallintaan painottuneesta kohti alueellista puolustusta korostavaa lähestymistapaa. Tämä realistinen vallankäyttö laajentui myös unionin globaaliin toimijuuteen, kun globaalien kilpailijoiden aiheuttamat haasteet sekä Yhdysvaltojen muuttunut rooli johtivat unionin tukeutumaan laajemmin pakottavaan valtaan. YTPP:n kehitys eteni alussa pitkälti olemassa olevien teollisinstitutionaalisten mekanismien pohjalta, mutta varsinkin Venäjän hyökkäyssodan jälkimainingeissa puolustusintegraatio kiihtyi ja YTPP:n alaisuuteen perustettiin useita uusia instrumentteja. Unionin sisäisesti jäsenmaiden välillä oli koko tarkastelujakson aikana havaittavissa eroja puolustusintegraation syventämisen laajuuteen ja nopeuteen liittyen. Tähän vaikuttivat historialliset syyt, toimivaltarajoitteet, erilaiset strategiset kulttuurit sekä puolustusmarkkinoiden hajanaisuus. Tästä huolimatta unionin ja sen jäsenmaiden päätöksenteko tiivistyi tarkastelujakson aikana, ja erityisesti Venäjän hyökkäyssota, strategiset riippuvuussuhteet sekä transatlanttisen yhteistyön epävarmuus toimivat katalyytteina puolustusintegraation syventämiselle. Tutkielman perusteella nimenomaan epävakaus johti pakotettuun puolustusintegraatioon, ja se mahdollisti YTPP:n kehittymisen ajateltua vahvemmaksi politiikkasektoriksi. Kehityksen myötä YTPP alkoi näyttäytyä yhä selvemmin Natoa täydentävänä ja Euroopan alueellista puolustuskykyä rakentavana kokonaisuutena, minkä perusteella Ursula von der Leyenin ensimmäisen komission tavoite puolustusunionin muodostamiseksi monelta osin realisoitui tarkastelujakson loppuun mennessä.
Sosiaalisten suhteiden yhteydet 12-vuotiaiden koettuun koulutyytyväisyyteen
Achrén, Aino; Komonen, Pinja (2026-04-27)
Pro gradu -tutkielma | suljettu
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten kuudesluokkalaisten sosiaalisten suhteiden yhteyksiä koettuun koulutyytyväisyyteen. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, missä määrin ystävyyssuhteet, opettajan tuki ja kiusaaminen ovat yhteydessä 12-vuotiaiden oppilaiden koettuun koulutyytyväisyyteen. Tutkimuksen aineistona käytettiin Turun yliopiston Lasten maailmat –tutkimushankkeen (2019) kyselyvastauksia. Aineiston vastaajista rajattiin tätä tutkimusta varten suomalaiset 12-vuotiaat, joita oli 1073. Aineiston analyysit toteutettiin tilastollisin menetelmin SPSS-ympäristössä. Aineiston alustavassa käsittelyssä laskettiin deskriptiivisiä tunnuslukuja ja Pearsonin korrelaatiokertoimia. Tämän jälkeen tutkimuskysymyksiin vastattiin hierarkkisen regressioanalyysin avulla. Lisäksi tehtiin kuvaileva regressiomalli erikseen tytöille ja pojille. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kaikki sosiaaliset tekijät eli ystävyyssuhteet, opettajan tuki ja kiusaaminen olivat merkittävästi yhteydessä kuudesluokkalaisten koettuun koulutyytyväisyyteen. Ystävyyssuhteet ja opettajan tuki olivat positiivisesti yhteydessä koulutyytyväisyyteen samalla, kun kiusaamisella todettiin negatiivisia yhteyksiä. Opettajan tuella oli merkittävin yhteys koulutyytyväisyyteen, etenkin pojilla, kun taas kiusaamisen yhteys oli voimakkaampi tytöillä. Tulokset antavat kasvatustieteen kentälle tietoa siitä, mihin sosiaalisiin tekijöihin tuki kannattaa kohdistaa kouluissa ennen kuudesluokkalaisten siirtymää yläkouluun. Tulokset korostavat opettajan tuen vaikutusten merkitystä, mikä voidaan huomioida koulujen kehittämisessä sekä opettajankoulutuksessa. Tutkimus osoittaa, että kuudesluokkalaisten koulutyytyväisyyden edistämisessä tulee kiinnittää huomiota opettajan ja oppilaan väliseen vuorovaikutukseen ja sen laatuun, kiusaamisen ehkäisemiseen sekä myönteisten vertaissuhteiden tukemiseen.
The Impact of Language Policy on Chinese Usage in Education among Joseonjok Youth
Karhu, Olivia (2026-05-20)
Kandidaatintutkielma
Suomen alueellisen elinvoiman erot väestö- ja taloustekijöiden näkökulmasta
Ketola, Mika (2026-05-26)
Kandidaatintutkielma
Suomen kuntien alueelliset elinvoimaerot ovat keskeinen teema aluekehityksen tutkimuksessa, ja niihin vaikuttavat sekä väestölliset että taloudelliset tekijät. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan näitä eroja kuntatasolla väestö- ja talousindikaattorien näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida, millaisia alueellisia eroja Suomen kunnissa esiintyy sekä selvittää, miten väestötekijät ja taloudelliset tekijät liittyvät toisiinsa osana alueellista elinvoimaa. Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen kuntatason aineistoon vuodelta 2023. Väestöllistä elinvoimaa tarkastellaan väkiluvun muutoksen, nettomuuton ja työikäisen väestön osuuden avulla, ja taloudellista elinvoimaa työllisyysasteen, tulotason ja yritystiheyden pohjalta. Menetelminä käytetään kuvailevaa tilastollista analyysiä sekä Pearsonin korrelaatioanalyysiä. Tulokset osoittavat, että kuntien välillä on merkittäviä eroja sekä väestö- että talousindikaattoreissa. Väkiluvun muutos on vahvasti yhteydessä nettomuuttoon, mikä korostaa muuttoliikkeen keskeistä roolia alueellisessa kehityksessä. Taloudellisista muuttujista työllisyysasteen ja tulotason välillä havaitaan selvä positiivinen yhteys. Sen sijaan väestö- ja talousmuuttujien väliset yhteydet ovat osittain heikompia, mikä viittaa siihen, että alueellinen elinvoima muodostuu useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Tulosten perusteella alueellinen elinvoima Suomessa kytkeytyy keskeisesti väestödynamiikkaan ja työmarkkinoiden toimivuuteen, mutta sitä ei voida selittää yksittäisten muuttujien avulla. Tutkimus tuo esiin alueellisen kehityksen eriytynyttä luonnetta kuntatasolla ja tarjoaa pohjaa jatkotutkimukselle.

Turun yliopiston kirjasto
Turun yliopisto

julkaisut@utu.fi
Tietosuojaseloste
Saavutettavuusseloste
Evästeasetukset