English

Suomi

tulokset

Silmäile

Julkaisuarkisto

UTUPub on Turun yliopiston avoin julkaisuarkisto, joka sisältää Turun yliopiston tiedekuntien ja laitosten julkaisuja ja opinnäytteitä kuten väitöskirjoja, lisensiaatintöitä, pro gradu -tutkielmia ja niiden tiivistelmiä sekä kandidaatintöitä.

Kokoelmat

Näytetään 1 - 4 / 4

Kirjat ja opinnäytteet

UTUCRIS-artikkelit

Digitoidut aineistot

Viimeksi lisätyt

Vesilinssit ja limaskat tulevaisuuden bioteknisinä tuotantoalustoina
Kaarlela, Saija (2026-05-29)
Kandidaatintutkielma | suljettu
Kasvien käyttö rekombinanttiproteiinien tuottamiseen on yleistymässä perinteisesti käytettyjen tuotantoalustojen rinnalle. Kasvien etuina ovat niiden edulliset tuotantokustannukset, helppo skaalattavuus ja pieni kontaminaatioriski. Huoli transgeenisen materiaalin leviämisestä ympäristöön on kuitenkin johtanut suljettujen viljelyjärjestelmien kehittämiseen. Vesilinssit ja limaskat ovat esimerkkejä kasveista, jotka soveltuvat kasvatettaviksi suljetuissa viljelyjärjestelmissä. Vesilinssit ja limaskat ovat pieniä vesikasveja, joiden koko vaihtelee puolesta millimetristä kahteen senttimetriin. Ne lisääntyvät yleensä suvuttomasti, minkä vuoksi niiden lisääntyminen voi olla jopa eksponentiaalista. Vesilinssien ja limaskojen hyödyllisiä ominaisuuksia ovat muun muassa yksinkertaiset kasvatusolosuhteet, kasvu suljetuissa viljelyjärjestelmissä ja proteiinien tehokas ilmentäminen. Lisäksi niillä pystytään tuottamaan monimutkaisempia proteiineja kuin bakteerisoluilla ja niillä on helpompi saavuttaa steriili kasvatus kuin eläinsoluilla. Näiden ominaisuuksien vuoksi vesilinsseillä ja limaskoilla on suuri potentiaali tuotantoalustoiksi. Niillä onkin jo onnistuneesti ilmennetty antigeenejä, terapeuttisia proteiineja ja teollisuus entsyymeitä. Lisäksi antigeenejä ilmentävien vesilinssien ja limaskojen tehokkuudesta syötävinä rokotteina on positiivisia tutkimustuloksia. Vielä tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia, jotta vesilinsseillä ja limaskoilla voitaisiin saavuttaa yhtä suuri rekombinanttiproteiinien tuottotaso kuin bakteeri- tai eläinsoluilla.
Allosteeriset vasta-aineet
Koivusilta, Sami (2026-05-29)
Kandidaatintutkielma
Allosteeriset vasta-aineet ovat monoklonaalisten vasta-aineiden sovellus, joka tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa laajasti proteiinien toimintaan sekä solujen prosesseihin. Allosteerisen säätelyn kautta vaikuttaminen tuottaa vähemmän off-target-vaikutuksia, sillä allosteeriset kohdat ovat vähemmän konservoituneita, kuin ortosteeriset kohdat. Tämän vuoksi allosteeriset vasta-aineet ovat spesifisempiä kohteelleen, kuin perinteiset vasta-aineet. Ne voivat toimia myös ortosteerisen ligandin läsnä ollessa aktivoiden (PAAM) tai inhiboiden (NAAM) kohdeproteiinin toimintaa toimimatta suoraan agonistina tai antagonistina. Ne voivat myös stabiloida proteiinin konformaation aktiiviseen tai inaktiiviseen muotoon. Allosteerisen vaikutusmekanismin omaavia vasta-aineita on ollut käytössä jo nelisenkymmentä vuotta. Vasta-aineiden uudet muodot, kuten nanobodit ja VHH-vasta-aineet tarjoavat edelleen uusia mahdollisuuksia etenkin lääkekäytössä hyvien farmakologisten ominaisuuksien vuoksi.
Kosmetiikassa esiintyvien PFAS-yhdisteiden käyttötarkoitukset ja analyysi
Palomäki, Lilja (2026-05-29)
Kandidaatintutkielma
Per- ja polyfluoroalkyyliaineet (PFAS) ovat synteettisiä yhdisteitä, joiden kemialliset ominaisuudet perustuvat vahvaan hiili–fluori-sidokseen ja amfifiiliseen rakenteeseen. Näiden ominaisuuksien ansiosta ne ovat poikkeuksellisen stabiileja sekä vettä ja rasvaa hylkiviä, minkä vuoksi niitä käytetään kosmetiikassa parantamaan tuotteiden kestävyyttä, levittyvyyttä ja aistinvaraisia ominaisuuksia. Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella PFAS-yhdisteiden rakennetta, käyttöä kosmetiikassa sekä niihin liittyviä altistumis- ja analytiikkakysymyksiä. Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jossa analysoitiin ajankohtaista tutkimustietoa PFAS-yhdisteistä. Tarkastelussa korostettiin eroja polymeeristen ja pienimolekyylisten yhdisteiden välillä sekä niiden merkitystä kosmetiikan toiminnallisuudelle ja altistumiselle. Tutkielmassa analysoinnin osalta tarkastellaan esikäsittelymenetelmiä, kuten kiinteän faasin mikrouuttoa (SPME) ja automatisoitua mikrokiinteäfaasiuuttoa (μSPE). Yhdisteiden tarkassa tunnistamisessa ja mittaamisessa keskitytään kirjallisuudessa esitettyyn LC-MS/MS-analytiikkaan ja kokonaisfluorin määritykseen. Tulokset osoittavat, että PFAS-yhdisteet ovat keskeisiä erityisesti pitkäkestoisissa ja vedenkestävissä kosmetiikkatuotteissa. Altistumista tapahtuu useiden reittien kautta, ja yhdisteiden pysyvyys voi johtaa niiden kertymiseen elimistöön. Lisäksi havaittiin, että PFAS-yhdisteiden analysointi on haastavaa, koska yksittäisiin yhdisteisiin kohdistuvat menetelmät eivät kata koko fluorisisältöä. Johtopäätöksenä PFAS-yhdisteet muodostavat kosmetiikassa merkittävän hyöty–riski-kokonaisuuden, jonka arviointi edellyttää sekä kemiallisen että analyyttisen näkökulman huomioimista.
Persoonallisuuspiirteisiin kohdistuvan jalostusvalinnan voimakkuus saksanpaimenkoirilla
Mäenranta, Petra (2026-05-28)
Kandidaatintutkielma
Tutkielmani tarkoituksena oli selvittää, kuinka voimakasta jalostusvalinta on persoonallisuuspiirteiden perusteella saksanpaimenkoirilla. Saksanpaimenkoira on 1800-luvun lopulla sen ajan paimenkoirista jalostettu koirarotu, joka jalostettiin toimimaan erityisesti palveluskoirana. Nykyään Suomessa saksanpaimenkoirilla on kolme linjaa: käyttö-, näyttely- ja sekalinja. Käytössäni on aikaisemmassa tutkimuksessa käyttäytymis- ja persoonallisuuspiirteistä kerätty kyselyaineisto, jonka koirien omistajat ovat täyttäneet ja joka on pystytty todentamaan luotettavaksi ja päteväksi. Kyselyssä oli seitsemän persoonallisuuspiirrettä: epävarmuus, energisyys, koulutettavuus/keskittymiskyky, aggressiivisuus/dominoivuus, ihmissosiaalisuus, koirasosiaalisuus ja määrätietoisuus. Kyselyaineiston lisäksi sain Kennelliitolta tiedot koirien pentueista, joiden avulla selvitin, mitä koirista on käytetty jalostukseen ja mitä ei. Saksanpaimenkoirissa jalostukseen käytetyillä ja käyttämättömillä koirilla oli tilastollisesti merkitsevä ero koulutettavuudessa/keskittymiskyvyssä ja uroksilla myös koirasosiaalisuudessa. Jalostukseen käytetyt koirat olivat koulutettavampia ja keskittymiskykyisempiä, mutta vähemmän epävarmoja kuin koirat, joita ei ollut käytetty jalostukseen. Jalostukseen käytetyt uroskoirat olivat lisäksi vähemmän koirasosiaalisia, mikä voi auttaa koulutus- ja työtilanteessa, jolloin koirasosiaalisuus voisi häiritä keskittymistä. Koulutettavuus sekä pelokkuus periytyvät jonkin verran, minkä takia onkin järkevää, että myös paremmin koulutettavia ja vähemmän arkoja koiria suositaan jalostuksessa. Saksanpaimenkoiran ollessa yleinen työkoira on hyvä, että koira on tasapainoinen ja sen käytös helposti ennustettavissa ja tulkittavissa. Tutkielmani antaa hyvin tietoa valinnasta persoonallisuuspiirteiden perusteella, mistä liitot ja kasvattajat voivat hyötyä.
Ketterä laitteistokehitys
Virta, Peter (2026-05-28)
Kandidaatintutkielma
Tutkielmassa tarkastellaan ketterää laitteistokehitystä sekä siihen liittyviä hyötyjä ja haasteita modernissa puolijohdeteollisuudessa. Työn tarkoituksena on selvittää, miten ohjelmistokehityksestä tuttuja iteratiivisia menetelmiä voidaan soveltaa fyysisen laitteiston suunnitteluun. Taustana ovat globaalit markkinapaineet ja muuttuvat arkkitehtuurivaatimukset. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostuu 20 kansainvälisestä vertaisarvioidusta artikkelista vuosilta 2020-2025. Haku kohdistettiin tietokantoihin ACM Digital Library, IEEE Xplore ja ScienceDirect. Keskeisiä lähdeteoksia ovat muun muassa Rautakoura ja Hämäläinen (2023) sekä Berg ym. (2020). Tulokset osoittavat, että ketterien prosessien keskeisimmät hyödyt liittyvät arkkitehtuurin joustavuuteen, korkeaan modulaarisuuteen, kehityksen nopeuteen sekä resurssien tehokkaaseen käyttöön. Puhdas ohjelmistokehityksen malli ei sellaisenaan sovellu laitteistoon. Käytännössä toimiviksi osoittautuvat hybridimallit, jotka yhdistävät ketterän ajattelutavan fyysisen tuotannon rajoitteisiin. Suurimmiksi haasteiksi tunnistettiin suunnittelun monimutkaisuus, kypsien validointityökalujen puute sekä alan käsitteellinen epäselvyys. Ketterälle laitteistokehitykselle ei ole toistaiseksi muodostunut vakiintunutta määritelmää. Päätelmänä todetaan, että ketteryys laitteistopuolella vaatii ketterän ajattelutavan sovittamista fyysisen maailman rajoitteisiin, ei koodauskäytäntöjen suoraviivaista kopiointia. Jatkotoimenpiteenä suositellaan standardoitujen ketteryysmittareiden kehittämistä sekä suomalaisen kvanttilaskenta- ja tietoliikenneteollisuuden ketterien käytäntöjen empiiristä dokumentointia.

Turun yliopiston kirjasto
Turun yliopisto

julkaisut@utu.fi
Tietosuojaseloste
Saavutettavuusseloste
Evästeasetukset