Julkaisuarkisto
Viimeksi lisätyt
- Ladataan...Kolmannen ja neljännen sektorin rooli paikallisessa elinvoimassa: Sosiaalisen arvonluonnin ekosysteemitMännistö, Maria-Elisa; Ahonen, Oiva; Ekqvist, Frans; Hietanen, Loviisa; Ilmola-Sheppard, Leena; Mäkinen, Saku
Reports from the Faculty of Technology : 5 (Turun yliopisto, 2026-05-25)Tutkimuksessa tarkastellaan Luopioisten ja itäisen Pälkäneen alueen sosiaalisen arvonluonnin tekijöiden ja mekanismien dynamiikkaa osana alueen elinvoiman ja resilienssin tuotantoa. Laadullinen tapaustutkimus osoittaa, että elinvoima osaltaan perustuu kolmannen ja neljännen sektorin toimijoiden kykyyn uudistaa paikallista identiteettiä rajarakenteiden avulla suhteessa kuntaan ja sen toimintaympäristöön. Ihmisten autonomisen vapaa-ajan merkitys sosiaalisessa arvonluonnissa korostui erityisesti välittömien hyvinvointipalkkioiden tuottamisessa ja pitkäjänteisen toimijuuden ylläpitämisessä. Identiteettiä uusinnetaan rajarakenteissa yhteisten käytäntöjen, normien, tapahtumien ja kohtaamisten kautta, mikä vahvistaa yhteisöllistä toimijuutta ja ohjaa resurssien käyttöä yhteisön hyväksi. Fyysiset ja digitaaliset kohtaamispaikat muodostavat paikallisekosysteemin infrastruktuurin, joka mahdollistaa luottamuksen, tiedon siirtymisen ja uusien toimijoiden mukaantulon. Sosiaalinen arvonluonti rakentuu välittömistä psyykkisistä ja sosiaalisista hyvinvointipalkkioista sekä viiveellä realisoituvista yhteistoiminnan rakennepalkkioista. Yhteistyörakenteiden ja niissä tapahtuvan rajatyön avulla arvonluontia voidaan toteuttaa yli sektori- ja ryhmärajojen. Tutkimuksemme korostaa rajarakenteiden ja niiden välisen dynamiikan tunnistamisen merkitystä paikallistalouden resilienssin vahvistamisessa ja tarjoaa välineitä kuntien elinvoimapolitiikan kehittämiseen. - Ladataan...Tekoälyn käyttö yliopisto-opinnoissa: Opiskelijapuntarin loppuraportti ja suosituksetKulha, Katariina; Leino, Mikko; Isotalo, Veikko; Jäske, Maija; Kling, Aaron; Kubanda, Marian; Setälä, Maija; Taskinen, Mari; Wessman, Toni (Turun yliopisto, 2026-05-27)Keväällä 2026 Turun yliopistossa järjestettiin Opiskelijapuntari-keskustelu, jossa joukko opiskelijoita keskusteli tekoälyn käytöstä yliopisto-opinnoissa. Keskustelun tavoitteena oli tuottaa suosituksia yliopiston tekoälylinjausten uudistamisen tueksi. Opiskelijapuntari noudatti niin kutsutun puntaroivan kansalaiskeskustelun menetelmää, jossa satunnaisesti valitut osallistujat saavat tietoa, keskustelevat ja tekevät yhteisiä suosituksia jostakin päätöksenteon kohteena olevasta aiheesta. Opiskelijapuntari toteutettiin osana ADDI – Advancing Digital Democratic Innovation –tutkimushanketta, ja sen järjestämisestä vastasivat hankkeen tutkijat. Opiskelijapuntariin kutsuttiin kaikki Turun yliopiston perustutkinto-opiskelijat. Vapaaehtoiseksi ilmoittautui 680 opiskelijaa, joista keskusteluun kutsuttavat valittiin satunnaisvalintaa hyödyntäen niin, että tiedekuntien edustavuus toteutui mahdollisimman hyvin. Keskusteluihin osallistui lopulta 470 opiskelijaa. Osallistujat jaettiin 86 pienryhmään, joissa he keskustelivat etäyhteydellä noin kahden tunnin ajan. Jokaisen pienryhmän tehtävä oli tuottaa yliopistolle kolme suositusta tekoälyn käytöstä yliopisto-opinnoissa. Keskustelunsa tueksi ryhmät saivat etukäteen ja keskustelun aikana tietoa tekoälystä. Suositukset he muotoilivat yhdessä yhteiskirjoitusalustaa hyödyntäen. Keskustelun etenemisestä vastasi koulutettu keskustelunohjaaja, joka huolehti myös puntaroivan keskustelun peri aatteiden toteutumisesta. Ryhmät tekivät yhteensä 258 suositusta, joiden sisältö on tiivistettävissä kuuteen pääviestiin. Ensiksi, tekoälyn käyttöön tarvitaan selkeät ohjeet niin yliopiston tasolla kuin kurssikohtaisestikin. Ohjeet lisäävät ennakoitavuutta, opiskelijoiden tasavertaisuutta ja johdonmukaisuutta tekoälyn käytössä kurssista riippumatta. Toiseksi, yliopiston on tarjottava koulutusta tekoälyn käytöstä, mieluiten opintojen alussa tiedekuntakohtaisesti erillisen kurssin muodossa. Myös henkilökunnalle on tarjottava koulutusta. Kolmanneksi, niin opiskelijoiden kuin opettajienkin on kerrottava tekoälyn käytöstä avoimesti, sillä avoimuus on paras tapa edistää vastuullista tekoälyn käyttöä. Neljänneksi, opetus on suunniteltava niin, että tekoälyn käyttö ei korvaa opiskelijan omaa ajattelua. Kursseille tarvitaan kasvokkaisia kohtaamisia ja myös “tekoälyttömiä” suoritusmuotoja. Viidenneksi, yliopiston on tarjottava opiskelijoiden käyttöön laadukkaita ja tietoturvallisia tekoälytyökaluja. Lopuksi, tekoälyn käytössä on otettava huomioon sen aiheuttama ympäristökuorma sekä muistettava lähdekritiikki ja tekijänoikeudet. Opiskelijaan kohdistettavia vilppiepäilyjä ei saa perustaa pelkkien tekoälytunnistimien tuloksiin. Opiskelijapuntarin loppukyselyssä osallistujien arviot keskusteluista olivat erittäin myönteisiä, ja enemmistö katsoi, että vastaavia keskusteluja voitaisiin hyödyntää jatkossakin yliopiston linjausten valmistelussa. Suurin osa myös uskoi, että keskustelun tulokset vaikuttavat yliopiston tekoälylinjauksiin. Kokonaisuudessaan Opiskelijapuntaria voidaan pitää varsin onnistuneena: pienryhmäkeskustelut toivat yhteen suuren joukon opiskelijoita yli tiedekuntarajojen ja viitoittivat selvän suunnan yliopiston tekoälylinjausten kehittämiselle.
- Ladataan...Porphyrin based electroactive copolymers, from electropolymerization to energy and environmental applications
ArtikkeliväitöskirjaKochrekar , Sachin
Turun yliopiston julkaisuja - Annales Universitatis Turkuensis, Ser. AI: Astronomica, Chemica, Physica, Mathematica : 764 (Turun yliopisto, 2026-06-04)A material that exhibits both electrochromic properties and energy storage capabilities can directly address the UN’s 2030 Agenda for Sustainable Development, given the global demand for cost-effective, environmentally friendly, and energy-efficient solutions. This thesis describes an efficient electrocopolymerization approach for developing porphyrin-based copolymer thin film electrochromic supercapacitors. Three meso aminophenyl porphyrins (MTAPP; M = Zn2+, Ni2+, H2) are separately combined with 3,4-ethylenedioxythiophene (EDOT) via oxidative electrocopolymerization, yielding three copolymers: poly(NiTAPP-EDOT), poly(ZnTAPP-EDOT), and poly(H2TAPP EDOT). The MTAPP-EDOT copolymer thin films exhibit rapid electrochromic switching (< 2 s), significant optical contrast across the visible and beginning of the near-infrared regions, high coloration efficiency, and excellent open-circuit optical memory. The identity of the central metal ion strongly influences the electrochromic behavior and enables tuning of multicolor electrochromic responses. Poly(NiTAPP EDOT) displays three distinct reversible color states, whereas poly(ZnTAPP-EDOT) and poly(H2TAPP-EDOT) exhibit two distinct reversible color states. The three copolymer thin films were tested for electrochromic supercapacitor applications in 4 m ZnCl2 aqueous electrolyte. To our knowledge, this is the first study of MTAPP EDOT copolymer thin films in an aqueous electrolyte. Poly(NiTAPP-EDOT) exhibits electric-double-layer-capacitive-dominated characteristics, delivering a specific capacitance of 8.7 mF cm-2 and over 90% capacitance retention after 5000 galvanostatic charge-discharge cycles, while maintaining 100% Coulombic efficiency. Notably, poly(ZnTAPP-EDOT) and poly(H2TAPP-EDOT) exhibit EDLC behavior, retaining 85% and 98% capacitance after 10,000 and 2,000 galvanostatic charge discharge cycles, respectively. Additionally, keto-functionalized octaethylporphyrins (MOEPK; M = Zn2+, Ni2+) are electropolymerized using 4,4′-bipyridine as a bifunctional bridging nucleophile, enabling direct polymerization without pre-functionalized monomers. These findings provide new insights into structure-property relationships in porphyrin electropolymers and support their use in sustainable multifunctional electrochemical devices operating in water-based electrolyte systems. - Ladataan...Four futures of the energy transition in the Global South – a case study of an off-grid solar photovoltaics start-up boom in Kenya and Tanzania
ArtikkeliväitöskirjaKarjalainen, Joni
Turun yliopiston julkaisuja - Annales Universitatis Turkuensis, Ser. E: Oeconomica : 148 (Turun yliopisto, 2026-06-05)This doctoral dissertation in Futures Studies adopts an anticipatory perspective and pays systematic attention to actions at the forefronts of the energy transition in the Global South. My research aims to answer how looking at pioneers, as catalysing actors, helps in conceptualising the emerging dynamics of the energy transition, as a gradual, complex and non-linear process, and especially to study its economic potential. As elaborated in futures studies, the future already manifests as the potential of the present, and can be observed through the early signs of change. Foresight helps one to detach from the present and to move forward in time, and has untapped potential to be harnessed around the world. By identifying pioneers and weak signals, we do not only ask what is, but also what could be. Possibilistic transformative foresight opens our minds to thinking of challenges or problems as opportunities as well as the wider patterns of transformative change. Methodologically, this exploratory study deployed a qualitative research methodology to examine the seeds of change, and identified off-grid solar photovoltaics start-ups in the Kenyan and Tanzanian lead markets as vanguards who are pulling us to the future. After identifying these highly-innovative agents of change, a new four-level typology was developed to assess their innovation capabilities, based on data from 2019. Investment, finance and market data were analysed to evaluate the economic value of their innovativeness. In parallel, learning from the energy transition in Chile in the Latin American context widened the political-economic perspective of the study. In parallel, horizon scanning assisted in detecting emerging issues and weak signals of change. The intuitive logics scenario technique assisted in clustering the identified dynamics into driving and hindering forces, affecting some of these forerunner actors. Four futures called “Lost Opportunity!”, “Tackling the Youth Unemployment Crisis!”, “Breaking Through!” and “Surfing the Wave!” examine the evolution of start-ups in the Global South until the year 2050. Capability-accumulation and strategic regime support differentiate these images of the future as two critical uncertainties of the transition. They reveal power asymmetries in the global innovation networks affecting entrepreneurial firms as innovators. By exploring long-term market change within the energy transition, these futures illustrate the role of the private sector in addressing sustainability challenges. Speaking to the concerns of a just transition, they are suggestive of a new mission in an increasingly volatile and uncertain world. They can be used to stimulate policies and programmes aimed at guiding innovation and development efforts. The study contributes to assessments of the innovativeness of environmentally-friendly firms operating in the Global South markets. It also encourages the scaling up of co-creative learning efforts about futures, as deliberative foresight.--- Tämä tulevaisuudentutkimuksen väitöstyö kiinnittää huomiota energiamurroksen eturintamaan globaalissa etelässä. Tulevaisuudentutkimuksessa tulevaisuus ilmenee nykyhetken potentiaalina ja sitä voidaan tarkastella muutosten varhaisten merkkien ja heikkojen signaalien avulla systemaattisesti. Innovaatio- ja kehitystutkimuksen tutkimusotteeseen nojaten analysoin valtavirtaistunutta muutosteoriaa, missä yksityinen sektori esitetään erilaisten kestävyyshaasteiden ratkaisijana. Ennakointi voi auttaa tarkastelemaan tähän suuntaukseen liittyviä haasteita ja ongelmia mahdollisuuksina sekä tutkimaan orastavien muutosten laajempaa ja syvempää potentiaalia. Oma väitöstutkimukseni pyrkii tutkimaan ja tulkitsemaan energiamurroksen edelläkävijöitä sekä erittelemään sen dynamiikkaa ja taloudellista potentiaalia. Laadullisiin ennakointimenetelmiin nojaten tunnistin työssäni hajautettua aurinkoenergiaa hyödyntävät startup-yritykset Kenian ja Tansanian edelläkävijä markkinoilla energiamurroksen johtotähtinä. Työssäni koostin tietokannan näiden yritysten innovaatiokyvykkyyksistä eli tiedoista, taidoista ja verkostoista, minkä avulla ne ottivat käyttöön uusia tuotteita ja palveluita vuoden 2019 tilanteeseen pohjaten. Alan markkina- ja sijoitusraportteja analysoimalla ja toimintaympäristöä luotaamalla kuvaan hajautetun aurinkoenergian ekosysteemin rakentumista Itä-Afrikassa sekä kasvualan kehitykseen vaikuttavia muutosvoimia ja heikkoja signaaleja. Lisäksi vertailen näitä pyrintöjä aurinkoenergian edistämispyrkimyksiin Chilessä energiamurrokseen liittyviä laajempia poliittis-taloudellisia odotuksia ja jännitteitä valottaen. Esitän työni tulokset skenaariotekniikkaa mukaillen neljänä vuoteen 2050 ulottuvana tulevaisuuskuvana nimeltään "Menetetty mahdollisuus!”, ”Ratkaisuja nuorisotyöttömyyteen!”, "Läpimurto!" sekä "Aalloilla surffaamista!" Näissä tulevaisuuskuvissa innovaatiokyvykkyyksien kasautuminen sekä valtaregiimin tuki esitetään kriittisinä epävarmuustekijöinä, jotka erottavat kuvat toisistaan. Työssäni väitän, että vallan epätasapaino maailmanlaajuisissa tiedon, teknologian, innovaatioiden ja rahoituksen verkostoissa tulee huomioida, kun pohditaan startup-yritysten toimintaedellytyksiä sekä pitkän aikavälin markkinakehitystä. Näiden kuvien perusteella tutkimus esittää, että tarvitaan nykyistä kunnianhimoisempia, lähes missiolähtöisiä toimia oikeudenmukaisen energiamurroksen edistämiseksi myös paikalliset talouskehityksen vaateet huomioiden. Kansalliset ja kansainväliset tahot voivat hyödyntää tulevaisuuskuvia ymmärtääkseen yksityisen sektorin roolin energiamurroksessa ja politiikka- ja ohjelmatoimia arvioidessaan. Tutkimus auttaa tulkitsemaan ympäristöystävällisten yritysten innovatiivisuutta globaalissa etelässä. Se kannustaa deliberatiiviseen eli keskustelevaan ennakointiin yhteiskehittämisen opein ja menetelmin muuttuvassa maailmassa. - Ladataan...Developing a typology of Business-to-Business (B2B) customer journeysKuehnl Christina; Panina Ekaterina; Tischer Moritz (Elsevier)
Interest in customer journeys (CJ) is growing in business-to-business (B2B) settings. Surprisingly, scholars remain silent about how contextual factors shape combinations of B2B CJs, B2B customer experience management (CXM) approaches, and B2B customer experiences (CX). Employing an abductive research procedure that integrates field-based insights from 56 managers with literature, we propose a typology of three distinct B2B CJ archetypes. We identify (1) lean CJs, focusing on efficiency and minimizing customer effort through seamless, digitally driven touchpoints; (2) co-created CJs, prioritizing collaboration through personalized, consulting touchpoints that address diverse stakeholder goals and strengthen relationships; and (3) transformational CJs, emphasizing strategic partnerships and new ways of value creation by introducing innovative touchpoints to the CJ. Our analysis also reveals four tensions in customer–supplier interactions across the three CJ types. These CJ archetypes and associated tensions help marketers align their CXM approach with specific customer goals, meaningful CX responses, and relevant business contexts.