Kotona asuvan muistipotilaan läheisen sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö
Lepistö, Minna (2015-05-07)
Kotona asuvan muistipotilaan läheisen sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö
(07.05.2015)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201505078069
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201505078069
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kotona asuvan muistipotilaan läheisen sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä. Tavoitteena oli selvittää, miten muistipotilaaseen ja hänen läheiseensä itseensä liittyvät tekijät ovat yhteydessä muistipotilaan läheisen sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön. Tutkimus oli osa Euroopan Unionin rahoittamaa RightTi-mePlaceCare -tutkimusprojektia (FP7-Health-F3-2010–242153).
Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat säännöllisen kotihoidon piirissä olevat yli 65-vuotiaat muistipotilaat sekä heidän läheiset (N=182). Tutkimus toteutettiin Varsinais-Suomessa kolmen kaupungin alueelta tarkoituksenmukaista otantaa käyttäen. Aineisto kerättiin 19.11.2010–29.2.2012 välisenä aikana muistipotilaiden kotona haastattelemalla muistipotilaan nimeämää yhtä läheistä strukturoidun haastattelulomakkeen avulla, joka sisälsi neljä mittaria. Resource Utilization in Dementia (RUD)-mittarilla kerättiin tietoa läheisten taustasta, ajankäytöstä ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä. Läheisten elämälaatuun liittyvää terveydentilaa tutkittiin EQ-5D-mittarilla. Muistipotilaan päivittäisistä toiminnoista selviytymistä kuvattiin KATZ (The KATZ Index of Independence in Activities of Daily Living)-mittarin avulla ja kognitiivista toimintakykyä S-MMSE (Standardized Mini-Mental State Examination)-mittarilla. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmien SPSS -tilasto-ohjelmalla.
Läheisten keski-ikä oli 65 vuotta ja heistä yli puolet oli muistipotilaiden lapsia (54 %) ja naisia (60 %). Vajaa puolet (45 %) läheisistä asui muistipotilaan kanssa samassa taloudessa. Muistipotilaiden keski-ikä oli 83 vuotta ja heistä yli puolet (63 %) oli naisia. Läheisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö oli vähäistä. Eniten he käyttivät yleislääkärin, fysioterapeutin palveluita ja maksettuja kuljetuspalveluita. Muistipotilaiden puolisot ja heidän kanssaan asuvat sekä naispuoliset läheiset käyttivät eniten palveluita. Kyseiset tekijät olivat yhteydessä palvelujen käyttöön. Muistipotilaat tarvitsivat jonkin verran apua päivittäisissä toiminnoissa. Läheiset, jotka käyttivät eniten aikaa muistipotilaan päivittäisissä toiminnoissa auttamiseen, käyttivät enemmän palveluita. Läheisten palvelujen käyttö oli yhteydessä muistipotilaan valvontaan käytetyn ajan kanssa.
Muistipotilaan ja hänen läheisensä taustaan liittyvillä tekijöillä on merkittävä rooli läheisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön. Läheisten palvelujen käyttöön liittyvät tekijät tulee ottaa huomioon kun tuloksia hyödynnetään käytäntöön ja kun muistipotilaan läheisiä tukevia sosiaali- ja terveyspalveluita suunnitellaan ja kohdennetaan läheisille.
Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat säännöllisen kotihoidon piirissä olevat yli 65-vuotiaat muistipotilaat sekä heidän läheiset (N=182). Tutkimus toteutettiin Varsinais-Suomessa kolmen kaupungin alueelta tarkoituksenmukaista otantaa käyttäen. Aineisto kerättiin 19.11.2010–29.2.2012 välisenä aikana muistipotilaiden kotona haastattelemalla muistipotilaan nimeämää yhtä läheistä strukturoidun haastattelulomakkeen avulla, joka sisälsi neljä mittaria. Resource Utilization in Dementia (RUD)-mittarilla kerättiin tietoa läheisten taustasta, ajankäytöstä ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä. Läheisten elämälaatuun liittyvää terveydentilaa tutkittiin EQ-5D-mittarilla. Muistipotilaan päivittäisistä toiminnoista selviytymistä kuvattiin KATZ (The KATZ Index of Independence in Activities of Daily Living)-mittarin avulla ja kognitiivista toimintakykyä S-MMSE (Standardized Mini-Mental State Examination)-mittarilla. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmien SPSS -tilasto-ohjelmalla.
Läheisten keski-ikä oli 65 vuotta ja heistä yli puolet oli muistipotilaiden lapsia (54 %) ja naisia (60 %). Vajaa puolet (45 %) läheisistä asui muistipotilaan kanssa samassa taloudessa. Muistipotilaiden keski-ikä oli 83 vuotta ja heistä yli puolet (63 %) oli naisia. Läheisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö oli vähäistä. Eniten he käyttivät yleislääkärin, fysioterapeutin palveluita ja maksettuja kuljetuspalveluita. Muistipotilaiden puolisot ja heidän kanssaan asuvat sekä naispuoliset läheiset käyttivät eniten palveluita. Kyseiset tekijät olivat yhteydessä palvelujen käyttöön. Muistipotilaat tarvitsivat jonkin verran apua päivittäisissä toiminnoissa. Läheiset, jotka käyttivät eniten aikaa muistipotilaan päivittäisissä toiminnoissa auttamiseen, käyttivät enemmän palveluita. Läheisten palvelujen käyttö oli yhteydessä muistipotilaan valvontaan käytetyn ajan kanssa.
Muistipotilaan ja hänen läheisensä taustaan liittyvillä tekijöillä on merkittävä rooli läheisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön. Läheisten palvelujen käyttöön liittyvät tekijät tulee ottaa huomioon kun tuloksia hyödynnetään käytäntöön ja kun muistipotilaan läheisiä tukevia sosiaali- ja terveyspalveluita suunnitellaan ja kohdennetaan läheisille.