Yritysjoukkovelkaemission vaikutus yrityksen markkina-arvoon rahoituskriisin aikana

Abstract

Yritysten pääomarakenne on kiinnostanut niin yritysten omistajia, tutkijoita kuin sijoittajiakin jo vuosikymmenten ajan. Yrityksen pääomarakenteen teoriat selittävät yritysten pääomarakennetta eri tavoin, mutta optimaaliselle, yrityksen markkina-arvon maksimoivalle, pääomarakenteelle ei ole yksiselitteistä ratkaisua. Yritysjoukkovelka on yksi vieraan pääoman muoto, joka on kasvattanut suosiotaan viimeisten vuosikymmenten aikana ja on varteenotettava rahoitusvaihtoehto suurille yrityksille. Riippumatta rahoituksen muodosta yrityksen taloudellisen toimintakyvyn kannalta on tärkeää, että rahoitusmarkkinat toimivat, ja että yritykset saavat rahoitusta. Kuitenkin viimeisimmän rahoituskriisin aikana näin ei ollut, ja esimerkiksi monien yritysten velanotto pieneni. Samaan aikaan kuitenkin yritysjoukkovelkamarkkina kasvoi vaihtoehtoisena rahoitusmuotona.

Tutkielmassa tarkastellaan tätä taustaa vasten yritysjoukkovelkojen liikkeellelaskun osakemarkkinareaktioita rahoituskriisin aikana. Tarkastelu toteutetaan katsauksella yrityksen pääomarakenteen teorioihin ja aikaisempaan yritysjoukkovelkojen empiiriseen tutkimukseen ja tarkastelua laajennetaan omalla empiirisellä tutkimuksella, jossa tutkitaan eurooppalaisten yritysten joukkovelkaemissioita eri talouden tilanteissa vuosina 2005–2006 ja vuosina 2008–2009. Markkinareaktion lisäksi tutkimuksessa selvitetään, onko muita mahdollisia muuttujia kuin talouden tilanne, jotka voisivat vaikuttaa liikkeellelaskun markkinareaktioon. Tutkimuksen otokset sisältävät 57 yritysjoukkovelan liikkeellelaskua vuosina 2005–2006 ja 160 liikkeellelaskua vuosina 2008–2009, ja tutkimusmetodeina ovat tapahtumatutkimus ja poikkileikkausregressio.

Tutkielman tulosten perusteella voidaan sanoa, että aikaisempien tutkimusten perusteella yritysjoukkovelan liikkeellelaskun yhteydessä tulisi havaita negatiivinen markkinareaktio. Omassa empiriassa ei kuitenkaan havaittu tilastollisesti merkitsevää markkinareaktiota kumpanakaan ajanjaksona. Kuitenkin rahoituskriisin aikana yritysjoukkovelan liikkeellelaskun markkinareaktio on muuttunut positiiviseksi, ja markkinareaktion ero aikaisempaan ajanjaksoon (vuodet 2005–2006) on tilastollisesti merkitsevä 10 %:n merkitsevyystasolla. Voidaankin sanoa, että yritysjoukkoveloista on keskimäärin tullut hyväksyttävämpi rahoituksen muoto. Muiden muuttujien osalta yritysjoukkovelan liikkeellelaskun yhteydessä on havaittu merkitsevä positiivinen arvo ylimääräisen kassavirran kerroinestimaatille talouden normaalissa tilanteessa ja investointimahdollisuuksien kerroinestimaatin merkitsevä positiivinen arvo rahoituskriisin aikana.