Translating with the Web. Professional translators' information-seeking behaviour in translation with online resources

Abstract

Tämän tutkielman aiheena on ammattikääntäjien tiedonhaku, kun käytettävissä on ainoastaan verkkolähteitä. Tutkimuksessa on tarkasteltu, mistä ja miten ammattikääntäjät etsivät tietoa internetistä kääntäessään lähtötekstiä englannista suomeen. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on osoittaa, että tiedonhakutaidot ja lähdekriittisyys ovat käännöskompetensseja, joita tulisi sekä ylläpitää että opettaa osana kääntäjäkoulutusta.

Tutkimuksen aineisto kerättiin empiirisesti käyttämällä kolmea metodia. Käännösprosessi ja sen aikana tapahtunut tiedonhaku tallennettiin käyttäen Camtasia-näyttövideointiohjelmaa ja Translog-II -näppäilyntallennusohjelmaa. Lisäksi tutkimukseen osallistuneet kääntäjät täyttivät kaksi kyselyä, joista ensimmäinen sisälsi taustatietokysymyksiä ja toinen itse prosessiin liittyviä retrospektiivisiä kysymyksiä. Kyselyt toteutettiin Webropol-kyselytyökalulla. Aineistoa kerättiin yhteensä viidestä koetilanteesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin lähemmin kolmen ammattikääntäjän tiedon-hakutoimintoja erottelemalla käännösprosesseista ne tauot, joiden aikana kääntäjät etsivät tietoa internetistä.

Käytettyjen verkkolähteiden osalta tutkimuksessa saatiin vastaavia tuloksia kuin aiemmissakin tutkimuksissa: eniten käytettyjä olivat Google, Wikipedia sekä erilaiset verkkosanakirjat. Tässä tutkimuksessa kuitenkin paljastui, että ammattikääntäjien tiedonhaun toimintamallit vaihtelevat riippuen niin kääntäjän erikoisalasta kuin hänen tiedonhakutaitojensa tasosta. Joutuessaan työskentelemään tutun työympäristönsä ja oman erikoisalansa ulkopuolella turvautuu myös osa ammattikääntäjistä alkeellisimpiin tiedonhakutekniikoihin, joita käännöstieteen opiskelijoiden on havaittu yleisesti käyttävän. Tulokset paljastivat myös, että tiedonhaku voi viedä jopa 70 prosenttia koko käännösprosessiin kuluvasta ajasta riippuen kääntäjän aiemmasta lähtötekstin aihepiiriin liittyvästä tietopohjasta ja tiedonhaun tehokkuudesta.

Tutkimuksessa saatujen tulosten pohjalta voidaan sanoa, että myös ammattikääntäjien tulisi kehittää tiedonhakutaitojaan pitääkseen käännösprosessinsa tehokkaana. Lisäksi kääntäjien pitäisi muistaa arvioida kriittisesti käyttämiään tietolähteitä: lähdekritiikki on tarpeen erityisesti verkkolähteitä käytettäessä. Tästä syystä tiedonhakutaitoja ja lähdekriittisyyttä tulisikin opettaa ja harjoitella jo osana kääntäjäkoulutusta. Kääntäjien ei myöskään pidä jättää tiedonhakua pelkkien verkkolähteiden varaan, vaan jatkossakin käyttää hyväkseen niin painettuja tietolähteitä kuin myös henkilölähteitä.