Cardiovascular health and fitness after childhood acute lymphoblastic leukaemia
Järvelä, Liisa (2015-10-30)
Cardiovascular health and fitness after childhood acute lymphoblastic leukaemia
Järvelä, Liisa
(30.10.2015)
Annales Universitatis Turkuensis D 1192 Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6251-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6251-8
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
The last few decades have turned childhood acute lymphoblastic leukaemia (ALL) from a virtually incurable disease to a disease with 80–90% survival rates. However, this has not come without a cost. Various late effects of the treatment are nowadays well acknowledged, and the survivors have increased cardiovascular (CV) morbidity and mortality. While the treatment of ALL may have direct toxic effects on various organ systems, lifestyle factors affect the CV risk of the survivors as well.
Data on CV health and fitness after treatment with common Nordic protocols since 1986 has been scarce. This thesis aimed to study CV health and fitness and the effects of a 3-month exercise intervention in 16–30-year-old long-term survivors of childhood ALL.
Fitness was poor especially in female survivors. One third reported ≤1h of moderate physical activity (PA) weekly. While the levels of other CV risk factors were similar in survivors and controls, attenuations in vascular endothelium and cardiac function were found when using advanced echocardiographic methods. The exercise programme improved fitness, insulin resistance, endothelial function as well as measures of cardiac function.
While the results do not allow definite conclusions on whether the subclinical signs of cardiac and vascular endothelial dysfunction are due to the treatment of ALL or sedentary lifestyle/poor fitness after treatment, the results are interesting and emphasize the effects of PA in this population. The results indicate beneficial effects of PA on the heart health in ALL survivors and suggest that they should be encouraged to physically active lifestyle. Sydänterveys ja fyysinen suorituskyky lapsuusiän akuutin lymfoblastileukemian jälkeen
Lasten yleisin syöpä on akuutti lymfoblastileukemia (ALL), jonka ennuste on muutamassa vuosikymmenessä noussut läheltä nollaa 80–90 %:n tasolle. Parantuneella ennusteella on kuitenkin hintansa. ALL:n hoidolla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia moniin elinjärjestelmiin ja esimerkiksi kuolleisuus sydän- ja verisuonisairauksiin on lisääntynyt. ALL:n hoito on Suomessa perustunut pohjoismaisiin käytäntöihin vuodesta 1986 alkaen, mutta tietoa näiden potilaiden sydän- ja verisuoniterveydestä ja kunnosta on ollut vähän. Tutkimuksen tarkoitus oli tutkia sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä ja fyysistä suorituskykyä 16–30-vuotiailla ALL:n sairastaneilla henkilöillä. Tuloksia verrattiin terveisiin verrokkeihin. Lisäksi tutkittiin 3 kk:n liikuntaintervention vaikutusta ALL:n sairastaneilla.
Tutkimuksessa havaittiin, että fyysinen suorituskyky oli huono etenkin ALL:n sairastaneilla naisilla. Vähäinen fyysinen aktiivisuus oli myös tavallista ja kolmasosa tutkituista raportoi kohtuullista rasitusta alle tunnin viikossa. Tavanomaiset sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät eivät eronneet ALL:n sairastaneiden ja verrokkien välillä, mutta verisuonten endoteelissa havaittiin muutoksia. Sydämen toiminnassa havaittiin muutoksia kun käytettiin kehittyneitä ultraäänimenetelmiä. Liikuntaintervention jälkeen ALL:n sairastaneiden kunto, insuliiniresistenssi, endoteelin toiminta ja sydämen toiminta paranivat.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että huono kunto ja vähäinen liikunta ovat tavallisia ALL:n sairastaneilla. Lisäksi verisuonten endoteelissa ja sydämen toiminnassa havaittiin muutoksia, jotka osittain paranivat liikuntaintervention aikana. Vaikka tutkimuksen perusteella ei voida tehdä varmoja johtopäätöksiä siitä, johtuvatko endoteeli- ja sydänlöydökset ALL:n hoidosta vai esimerkiksi vähäisestä liikunnasta hoitojen jälkeen, tulokset ovat kiinnostavia ja korostavat liikunnan merkitystä ALL:n jälkeen. Tulokset viittaavat siihen, että liikunnalla on positiivisia vaikutuksia ALL:n sairastaneiden sydänterveyteen ja heitä pitäisi kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan hoitojen jälkeen.
Data on CV health and fitness after treatment with common Nordic protocols since 1986 has been scarce. This thesis aimed to study CV health and fitness and the effects of a 3-month exercise intervention in 16–30-year-old long-term survivors of childhood ALL.
Fitness was poor especially in female survivors. One third reported ≤1h of moderate physical activity (PA) weekly. While the levels of other CV risk factors were similar in survivors and controls, attenuations in vascular endothelium and cardiac function were found when using advanced echocardiographic methods. The exercise programme improved fitness, insulin resistance, endothelial function as well as measures of cardiac function.
While the results do not allow definite conclusions on whether the subclinical signs of cardiac and vascular endothelial dysfunction are due to the treatment of ALL or sedentary lifestyle/poor fitness after treatment, the results are interesting and emphasize the effects of PA in this population. The results indicate beneficial effects of PA on the heart health in ALL survivors and suggest that they should be encouraged to physically active lifestyle.
Lasten yleisin syöpä on akuutti lymfoblastileukemia (ALL), jonka ennuste on muutamassa vuosikymmenessä noussut läheltä nollaa 80–90 %:n tasolle. Parantuneella ennusteella on kuitenkin hintansa. ALL:n hoidolla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia moniin elinjärjestelmiin ja esimerkiksi kuolleisuus sydän- ja verisuonisairauksiin on lisääntynyt. ALL:n hoito on Suomessa perustunut pohjoismaisiin käytäntöihin vuodesta 1986 alkaen, mutta tietoa näiden potilaiden sydän- ja verisuoniterveydestä ja kunnosta on ollut vähän. Tutkimuksen tarkoitus oli tutkia sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä ja fyysistä suorituskykyä 16–30-vuotiailla ALL:n sairastaneilla henkilöillä. Tuloksia verrattiin terveisiin verrokkeihin. Lisäksi tutkittiin 3 kk:n liikuntaintervention vaikutusta ALL:n sairastaneilla.
Tutkimuksessa havaittiin, että fyysinen suorituskyky oli huono etenkin ALL:n sairastaneilla naisilla. Vähäinen fyysinen aktiivisuus oli myös tavallista ja kolmasosa tutkituista raportoi kohtuullista rasitusta alle tunnin viikossa. Tavanomaiset sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät eivät eronneet ALL:n sairastaneiden ja verrokkien välillä, mutta verisuonten endoteelissa havaittiin muutoksia. Sydämen toiminnassa havaittiin muutoksia kun käytettiin kehittyneitä ultraäänimenetelmiä. Liikuntaintervention jälkeen ALL:n sairastaneiden kunto, insuliiniresistenssi, endoteelin toiminta ja sydämen toiminta paranivat.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että huono kunto ja vähäinen liikunta ovat tavallisia ALL:n sairastaneilla. Lisäksi verisuonten endoteelissa ja sydämen toiminnassa havaittiin muutoksia, jotka osittain paranivat liikuntaintervention aikana. Vaikka tutkimuksen perusteella ei voida tehdä varmoja johtopäätöksiä siitä, johtuvatko endoteeli- ja sydänlöydökset ALL:n hoidosta vai esimerkiksi vähäisestä liikunnasta hoitojen jälkeen, tulokset ovat kiinnostavia ja korostavat liikunnan merkitystä ALL:n jälkeen. Tulokset viittaavat siihen, että liikunnalla on positiivisia vaikutuksia ALL:n sairastaneiden sydänterveyteen ja heitä pitäisi kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan hoitojen jälkeen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2863]