Kiinteistön ainesosan luovutus
Toropainen, Tuukka (2015-12-11)
Kiinteistön ainesosan luovutus
Toropainen, Tuukka
(11.12.2015)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Kiinteistön katsotaan yleisesti muodostuvan kokonaisuudesta, johon kuuluu maapohjan lisäksi kiinteistön ainesosat ja tarpeisto. Kiinteistön ainesosina pidetään sen alueella sijaitsevia ja käyttöä palvelevia rakennuksia, rakennelmia, koneita ja laitteita. Kiinteistönkaupassa luovutuksensaaja saa lähtökohtaisesti omistusoikeuden myös kiinteistön ainesosiin ja tarpeistoon. Kiinteistön omistajalla on kuitenkin myös oikeus luovuttaa sivulliselle kiinteistöön kuuluvia ainesosia, siten että hän pidättää omistusoikeuden kiinteistön muilta osin itsellään.
Tutkielmassa tarkastellaan kiinteistöön kuuluvan ainesosan luovutusta sivulliselle. Luovutus on lähtökohtaisesti pätevä sopimusosapuolten välillä, mutta minkälaista suojaa luovutuksensaaja saannolleen saa muita tahoja kohtaan? Tarkoituksena onkin siten selvittää sivullisen asemaa suhteessa kiinteistönomistajan velkojiin ja kiinteistön myöhempiin luovutuksensaajiin nähden. Erityisen tarkastelun kohteena on kiinteistön ja ainesosan välisen ainesosasuhteen lakkauttaminen ainesosan luovutuksen yhteydessä.
Tutkimusote on luonteeltaan oikeudogmaattinen. Aihepiiristä on olemassa hyvin vähän viimeaikaista oikeuskäytäntöä, mistä johtuen tutkimus pohjautuu voimakkaasti oikeuskirjallisuuteen. Tutkimuksen kannalta erittäin merkityksellisenä teoksena on mainittava Kartion ym. yleisteos Maakaari. Tämän lisäksi tutkimukseen on vaikuttanut suuresti myös Kaiston, Tammi-Salmisen, Teporan ja Tuomiston kirjoitukset aihepiiristä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että ainesosan luovutuksensaajan asema on riippuvainen tapauskohtaisesti käytettävissä olevista keinoista. Ainesosan luovutuksensaajan suojan voidaan sanoa olevan hyvin vahva niissä tilanteissa, joissa ainesosan luovutuksensaaja on kirjannut oikeutensa maakaaressa mahdollistetulla tavalla. Niissä tapauksissa joissa kirjausta ei ole tehty saa luovutuksensaaja puolestaan hyvin rajallisesti suojaa suhteessa kiinteistön myöhempiin luovutuksensaajiin ja kiinteistönomistajan velkojiin nähden.
Tutkielmassa tarkastellaan kiinteistöön kuuluvan ainesosan luovutusta sivulliselle. Luovutus on lähtökohtaisesti pätevä sopimusosapuolten välillä, mutta minkälaista suojaa luovutuksensaaja saannolleen saa muita tahoja kohtaan? Tarkoituksena onkin siten selvittää sivullisen asemaa suhteessa kiinteistönomistajan velkojiin ja kiinteistön myöhempiin luovutuksensaajiin nähden. Erityisen tarkastelun kohteena on kiinteistön ja ainesosan välisen ainesosasuhteen lakkauttaminen ainesosan luovutuksen yhteydessä.
Tutkimusote on luonteeltaan oikeudogmaattinen. Aihepiiristä on olemassa hyvin vähän viimeaikaista oikeuskäytäntöä, mistä johtuen tutkimus pohjautuu voimakkaasti oikeuskirjallisuuteen. Tutkimuksen kannalta erittäin merkityksellisenä teoksena on mainittava Kartion ym. yleisteos Maakaari. Tämän lisäksi tutkimukseen on vaikuttanut suuresti myös Kaiston, Tammi-Salmisen, Teporan ja Tuomiston kirjoitukset aihepiiristä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että ainesosan luovutuksensaajan asema on riippuvainen tapauskohtaisesti käytettävissä olevista keinoista. Ainesosan luovutuksensaajan suojan voidaan sanoa olevan hyvin vahva niissä tilanteissa, joissa ainesosan luovutuksensaaja on kirjannut oikeutensa maakaaressa mahdollistetulla tavalla. Niissä tapauksissa joissa kirjausta ei ole tehty saa luovutuksensaaja puolestaan hyvin rajallisesti suojaa suhteessa kiinteistön myöhempiin luovutuksensaajiin ja kiinteistönomistajan velkojiin nähden.