Näytä suppeat kuvailutiedot

Erityisen tuen oppijan asema ja paikka yläkoulussa – oma vai määrätty?

Haapsalo, Auli (2015-12-23)

dc.contributor.authorHaapsalo, Auli
dc.date.accessioned2015-12-23T11:07:56Z
dc.date.available2015-12-23T11:07:56Z
dc.date.issued2015-12-23
dc.identifier.urihttp://www.utupub.fi/handle/10024/118670
dc.description.abstractTutkimuksen tarkoitus oli selvittää yläkoulun erityisen tuen oppijoiden käsityksiä positiostaan yläkoulukulttuurissa ja mahdollisista toiseuden kokemuksistaan. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat ne erityisen tuen oppijat, jotka opiskelivat 21 – 50 % yleisopetuksen ryhmissä. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kahden Eteläsuomalaisen kunnan 13 erityisen tuen oppijaa keväällä 2015. Oppijat opiskelivat vuosiluokilla 7 – 9 ja osallistuivat yleisopetuksen ryhmiin 8 – 14 tuntia viikossa. Metodologisesti tutkimus sijoittui laadullinen tutkimuksen kentälle ja toteutettiin fenomenografisen tutkimusotteen ja analyysin keinoin. Fenomenografian keinoin tutkittiin erityisen tuen oppijoiden käsityksiä positiostaan ja toiseudestaan. Käsityksistä muodostettiin ensimmäisen ja toisen asteen kuvauskategoriat Uljensin tapaa mukaillen. Keskeiset tutkimustulokset osoittivat, että yläkoululaisen erityisen tuen oppijan positio oli ”määrätty”. ”Määrääjinä” olivat muodollinen koulu ja fyysinen koulu sääntöineen ja hiljaisine tietoineen. Epämuodollinen koulu joko vakautti tai ”määräsi” heikentämällä erityisen tuen oppijan positiota. Toiseus lisääntyi erotekona epämuodollisen koulun dialogeissa, mutta erityisen tuen oppijan myönteiset subjektiiviset kokemukset vähensivät erotekoa. Tulosten perusteella peruskoulussa näyttää olevan kaksi kivijalkaa; toinen yleisopetukselle, toinen erityisopetukselle. Kaikille yhteistä peruskoulua ei voida rakentaa kahdelle aatteel-liselle kivijalalle. Kivijalkojen yhdistämiseksi esimerkiksi terminologiaa pitää uudistaa. Termit erityisopetus ja yleisopetus sekä erityinen ja tavallinen ovat muodollisen koulun dikotomisia valtasanoja, joita käyttämällä oppijat kategorioidaan. Epämuodollisessa kou-lussa valta oli ”kuplivaa”. Asemat ja paikat saavutettiin, mutta myös menetettiin. Erityisen tuen oppijat, jotka osallistuivat yleisopetuksen ryhmiin, kokivat itsensä normaaleiksi. Normaalius osoittautui koulutusidentiteetiksi, erääksi vallanmuodoksi. Valta on se todel-linen elementti, joka ohjaa kouluinstituution toimintaa ja säätelee sen suhteita.-
dc.language.isofi-
dc.language.isofin
dc.publisherfi=Turun yliopisto|en=University of Turku|-
dc.titleErityisen tuen oppijan asema ja paikka yläkoulussa – oma vai määrätty?-
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|
dc.description.notificationSiirretty Doriasta
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Kasvatustiede, kasvatustieteiden laitos|en=Educational Sciences|
dc.contributor.departmentfi=Kasvatustieteiden laitos|en=Department of Education|
dc.format.contentabstractOnly


Aineistoon kuuluvat tiedostot

TiedostotKokoTiedostomuotoKatso

Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

  • Opinnäytetöiden tiivistelmät (ei kokotekstiä) [6013]
    fi=Tämän kokoelman teoksista on saatavana vain tiivistelmä. Teoksen tekijä ei ole antanut lupaa kokotekstin julkaisemiseen. Työn paperisiin kappaleisiin on mahdollista tutustua Turun yliopiston kirjastossa.|en=This collection contains abstracts of theses accepted at the University Turku. Author of the thesis has not allowed that fulltext of thesis is published. A paper copy of the thesis is at the University of Turku library where it can be read.|

Näytä suppeat kuvailutiedot