Luottamuksen rakentaminen urheilujoukkueen valmentamisessa
Vesala, Jaakko (2016-02-26)
Luottamuksen rakentaminen urheilujoukkueen valmentamisessa
Vesala, Jaakko
(26.02.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Urheilu on viime aikoina nostanut vahvasti suosiotaan liikemaailman parissa ja urheilumaailmasta pyritään löytämään keinoja liikemaailman toimintojen parantamiseen. Urheilujoukkueissa suuri luottamus jäsenten välillä, sekä vahva halu menestyä ovat laajasti tunnistettuja piirteitä, kun taas liikemaailman tiimeissä ei voi aina sanoa samaa. Valmentajat toimivat urheilujoukkueiden johtajina, jolloin voidaan olettaa, että heillä on päävastuu joukkueensa motivoimisesta ja menestymisestä. Ilman luottamusta yksilöt eivät voi toimia äärirajoillaan, siksi luottamus nähdään usein tärkeimpänä osana joukkueen menestyksessä. Tutkielmassa selvitettiin niitä keinoja, joilla valmentajat rakentavat luottamusta joukkueissaan. Osaongelmina tutkittiin valmentajien käyttämiä vuorovaikutuskeinoja ja sitä, mikä tekee vuorovaikutuksesta tehokasta.
Tutkielma suoritettiin laadullisena tutkimuksena, jossa käytettiin aineistonkeruumenetelmänä teemahaastatteluja. Haastatteluissa keskityttiin keräämään tietoa tutkimuksen aihealueista, keskittyen vuorovaikutuksen keinoihin ja luottamuksen rakentamiseen. Aineisto analysoitiin induktiivista analysointia käyttäen. Haastattelut kuunneltiin ja litteroitiin, jonka jälkeen aineisto jaoteltiin aihealueen mukaan. Tämän jälkeen aineistosta pyrittiin rakentamaan kokonaisuuksia tutkimusongelman mukaisesti. Haastateltavina toimi neljä joukkuelajien valmentajaa, joilla kaikilla oli kokemusta useiden joukkueiden valmentamisesta sekä kokemusta myös pelaamisesta. Valmentajat olivat keränneet kokemusta jalkapallo – ja salibandyjoukkueiden valmentamisesta, jotka ovat hyvin suosittuja joukkuelajeja Suomessa.
Valmentajat käyttävät kritiikin antoa ja motivointia vuorovaikutuskeinoina, ja pyrkivät pelaajien henkilökohtaiseen tuntemiseen. Tehokas kuunteleminen koettiin tärkeäksi, jolloin pelaajaa pyrittiin ymmärtämään henkilökohtaisesti ja pintaa syvemmältä. Luottamus rakentui itsensä likoon laittamisen kautta, jossa empaattiset vuorovaikutuskeinot koettiin tärkeiksi. Johtajan roolin koettiin olevan tärkeä palanen, mutta samalla hankala. Johtajan tulee pyrkiä ymmärtämään jokaista pelaajaa henkilökohtaisella tasolla, mutta samalla pyrkiä ylläpitämään oma auktoriteettinsa joukkueen johtajana.
Luottamuksen rakentamista voidaan kuvata monitulkintaisena aiheena. Johtopäätöksinä nähtiin muun muassa henkilökohtaisen suhteen luomisen tärkeys, jonka kautta pelaajien ymmärtäminen ja tätä kautta luottamuksen rakentaminen kävi helpommin. Vuorovaikutus koettiin tehokkaaksi, kun pelaajan kanssa saatiin luotua henkilökohtainen suhde
Tutkielma suoritettiin laadullisena tutkimuksena, jossa käytettiin aineistonkeruumenetelmänä teemahaastatteluja. Haastatteluissa keskityttiin keräämään tietoa tutkimuksen aihealueista, keskittyen vuorovaikutuksen keinoihin ja luottamuksen rakentamiseen. Aineisto analysoitiin induktiivista analysointia käyttäen. Haastattelut kuunneltiin ja litteroitiin, jonka jälkeen aineisto jaoteltiin aihealueen mukaan. Tämän jälkeen aineistosta pyrittiin rakentamaan kokonaisuuksia tutkimusongelman mukaisesti. Haastateltavina toimi neljä joukkuelajien valmentajaa, joilla kaikilla oli kokemusta useiden joukkueiden valmentamisesta sekä kokemusta myös pelaamisesta. Valmentajat olivat keränneet kokemusta jalkapallo – ja salibandyjoukkueiden valmentamisesta, jotka ovat hyvin suosittuja joukkuelajeja Suomessa.
Valmentajat käyttävät kritiikin antoa ja motivointia vuorovaikutuskeinoina, ja pyrkivät pelaajien henkilökohtaiseen tuntemiseen. Tehokas kuunteleminen koettiin tärkeäksi, jolloin pelaajaa pyrittiin ymmärtämään henkilökohtaisesti ja pintaa syvemmältä. Luottamus rakentui itsensä likoon laittamisen kautta, jossa empaattiset vuorovaikutuskeinot koettiin tärkeiksi. Johtajan roolin koettiin olevan tärkeä palanen, mutta samalla hankala. Johtajan tulee pyrkiä ymmärtämään jokaista pelaajaa henkilökohtaisella tasolla, mutta samalla pyrkiä ylläpitämään oma auktoriteettinsa joukkueen johtajana.
Luottamuksen rakentamista voidaan kuvata monitulkintaisena aiheena. Johtopäätöksinä nähtiin muun muassa henkilökohtaisen suhteen luomisen tärkeys, jonka kautta pelaajien ymmärtäminen ja tätä kautta luottamuksen rakentaminen kävi helpommin. Vuorovaikutus koettiin tehokkaaksi, kun pelaajan kanssa saatiin luotua henkilökohtainen suhde