Työnantajien näkemyksiä kehitysvammaisuudesta ja kehitysvammaisten henkilöiden työllistämisestä
Lehtinen, Pinja (2016-03-11)
Työnantajien näkemyksiä kehitysvammaisuudesta ja kehitysvammaisten henkilöiden työllistämisestä
Lehtinen, Pinja
(11.03.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tässä Pro gradu -tutkielmassa selvitettiin työnantajien näkemyksiä kehitysvammaisuudesta, avotyötoiminnasta ja kehitysvammaisten henkilöiden työllistämisestä ylipäätänsä. Päämääränä oli tutkia, millaiset mahdollisuudet kehitysvammaisten henkilöiden työsuhteiselle työlle muodostuvat työnantajien näkemysten kautta. Tarkoituksena oli näin selvittää erityisesti sitä, miten kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä ja avotyötoiminnan toteuttamista tehokkaammin palkkatyöhön johtavaksi väyläksi voitaisiin edistää. Näkemyksiä analysoitiin diskurssien ja niitä rakentavien puhetapojen kautta, mitkä muodostettiin diskurssianalyysilla keväällä 2015 kerätystä teemahaastatteluaineistosta. Kahdeksan haastateltavaa osallistuivat henkilöstön palkkaamiseen ja työskentelivät johtotason tehtävissä tai esimiestehtävissä
Työnantajat näkivät kehitysvammaisten henkilöiden työllistämisen valtaosin mahdolliseksi reunaehdoin. Reunaehtoja olivat muun muassa olemassa olevien työtehtävien soveltuvuus, yrityksen johtoportaan hyväksyntä ja henkilökunnan perehdytys aiheeseen sekä työhönvalmentajien aktiivisempi yhteydenotto työllistämisen merkeissä yrityksiin. Nämä ovat juuri niitä tekijöitä, joihin puuttumalla voidaan kehitysvammaisten henkilöiden työllistämistä tehostaa.
Etenkin työnantajien puhetapojen kautta rakentuneet kuusi kehitysvammaisen työntekijän identiteettiä tarjoavat osaltaan katsauksen siitä näkemysmaailmasta, joka ohjaa työllistymistä. Niistä käy ilmi positiivisia ulottuvuuksia, joihin voidaan voimavaralähtöisesti tukeutua, kuten yksilöllisyyden ja samanlaisuuden ulottuvuudet, mutta myös negatiivisia ulottuvuuksia kuten virheellisiä näkemyksiä kehitysvammaisuudesta, joihin voidaan puolestaan pureutua työllistämisen edistämiseksi. Yllätys oli esimerkiksi se, että kehitysvammaisuus saatettiin rinnastaa suoraan liikuntavammaan. Kehitysvammaisille työntekijöille luoduista identiteeteistä kyvykkään toimijan ja tavallisen identiteetti ovat lähtökohtaisesti myönteisiä, työllistämistä ajatellen, kun taas syrjityn, kykenemättömän toimijan, erilaisen ja esineen identiteetti vähemmän suotuisia.
Työnantajat näkivät kehitysvammaisten henkilöiden työllistämisen valtaosin mahdolliseksi reunaehdoin. Reunaehtoja olivat muun muassa olemassa olevien työtehtävien soveltuvuus, yrityksen johtoportaan hyväksyntä ja henkilökunnan perehdytys aiheeseen sekä työhönvalmentajien aktiivisempi yhteydenotto työllistämisen merkeissä yrityksiin. Nämä ovat juuri niitä tekijöitä, joihin puuttumalla voidaan kehitysvammaisten henkilöiden työllistämistä tehostaa.
Etenkin työnantajien puhetapojen kautta rakentuneet kuusi kehitysvammaisen työntekijän identiteettiä tarjoavat osaltaan katsauksen siitä näkemysmaailmasta, joka ohjaa työllistymistä. Niistä käy ilmi positiivisia ulottuvuuksia, joihin voidaan voimavaralähtöisesti tukeutua, kuten yksilöllisyyden ja samanlaisuuden ulottuvuudet, mutta myös negatiivisia ulottuvuuksia kuten virheellisiä näkemyksiä kehitysvammaisuudesta, joihin voidaan puolestaan pureutua työllistämisen edistämiseksi. Yllätys oli esimerkiksi se, että kehitysvammaisuus saatettiin rinnastaa suoraan liikuntavammaan. Kehitysvammaisille työntekijöille luoduista identiteeteistä kyvykkään toimijan ja tavallisen identiteetti ovat lähtökohtaisesti myönteisiä, työllistämistä ajatellen, kun taas syrjityn, kykenemättömän toimijan, erilaisen ja esineen identiteetti vähemmän suotuisia.