Erikoissairaanhoidon vuodeosastolla työskentelevien hoitajien käsitykset valmiuksistaan hoitaa kehitysvammaista potilasta
Hakkarainen, Katja (2016-05-04)
Erikoissairaanhoidon vuodeosastolla työskentelevien hoitajien käsitykset valmiuksistaan hoitaa kehitysvammaista potilasta
Hakkarainen, Katja
(04.05.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata erikoissairaanhoidon vuodeosastolla työskentelevien hoitajien käsityksiä valmiuksistaan hoitaa kehitysvammaista potilasta. Tavoitteena oli saada tietoa hoitajien käsityksistä kehitysvammaisen potilaan hoitamiseen liittyvistä valmiuksistaan ja mahdollisista kehittämiskohteista, joita koulutuksen ja hoitotyön kehittämisen keinoin voidaan edistää.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli yhden sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon vuodeosastolla työskentelevät hoitajat, joiden hoitotyön koulutustausta vaihteli toisen asteen ammatillisesta tutkinnosta ylempään korkeakoulututkintoon. Tutkimusaineisto kerättiin kesällä 2015 tätä tutkimusta varten laaditulla sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselylomake koostui 8 taustakysymyksestä ja 47 väittämästä, joihin vastattiin Likert-asteikolla 1─5. Tutkimukseen osallistui 121 hoitajaa ja vastausprosentti oli 17 %. Tutkimuksen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tulosten mukaan hoitajat arvioivat omaavansa hyvät valmiudet tehdä yhteistyötä kehitysvammaisen hoitoon osallistuvien tahojen kanssa (ka 4,6). Sen sijaan kehitysvammaisuuteen liittyvän tiedon he arvioivat hallitsevansa heikosti (ka 2,6). Kehitysvammaisiin hoitajat ilmoittivat suhtautuvansa melko positiivisesti (ka 3,7) ja valmiutensa kehitysvammaisen kliinisessä hoitotyössä (ka 3,4), kommunikoida kehitysvammaisen kanssa (ka 3,3) ja huomioida hänen kognitiivinen tasonsa he arvioivat tyydyttäviksi (ka 3,4).
Positiivisella suhtautumisella kehitysvammaisiin ja kokemuksella kehitysvammaisuuteen liittyvän tiedon hallinnasta todettiin olevan voimakas tilastollisesti merkitsevä yhteys hoitajien käsityksiin valmiuksistaan kehitysvammaisen kliinisessä hoitotyössä ja kommunikoida kehitysvammaisen kanssa (r>0,5, p<0,001). Hoitajista 14 % koki hoitotyön koulutuksensa tarjonneen riittävät valmiudet hoitaa kehitysvammaista potilasta ja heistä 3 % ilmoitti saaneensa täydennyskoulutusta kehitysvammaisten hoitotyöstä.
Tarkasteltaessa hoitajien arviointeja valmiuksistaan hoitaa kehitysvammaista potilasta kaikilla osa-alueilla yhteensä todettiin niiden olevan vain tyydyttävällä tasolla (ka 3,5). Erityisen huolestuttavaa on heidän heikko tietämyksensä kehitysvammaisuudesta. Tutkimuksessa tuotettiin uutta tietoa hoitajien valmiuksista hoitaa kehitysvammaisia potilaita. Sen perusteella hoitotyön koulutusohjelmissa tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota siihen, miten hoitajien osaaminen kehitysvammaisten hoitotyössä voitaisiin varmistaa. Lisäksi täydennyskoulutusta kehitysvammaisten hoitotyöstä tulisi tarjota enemmän.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli yhden sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon vuodeosastolla työskentelevät hoitajat, joiden hoitotyön koulutustausta vaihteli toisen asteen ammatillisesta tutkinnosta ylempään korkeakoulututkintoon. Tutkimusaineisto kerättiin kesällä 2015 tätä tutkimusta varten laaditulla sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselylomake koostui 8 taustakysymyksestä ja 47 väittämästä, joihin vastattiin Likert-asteikolla 1─5. Tutkimukseen osallistui 121 hoitajaa ja vastausprosentti oli 17 %. Tutkimuksen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tulosten mukaan hoitajat arvioivat omaavansa hyvät valmiudet tehdä yhteistyötä kehitysvammaisen hoitoon osallistuvien tahojen kanssa (ka 4,6). Sen sijaan kehitysvammaisuuteen liittyvän tiedon he arvioivat hallitsevansa heikosti (ka 2,6). Kehitysvammaisiin hoitajat ilmoittivat suhtautuvansa melko positiivisesti (ka 3,7) ja valmiutensa kehitysvammaisen kliinisessä hoitotyössä (ka 3,4), kommunikoida kehitysvammaisen kanssa (ka 3,3) ja huomioida hänen kognitiivinen tasonsa he arvioivat tyydyttäviksi (ka 3,4).
Positiivisella suhtautumisella kehitysvammaisiin ja kokemuksella kehitysvammaisuuteen liittyvän tiedon hallinnasta todettiin olevan voimakas tilastollisesti merkitsevä yhteys hoitajien käsityksiin valmiuksistaan kehitysvammaisen kliinisessä hoitotyössä ja kommunikoida kehitysvammaisen kanssa (r>0,5, p<0,001). Hoitajista 14 % koki hoitotyön koulutuksensa tarjonneen riittävät valmiudet hoitaa kehitysvammaista potilasta ja heistä 3 % ilmoitti saaneensa täydennyskoulutusta kehitysvammaisten hoitotyöstä.
Tarkasteltaessa hoitajien arviointeja valmiuksistaan hoitaa kehitysvammaista potilasta kaikilla osa-alueilla yhteensä todettiin niiden olevan vain tyydyttävällä tasolla (ka 3,5). Erityisen huolestuttavaa on heidän heikko tietämyksensä kehitysvammaisuudesta. Tutkimuksessa tuotettiin uutta tietoa hoitajien valmiuksista hoitaa kehitysvammaisia potilaita. Sen perusteella hoitotyön koulutusohjelmissa tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota siihen, miten hoitajien osaaminen kehitysvammaisten hoitotyössä voitaisiin varmistaa. Lisäksi täydennyskoulutusta kehitysvammaisten hoitotyöstä tulisi tarjota enemmän.