Sotilaan moraalisuus: Kyselytutkimus suomalaisten rauhanturvaajien asenteista käskyjen tottelemiseen
Vanhatupa, Jaakko (2016-08-05)
Sotilaan moraalisuus: Kyselytutkimus suomalaisten rauhanturvaajien asenteista käskyjen tottelemiseen
Vanhatupa, Jaakko
(05.08.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään kyselytutkimuksen keinoin suomalaisten rauhanturvaajien käsityksiä sotilaan velvollisuudesta totella käskyjä moraalisesti tai laillisesti epäselvissä tilanteissa. Kyselyssä selvitetään, onko sotilas velvollinen tottelemaan käskyjä, jotka ovat vastoin tämän omaa moraalikäsitystä. Toisaalta kohdejoukolta kysytään mielipiteitä siihen, kuuluisiko sotilaan olla laillisessa vastuussa tekemistään sotarikoksista, mikäli rikos on tehty esimiehen käskystä. Tutkimuksen teoreettisena taustana on oikeutetun sodan teorian piirissä käyty debatti niin sanotun traditionaalisen ja moraalisen näkökulman välillä. Asetetut tutkimuskysymykset ovat: 1) Millaiset ovat näkemykset käskyjen tottelemisesta niiden suomalaisten sotilaiden joukossa, jotka todennäköisimmin joutuvat kosketukseen aseistetun vihollisen kanssa, ja 2) Mitkä taustatekijät vaikuttavat näihin näkemyksiin. Kohdejoukkona on vuosina 2006 ja 2007 KFOR-kriisinhallintaoperaatiossa palvellut suomalainen jääkärikomppania sekä vuosien 2012 ja 2013 aikana UNIFIL-operaatioon Libanoniin sijoitetun irlantilais-suomalaisen pataljoonan suomalaiskontingentti. Kyselyyn vastasi 211 rauhanturvaajaa.
Tutkimuksen hypoteesit ovat (H1) Ne sotilaat, jotka identifioituvat voimakkaimmin sotilasyhteisöön, tottelevat käskyjä todennäköisimmin tilanteesta riippumatta, ja (H2) Hyvin koulutetut ja kokeneimmat sotilaat tottelevat varmimmin käskyjä moraalisesti epäselvissä tilanteissa, mutta kieltäytyvät tottelemasta laitonta käskyä. Hypoteesien testaamisessa selitettävinä muuttujina ovat vastaajien mielipiteet kolmeen esitettyyn väittämään, jotka koskevat sotilaan velvollisuutta totella käskyjä eri tilanteissa. Selittävinä muuttujina ovat yleisimpien sosiodemografisten muuttujien lisäksi esimerkiksi vastaajan viihtyminen sotilasyhteisössä, urasuuntautuminen, aikaisempi rauhanturvakokemus ja näkemys oman sotilaskoulutuksen riittävyydestä. Käytettävät tilastoanalyysimenetelmät ovat Spearmanin järjestyskorrelaatio ja ordinaalinen logistinen regressio.
Analyysin tulokset antavat osittaista tukea asetetuille hypoteeseille. Suomalaisrauhanturvaajista suuri enemmistö ei ole valmiita tottelemaan sodan oikeussääntöjen vastaisia käskyjä, mutta mielipiteissä on huomattavaa hajontaa suhteessa yksilön omien moraalikäsitysten vastaisten käskyjen tottelemiseen. Vastaajan viihtymisellä sotilasyhteisössä on tilastollisesti merkitsevä yhteys taipuvaisuuteen totella käskyjä moraalisesti epäselvissä tilanteissa. Toisaalta analyysin tuloksista ilmenee, että ne sotilaat, jotka näkevät olevansa saamansa koulutuksen perusteella valmiita taistelu- ja kriisinhallintatehtäviin, eivät pidä esimiehen käskyä rikosoikeudellisesta vastuusta vapauttavana tekijänä, mikäli sotilas on käskyä noudattaessaan syyllistynyt sotarikokseen.
Tutkimuksen hypoteesit ovat (H1) Ne sotilaat, jotka identifioituvat voimakkaimmin sotilasyhteisöön, tottelevat käskyjä todennäköisimmin tilanteesta riippumatta, ja (H2) Hyvin koulutetut ja kokeneimmat sotilaat tottelevat varmimmin käskyjä moraalisesti epäselvissä tilanteissa, mutta kieltäytyvät tottelemasta laitonta käskyä. Hypoteesien testaamisessa selitettävinä muuttujina ovat vastaajien mielipiteet kolmeen esitettyyn väittämään, jotka koskevat sotilaan velvollisuutta totella käskyjä eri tilanteissa. Selittävinä muuttujina ovat yleisimpien sosiodemografisten muuttujien lisäksi esimerkiksi vastaajan viihtyminen sotilasyhteisössä, urasuuntautuminen, aikaisempi rauhanturvakokemus ja näkemys oman sotilaskoulutuksen riittävyydestä. Käytettävät tilastoanalyysimenetelmät ovat Spearmanin järjestyskorrelaatio ja ordinaalinen logistinen regressio.
Analyysin tulokset antavat osittaista tukea asetetuille hypoteeseille. Suomalaisrauhanturvaajista suuri enemmistö ei ole valmiita tottelemaan sodan oikeussääntöjen vastaisia käskyjä, mutta mielipiteissä on huomattavaa hajontaa suhteessa yksilön omien moraalikäsitysten vastaisten käskyjen tottelemiseen. Vastaajan viihtymisellä sotilasyhteisössä on tilastollisesti merkitsevä yhteys taipuvaisuuteen totella käskyjä moraalisesti epäselvissä tilanteissa. Toisaalta analyysin tuloksista ilmenee, että ne sotilaat, jotka näkevät olevansa saamansa koulutuksen perusteella valmiita taistelu- ja kriisinhallintatehtäviin, eivät pidä esimiehen käskyä rikosoikeudellisesta vastuusta vapauttavana tekijänä, mikäli sotilas on käskyä noudattaessaan syyllistynyt sotarikokseen.