Terveiden ikääntyneiden ja Alzheimerin tautia sairastavien 60–80-vuotiaiden henkilöiden suoriutuminen semanttisen muistin tehtävistä
Laakkonen, Terhi (2016-08-30)
Terveiden ikääntyneiden ja Alzheimerin tautia sairastavien 60–80-vuotiaiden henkilöiden suoriutuminen semanttisen muistin tehtävistä
Laakkonen, Terhi
(30.08.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten terveet ikääntyneet ja lievää tai keskivaikeaa Alzheimerin tautia (AT) sairastavat 60–80-vuotiaat henkilöt suoriutuivat kehitteillä olevista semanttisten assosiaatioiden tehtävistä. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida tehtävien käyttökelpoisuutta. Suomenkielisten arviointimenetelmien kehittäminen on tärkeää, jotta AT:iin tyypillisesti liittyvät semanttiset häiriöt voidaan havaita ja erottaa esimerkiksi terveestä ikääntymisestä ja afasiasta.
Tutkimuksessa kerättiin alustava normatiivinen ja vertailuaineisto neljästä semanttisten assosiaatioiden tehtävästä. Tutkimukseen osallistui kaksikymmentäkaksi (n=22) tervettä ja kymmenen (n=10) lievää tai keskivaikeaa AT:ta sairastavaa henkilöä. AT:ta sairastavien tutkittavien suoriutumista verrattiin terveiden tutkittavien suoriutumiseen sekä ryhmä- (Mann-Whitneyn U-testi) että yksilötasolla (muokattu t-testi). Suoriutumista neljässä tehtävässä tarkasteltiin myös ryhmien sisäisesti (Wilcoxonin testi). Rinnakkaisvaliditeetin tutkimiseksi tarkasteltiin lisäksi semanttisten assosiaatioiden tehtävien ja synonyymitehtävien välistä yhteyttä (Spearmanin korrelaatiokerroin).
Semanttisten assosiaatioiden tehtävät erottelivat terveet ja AT:ta sairastavat toisistaan. Kuvalliset tehtävät erottelivat ryhmät paremmin kuin sanalliset tehtävät ja laajemmat sanalliset tehtävät paremmin kuin suppeammat sanalliset tehtävät. AT:a sairastavat tutkittavat suoriutuivat kuvallisissa tehtävissä huonommin kuin sanallisissa tehtävissä ja laajemmissa tehtävissä huonommin kuin suppeammissa tehtävissä. Terveillä tutkittavilla suoriutuminen erosi ainoastaan laajemman ja suppeamman kuvallisen tehtävän välillä. Semanttisten assosiaatioiden tehtävien ja synonyymitehtävien välillä ei ollut yhteyttä.
Semanttisten assosiaatioiden tehtävät erottelivat ryhmät toisistaan, joten ne soveltuvat kliiniseen käyttöön. Koska tutkittavia oli pieni määrä, olisi tehtävissä suoriutumista kuitenkin jatkossa hyvä tarkastella suuremmalla määrällä tutkittavia. Lisäksi olisi hyvä tutkia, mitkä kuvalliset osatehtävät sujuvat huonosti sekä terveillä että Alzheimerin tautia sairastavilla, jotta kuvallisten tehtävien vaikeusaste saataisiin muokattua paremmaksi. Lisäksi olisi hyvä tutkia, miksi kuvalliset tehtävät sujuivat Alzheimerin tautia sairastavilla tutkittavilla sanallisia tehtäviä huonommin. Kuvallista ja sanallista informaatiota käsitellään osin eri aivoalueilla, minkä vuoksi aivokuvantamismenetelmiä voisi hyödyntää tarkastelussa. Lisäksi muiden kohderyhmien, kuten afaattisten henkilöiden, tehtävissä suoriutumisesta olisi hyvä kerätä aineistoa tehtävien kliinisen käyttökelpoisuuden laajentamiseksi.
Tutkimuksessa kerättiin alustava normatiivinen ja vertailuaineisto neljästä semanttisten assosiaatioiden tehtävästä. Tutkimukseen osallistui kaksikymmentäkaksi (n=22) tervettä ja kymmenen (n=10) lievää tai keskivaikeaa AT:ta sairastavaa henkilöä. AT:ta sairastavien tutkittavien suoriutumista verrattiin terveiden tutkittavien suoriutumiseen sekä ryhmä- (Mann-Whitneyn U-testi) että yksilötasolla (muokattu t-testi). Suoriutumista neljässä tehtävässä tarkasteltiin myös ryhmien sisäisesti (Wilcoxonin testi). Rinnakkaisvaliditeetin tutkimiseksi tarkasteltiin lisäksi semanttisten assosiaatioiden tehtävien ja synonyymitehtävien välistä yhteyttä (Spearmanin korrelaatiokerroin).
Semanttisten assosiaatioiden tehtävät erottelivat terveet ja AT:ta sairastavat toisistaan. Kuvalliset tehtävät erottelivat ryhmät paremmin kuin sanalliset tehtävät ja laajemmat sanalliset tehtävät paremmin kuin suppeammat sanalliset tehtävät. AT:a sairastavat tutkittavat suoriutuivat kuvallisissa tehtävissä huonommin kuin sanallisissa tehtävissä ja laajemmissa tehtävissä huonommin kuin suppeammissa tehtävissä. Terveillä tutkittavilla suoriutuminen erosi ainoastaan laajemman ja suppeamman kuvallisen tehtävän välillä. Semanttisten assosiaatioiden tehtävien ja synonyymitehtävien välillä ei ollut yhteyttä.
Semanttisten assosiaatioiden tehtävät erottelivat ryhmät toisistaan, joten ne soveltuvat kliiniseen käyttöön. Koska tutkittavia oli pieni määrä, olisi tehtävissä suoriutumista kuitenkin jatkossa hyvä tarkastella suuremmalla määrällä tutkittavia. Lisäksi olisi hyvä tutkia, mitkä kuvalliset osatehtävät sujuvat huonosti sekä terveillä että Alzheimerin tautia sairastavilla, jotta kuvallisten tehtävien vaikeusaste saataisiin muokattua paremmaksi. Lisäksi olisi hyvä tutkia, miksi kuvalliset tehtävät sujuivat Alzheimerin tautia sairastavilla tutkittavilla sanallisia tehtäviä huonommin. Kuvallista ja sanallista informaatiota käsitellään osin eri aivoalueilla, minkä vuoksi aivokuvantamismenetelmiä voisi hyödyntää tarkastelussa. Lisäksi muiden kohderyhmien, kuten afaattisten henkilöiden, tehtävissä suoriutumisesta olisi hyvä kerätä aineistoa tehtävien kliinisen käyttökelpoisuuden laajentamiseksi.