Johdon holdingyhtiöjärjestely - veronkiertoa vai hyväksyttävää verosuunnittelua?
Sillanpää, Teemu (2016-08-31)
Johdon holdingyhtiöjärjestely - veronkiertoa vai hyväksyttävää verosuunnittelua?
Sillanpää, Teemu
(31.08.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkilemassani tarkastelen yritysjohdon holdingyhtiöjärjestelyä. Johdon holdingyhtiöjärjestelyssä on kysymys tilanteesta, jossa pörssiyhtiön johto perustaa holdingyhtiön, joka ostaa pörssiyhtiön osakkeita. Osakkeiden osto rahoitetaan osittain johdon holdingyhtiöön sijoittamalla omalla pääomalla ja osittain pörssiyhtiön holdingyhtiölle myöntämällä lainalla. Myöhemmin järjestely puretaan esimerkiksi sulautumalla tai osakevaihdolla, jolloin johtohenkilöt saavat vastikkeena työnantajayhtiön osakkeita. Holdingyhtiöjärjestely on siis eräänlainen optiojärjestelmä, jolla pyritään välttämään ansiotuloverotus, jota normaalisti sovelletaan työsuhdeoptioihin.
Tutkimuksen kohteena on työsuhdeoptiosäännöksen mahdollinen soveltaminen kyseiseen järjestelyyn. Korkein hallinto-oikeus antoi tapaukseen liittyen merkittävän ratkaisun 2014:66, jonka perusteella johdon holdingyhtiöjärjestelyt katsotaan veronkierroksi. Tämä tarkoittaa sitä, että ratkaisun perusteella työsuhdeoptiosäännös soveltuisi johdon holdingyhtiöihin.
Asia ei kuitenkaan ole aivan näin mustavalkoinen. Holdingyhtiöjärjestelyyn liittyy eurooppavero-oikeudellisia aspekteja yritysjärjestelydirektiivin muodossa. Direktiivin tausta ja tavoitteet on otettava huomioon kansallisen lainsäädännön tulkinnassa yhdessä EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännön kanssa.
Tutkielmassa keskitytään työsuhdeoptio- ja veronkiertosäännösten soveltamisedellytyksiin sekä kansallisesta että eurooppaoikeudellisesta näkökulmasta ja pyritään selvittämään, onko KHO 2014:66 tapauksessa käsillä olleessa tilanteessa mahdollista päätyä toisenlaiseen ratkaisuun.
Eurooppavero-oikeus ja EU-tuomioistuimen tulkintakäytäntö asettaa veronkiertosännöksille kriteerit, jotka eroavat kansallisesta lainsäädännöstä. EU-tuomioistuinkäytännössä veronkierrosta on kysymys lähinnä ainoastaan silloin kun kyseessä on puhtaasti keinotekoiset järjestelyt, joilla ei ole taloudellista todellisuuspohjaa.
Tutkimuksen kohteena on työsuhdeoptiosäännöksen mahdollinen soveltaminen kyseiseen järjestelyyn. Korkein hallinto-oikeus antoi tapaukseen liittyen merkittävän ratkaisun 2014:66, jonka perusteella johdon holdingyhtiöjärjestelyt katsotaan veronkierroksi. Tämä tarkoittaa sitä, että ratkaisun perusteella työsuhdeoptiosäännös soveltuisi johdon holdingyhtiöihin.
Asia ei kuitenkaan ole aivan näin mustavalkoinen. Holdingyhtiöjärjestelyyn liittyy eurooppavero-oikeudellisia aspekteja yritysjärjestelydirektiivin muodossa. Direktiivin tausta ja tavoitteet on otettava huomioon kansallisen lainsäädännön tulkinnassa yhdessä EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännön kanssa.
Tutkielmassa keskitytään työsuhdeoptio- ja veronkiertosäännösten soveltamisedellytyksiin sekä kansallisesta että eurooppaoikeudellisesta näkökulmasta ja pyritään selvittämään, onko KHO 2014:66 tapauksessa käsillä olleessa tilanteessa mahdollista päätyä toisenlaiseen ratkaisuun.
Eurooppavero-oikeus ja EU-tuomioistuimen tulkintakäytäntö asettaa veronkiertosännöksille kriteerit, jotka eroavat kansallisesta lainsäädännöstä. EU-tuomioistuinkäytännössä veronkierrosta on kysymys lähinnä ainoastaan silloin kun kyseessä on puhtaasti keinotekoiset järjestelyt, joilla ei ole taloudellista todellisuuspohjaa.