Suunterveyden opetus alakouluissa: Suomen alakouluihin lähetetyn suunhoito-oppaan vaikutus suunterveyden opetukseen
Huusko, Kaisu (2016-09-07)
Suunterveyden opetus alakouluissa: Suomen alakouluihin lähetetyn suunhoito-oppaan vaikutus suunterveyden opetukseen
Huusko, Kaisu
(07.09.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Suunterveyden opetuksen tilaa tutkittiin aikaisemmin Suomen alakouluissa vuonna 2012 lähetetyn kyselyn avulla. Kyselyn jälkeen kaikkiin Suomen alakouluihin lähetettiin Suunhoito-opas alakouluille –materiaali. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää onko suunhoito-oppaalla ollut vaikutusta suunterveyden opetukseen.
Tutkimuksen havaintoaineiston muodostivat kaikki Suomen alakoulujen (n = 2367) terveystietoa opettavat opettajat. Seurantakysely toteutettiin internet-pohjaisena Webropol-kyselynä, joka lähetettiin kaikille Suomen alakoulujen rehtoreille (N = 2031) ja kyselyyn vuonna 2012 sähköpostiosoitteensa antaneille opettajille (N = 591). Kyselyssä oli 27 kysymystä, joista suurin osa oli monivalintoja. Kysymykset käsittelivät suunterveyden eri aihealueita sekä opettajien asennoitumista suunterveyden opetukseen. Opettajilta kysyttiin myös, ovatko he ottaneet käyttöön suunhoito-oppaan. Taustamuuttujina kyselyssä olivat opettajan sukupuoli ja ikä, aluehallintovirasto, koulun oppilasmäärä ja opetuskieli. Ryhmien välisiä eroja arvioitiin ristiintaulukoinnilla ja frekvenssien avulla. Tilastollista merkitsevyyttä taustamuuttujien mukaan opettajien ja koulujen välillä analysoitiin Khiin neliötestillä.
Kyselyyn vastasi 950 opettajaa 504 koulusta. Vastanneista 74 % opetti suunterveyttä. Vastanneista 25 % oli kuullut suunhoito-oppaasta ja heistä 38 % oli saanut sen käyttöön. Opettajista, jotka olivat saaneet suunhoito-oppaan käyttöön, vain 39 % käytti sitä suunterveyden opetuksessa. Tärkein syy, miksi suunterveyttä ei opetettu oli, että joku muu opettaa suunterveyttä. Vuosien 2012 ja 2016 välillä ei ollut merkittävää muutosta suunterveyden eri aihealueita vähintään kahdella vuosiluokalla opettavien opettajien lukumäärässä. Hampaiden harjaus kahdesti päivässä sekä makeisten ja virvoitusjuomien käytön rajoittaminen olivat suosituimpia opetettavia aiheita sekä vuonna 2012 että 2016. Ainut muutos suunterveyden aihealueiden tärkeydessä vuosien 2012 ja 2016 välillä oli, että hampaiden lankaamisen opetusta erittäin tärkeänä piti vuonna 2016 vain 21 % miehistä ja 25 % naisista, kun taas vuonna 2012 luvut olivat 47 % ja 39 %.
Tutkimuksessa selvisi, että Suomen alakouluissa suunterveyttä opetetaan melko vähän, vaikka sen opetusta pidettiin tärkeänä. Suunterveysoppaan käyttö oli myös vähäistä. Jatkotutkimuksessa tulisi selvittää, miksi suunhoito-opasta ei ole otettu käyttöön paremmin alakouluissa ja miten suunterveyden opetusta voisi kehittää.
Tutkimuksen havaintoaineiston muodostivat kaikki Suomen alakoulujen (n = 2367) terveystietoa opettavat opettajat. Seurantakysely toteutettiin internet-pohjaisena Webropol-kyselynä, joka lähetettiin kaikille Suomen alakoulujen rehtoreille (N = 2031) ja kyselyyn vuonna 2012 sähköpostiosoitteensa antaneille opettajille (N = 591). Kyselyssä oli 27 kysymystä, joista suurin osa oli monivalintoja. Kysymykset käsittelivät suunterveyden eri aihealueita sekä opettajien asennoitumista suunterveyden opetukseen. Opettajilta kysyttiin myös, ovatko he ottaneet käyttöön suunhoito-oppaan. Taustamuuttujina kyselyssä olivat opettajan sukupuoli ja ikä, aluehallintovirasto, koulun oppilasmäärä ja opetuskieli. Ryhmien välisiä eroja arvioitiin ristiintaulukoinnilla ja frekvenssien avulla. Tilastollista merkitsevyyttä taustamuuttujien mukaan opettajien ja koulujen välillä analysoitiin Khiin neliötestillä.
Kyselyyn vastasi 950 opettajaa 504 koulusta. Vastanneista 74 % opetti suunterveyttä. Vastanneista 25 % oli kuullut suunhoito-oppaasta ja heistä 38 % oli saanut sen käyttöön. Opettajista, jotka olivat saaneet suunhoito-oppaan käyttöön, vain 39 % käytti sitä suunterveyden opetuksessa. Tärkein syy, miksi suunterveyttä ei opetettu oli, että joku muu opettaa suunterveyttä. Vuosien 2012 ja 2016 välillä ei ollut merkittävää muutosta suunterveyden eri aihealueita vähintään kahdella vuosiluokalla opettavien opettajien lukumäärässä. Hampaiden harjaus kahdesti päivässä sekä makeisten ja virvoitusjuomien käytön rajoittaminen olivat suosituimpia opetettavia aiheita sekä vuonna 2012 että 2016. Ainut muutos suunterveyden aihealueiden tärkeydessä vuosien 2012 ja 2016 välillä oli, että hampaiden lankaamisen opetusta erittäin tärkeänä piti vuonna 2016 vain 21 % miehistä ja 25 % naisista, kun taas vuonna 2012 luvut olivat 47 % ja 39 %.
Tutkimuksessa selvisi, että Suomen alakouluissa suunterveyttä opetetaan melko vähän, vaikka sen opetusta pidettiin tärkeänä. Suunterveysoppaan käyttö oli myös vähäistä. Jatkotutkimuksessa tulisi selvittää, miksi suunhoito-opasta ei ole otettu käyttöön paremmin alakouluissa ja miten suunterveyden opetusta voisi kehittää.