TERVEELLISEN RUOAN MONET KASVOT Terveellisen ruoan ja maitotuotteiden kulutus Turussa
Oksanen, Janna (2016-09-07)
TERVEELLISEN RUOAN MONET KASVOT Terveellisen ruoan ja maitotuotteiden kulutus Turussa
Oksanen, Janna
(07.09.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman mielenkiinnon kohteena on terveellinen ruoka: mitä on terveellinen ruoka, ketkä syövät terveellisesti ja mitä motiiveja erilaisten ruokavalioiden noudattamiselle on. Viime aikoina mediassa on keskusteltu ravitsemussuositusten sisällöstä sekä maitotuotteiden terveys- ja ympäristövaikutuksista. Tässä tutkielmassa selvitetään, mitkä tekijät ovat yhteydessä turkulaisten ruokailutottumuksiin. Tavoitteena on tutkia, miten ravitsemussuositusten mukaisen terveellisen ruoan sekä maitotuotteiden kulutus eroaa väestöryhmittäin, ja onko maitotuotteiden kulutus muuttunut vuodesta 2010 vuoteen 2014. Aineistoina käytetään Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen keräämiä Alueellinen terveys ja hyvinvointi -aineistoja (ATH) vuosilta 2010 (n=4110) ja 2014 (n=3483). Lisäksi tarkastellaan ruokatietoisia turkulaisia, jotka asioivat Turun Stockmann Herkussa (N=219).
Tulosten mukaan suurin osa turkulaisista syö pääosin ravitsemussuositusten mukaisista terveellisiä tuotteita usein ja epäterveellisiä tuotteita harvemmin. Maitotuotteiden osalta tulokset ovat kuitenkin vastoin suosituksia: rasvaisten maitotuotteiden kulutus on yleistä ja lisääntynyt tarkasteluajanjaksolla, kun taas vähärasvaisten tuotteiden kulutus on vähentynyt tai säilynyt ennallaan. Rasvaisten maitotuotteiden suosion lisääntyminen on havaittu myös aiemmissa tutkimuksissa, mikä tukee muuttunutta terveellisyyskäsitystä ja ravitsemussuositusten näkemyksen kyseenalaistamista. Terveellisesti syöminen on todennäköisintä naisille, korkeakoulutetuille, 61–75-vuotiaille ja kotitalouksille, joissa asuu lapsia. Lisäksi mitä terveemmäksi itsensä kokee tai mitä paremmin tulee toimeen, sitä todennäköisemmin syö terveellisesti. Toimeentulon osalta kuitenkin jo melko matala toimeentulotaso riittää, sillä ainoastaan heikoimmin toimeentulevat erosivat muista. Epäterveellisesti syövät puolestaan todennäköisimmin miehet, alle 31-vuotiaat ja he, jotka kokevat terveydentilansa melko huonoksi tai huonoksi.
Kevytjuustojen kulutus on vähentynyt vuodesta 2010 vuoteen 2014 ja tyypillisintä kulutus on iäkkäille korkeakoulutetuille. Rasvattoman maidon ja piimän, kulutus puolestaan on pysynyt ennallaan ja on yleisempää naisille kuin miehille. Ero sukupuolten välillä on kuitenkin kaventunut tarkasteluajanjaksolla eli naiset ovat vähentäneet kulutustaan. Epäterveelliseksi luokiteltujen rasvaisten juustojen kulutus on puolestaan lisääntynyt ja se on tyypillisintä miehille sekä yhdessä asuville pa-riskunnille. Toimeentulolla ja koulutustasolla ei havaittu yhteyttä rasvaisten juustojen kuluttamiseen. Voin ja voi-kasviöljyseoksen kulutus on myös lisääntynyt.
Stockmann Herkun asiakkaita voidaan tulosten pohjalta kutsua ruokatietoisiksi turkulaisiksi, sillä 86 prosenttia vastaajista kuvaili ruokavaliotaan muuksi kuin tavalliseksi ja noin puolet noudattaa jotain erityisruokavaliota. Kuten ATH-aineiston tulostenkin osalta, on terveellinen ruokavalio yleisintä vanhimmalle ikäluokalle. Lisäksi erityisruokavalion noudattaminen on tyypillisempää keskustassa asuville kuin muille. Maitotuotteista luopuminen on harvinaista ruokatietoisille, vaikka suurelle osalle ekologisuus ja eettisyys nousivat esiin ruokavaliota kuvailtaessa. Näin ollen maitotuotteiden ympäristövaikutuksien tiedostaminen ei joko ole yleistä tai se ei ainakaan ole vaikuttanut kulutustottumuksiin. Myöskään ruokatietoisten osalta juustojen kuluttamisessa ei havaittu eroja, sillä juustotiskillä asiointi ei ollut yleisempää millekään yksittäiselle väestöryhmälle.
Tulosten mukaan suurin osa turkulaisista syö pääosin ravitsemussuositusten mukaisista terveellisiä tuotteita usein ja epäterveellisiä tuotteita harvemmin. Maitotuotteiden osalta tulokset ovat kuitenkin vastoin suosituksia: rasvaisten maitotuotteiden kulutus on yleistä ja lisääntynyt tarkasteluajanjaksolla, kun taas vähärasvaisten tuotteiden kulutus on vähentynyt tai säilynyt ennallaan. Rasvaisten maitotuotteiden suosion lisääntyminen on havaittu myös aiemmissa tutkimuksissa, mikä tukee muuttunutta terveellisyyskäsitystä ja ravitsemussuositusten näkemyksen kyseenalaistamista. Terveellisesti syöminen on todennäköisintä naisille, korkeakoulutetuille, 61–75-vuotiaille ja kotitalouksille, joissa asuu lapsia. Lisäksi mitä terveemmäksi itsensä kokee tai mitä paremmin tulee toimeen, sitä todennäköisemmin syö terveellisesti. Toimeentulon osalta kuitenkin jo melko matala toimeentulotaso riittää, sillä ainoastaan heikoimmin toimeentulevat erosivat muista. Epäterveellisesti syövät puolestaan todennäköisimmin miehet, alle 31-vuotiaat ja he, jotka kokevat terveydentilansa melko huonoksi tai huonoksi.
Kevytjuustojen kulutus on vähentynyt vuodesta 2010 vuoteen 2014 ja tyypillisintä kulutus on iäkkäille korkeakoulutetuille. Rasvattoman maidon ja piimän, kulutus puolestaan on pysynyt ennallaan ja on yleisempää naisille kuin miehille. Ero sukupuolten välillä on kuitenkin kaventunut tarkasteluajanjaksolla eli naiset ovat vähentäneet kulutustaan. Epäterveelliseksi luokiteltujen rasvaisten juustojen kulutus on puolestaan lisääntynyt ja se on tyypillisintä miehille sekä yhdessä asuville pa-riskunnille. Toimeentulolla ja koulutustasolla ei havaittu yhteyttä rasvaisten juustojen kuluttamiseen. Voin ja voi-kasviöljyseoksen kulutus on myös lisääntynyt.
Stockmann Herkun asiakkaita voidaan tulosten pohjalta kutsua ruokatietoisiksi turkulaisiksi, sillä 86 prosenttia vastaajista kuvaili ruokavaliotaan muuksi kuin tavalliseksi ja noin puolet noudattaa jotain erityisruokavaliota. Kuten ATH-aineiston tulostenkin osalta, on terveellinen ruokavalio yleisintä vanhimmalle ikäluokalle. Lisäksi erityisruokavalion noudattaminen on tyypillisempää keskustassa asuville kuin muille. Maitotuotteista luopuminen on harvinaista ruokatietoisille, vaikka suurelle osalle ekologisuus ja eettisyys nousivat esiin ruokavaliota kuvailtaessa. Näin ollen maitotuotteiden ympäristövaikutuksien tiedostaminen ei joko ole yleistä tai se ei ainakaan ole vaikuttanut kulutustottumuksiin. Myöskään ruokatietoisten osalta juustojen kuluttamisessa ei havaittu eroja, sillä juustotiskillä asiointi ei ollut yleisempää millekään yksittäiselle väestöryhmälle.