Julkisten tilamerkitysten ja yksilön paikkakokemuksen vertailua Turun Koroisilla
Leppänen, Päivi (2016-09-07)
Julkisten tilamerkitysten ja yksilön paikkakokemuksen vertailua Turun Koroisilla
Leppänen, Päivi
(07.09.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa keskitytään julkisten tilamerkitysten ja yksilön paikkakokemuksen tarkasteluun Turun Koroisilla. Aurajokilaaksossa on ollut asutusta jo kivikaudelta lähtien ja keskiajalla Koroisille perustettiin piispankirkko Suomen ensimmäistä hiippakuntaa johtamaan. Koroinen on vahvasti profiloitunut kulttuuriympäristöksi, jossa kulttuurimaisema ja kulttuuriperintöarvot ohjaavat pitkälti myös alueen maankäyttöä. Koroinen on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY-alue), valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, Aurajokilaakson kansallismaisemaa sekä kansallista kaupunkipuistoa. Koroisilla on lisäksi vahva virkistyksellinen arvo lähiseudun asukkaille. Koroisille on suunnitteilla uusi asemakaava, joka mahdollistaisi uuden tien rakentamisen alueen peltojen poikki sekä uudisrakentamisen sijoittamisen nykyisen Halisten marketin taakse. Tässä tutkimuksessa on tarkoitus selvittää, kohtaavatko kaupunkikehittämisen politiikka ja tavalliset arkielämän tilankäyttäjät ja millaisia merkityksiä Koroisilla on alueen kävijöiden arkielämässä. Tutkimuksen tarkoitus on osaltaan lisätä asukkaiden osallistamista osana kaupungin kehittämistä. Aineistona on syksyllä 2015 kerätty Webropol- kyselyaineisto, johon vastauksia saatiin yhteensä 118. Kysely oli esillä Turun yliopiston Intrassa, sähköisenä linkkinä yliopiston viestinnässä sekä Turun ympäristötoimen sivuilla. Teoreettisena viitekehyksenä on konstruktivismi eli käsitys sosiaalisesti rakentuneesta todellisuudesta sellaisena, kuin se ilmenee tavallisten jäsenten kokemuksissa, mutta yksilön paikkakokemuksen tulkintaan sovelletaan osin myös fenomenologista ajattelua, jossa korostuu yksilön kokemuksellinen suhde maailmaan. Keskeisiä tutkimuskäsitteitä ovat tila, paikka, maisema, kulttuuriperintö sekä instituutiot ja institutionalisoitumisprosessi ja käsitteiden teoreettisessa tarkastelussa on sovellettu muun muassa Doreen Masseyn, Christopher Tilleyn, Yi-Fu Tuanin, Peter Bergerin ja Thomas Luckmanin sekä Anssi Paasin kirjallisuutta. Kävijöille suunnattua kyselyä analysoidaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, jossa oletetaan aineiston sisältävän teoreettisia kytkentöjä, mutta jotka eivät suoraan pohjaudu teoriaan. Sisällönanalyysissa korostuvat tulkinnat havaitusta ja aistitusta sekä opitusta ja eletystä ympäristöstä. Tutkimustulosten mukaan julkiset tilamerkitykset ja yksilön paikkakokemukset kohtaavat koroisilla eikä virkistys- ja kulttuuriympäristöarvoja nähdä yleisesti vastakkaisina. Maaseutumaista henkeä huokuva Koroinen tuo vastaajien mukaan vaihtelua muuten urbaaniin lähiympäristöön ja myös maisemalla on merkittävä rooli ympäristön ja paikan kokemisessa, vaikka kaikille vastaajille esimerkiksi Koroisten ja yleisesti Aurajokivarren kansallismaisemastatus ei ollut entuudestaan tuttu. Vaikka Koroinen mielletään kulttuuriympäristönä, jolla on vahva virkistyksellinen arvo, alueelle kaivataan lisäksi myös muunlaista toimintaa, kuten taidepajoja, kahviloita tai puutarhatoimintaa. Tämä merkitsee, että Koroinen kulttuuriympäristönä voisi tarjota mahtavat puitteet uudenlaiselle yhteisöllisyydelle ja toimintojen rakentamiselle, johon kaupunkilaiset voisivat ottaa osaa ikään ja sukupuoleen katsomatta.