Suhtautuminen kehitysyhteistyöhön vuoden 2015 eduskuntavaaleissa
Lehtelä, Petronella (2016-09-13)
Suhtautuminen kehitysyhteistyöhön vuoden 2015 eduskuntavaaleissa
(13.09.2016)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016092324271
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016092324271
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tässä pro gradu-tutkielmassa selvitetään vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ehdolla olleiden ja kansanedustajiksi valittujen ehdokkaiden mielipiteitä kehitysyhteistyöstä. Tutkimuksessa tarkastellaan ehdokkaiden vaalikonevastauksia kahden kehityspoliittisen väittämän kohdalla. Tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, selittävätkö yksilötason taustatekijät mielipiteitä ja ovatko mielipiteet yhteydessä yleisiin hyvinvointipoliittisiin mielipiteisiin. Lisäksi tarkastellaan sitä, miten eri puolueissa suhtaudutaan kehitysyhteistyöhön.
Tutkimuksen teoreettisena taustana toimivat arvonmuutosteoriat. Postmodernin arvonmuutosteorian mukaan hyvinvoinnin lisäännyttyä yhteiskunnissa on enemmän tilaa solidaarisuudelle ja muille niin kutsutuille pehmeille arvoille. Kuitenkin viime vuosikymmeninä on nähty materialististen ja kansallismielisten arvojen lisääntymistä koko läntisessä maailmassa. Arvonmuutosteorioiden ohella puolueiden suhtautumista kehitysyhteistyöhön tarkastellaan puolueiden omien aatetraditioiden sekä niiden välisten ristiriitaulottuvuuksien näkökulmista.
Kyseessä on vaalikonetutkimus, jonka aineistona käytetään kolmen eri vaalikoneen yhdistettyjä tietoja. Käytettävät vaalikoneet ovat vuoden 2015 Ylen vaalikone, Nuorten vaalikone ja Talouspoliittinen vaalikone. Nimenomaiset vaalikoneet ovat valikoituneet aineistoksi niiden sisältämien kehitysyhteistyökysymysten tai kattavuutensa perusteella. Ehdokkaiden ja puolueiden kehitysyhteistyömielipiteitä tarkastellaan suorien jakaumien, hajontalukujen sekä korrelaatioiden ja moniluokitteluanalyysin (MCA) avulla.
Tutkimuksessa havaittiin, että kehitysyhteistyöhön suhtaudutaan erittäin positiivisesti. Tulosten mukaan kehitysyhteistyömielipiteitä selittää ehdokkaiden taustatekijöistä ainoastaan puoluekanta ja kehitysyhteistyömielipiteet ovat jokseenkin yhteydessä yleisiin hyvinvointipoliittisiin mielipiteisiin. Tulokset mukailevat aikaisempien kehitysyhteistyömielipiteitä selvittävien tutkimuksien löydöksiä ja ennen kaikkea vahvistavat näkemyksen siitä, ettei sosiodemografisia tekijöitä voida pitää tarpeeksi voimakkaina selittäjinä mielipiteille. Puoluekohtainen tarkastelu osoitti, että kielteisimmin kehitysyhteistyöhön suhtautuvat Perussuomalaiset ja Kokoomus sekä osaltaan Kristillisdemokraatit. Vastaavasti myönteisimmin siihen asennoituivat vihervasemmistopuolueet: Vihreät, Vasemmistoliitto ja SDP. Tulosten valossa voidaan siis sanoa, että pääosin ehdokaspopulaatiossa vallitsevat Pohjoismaille tyypilliset postmodernit arvot, sekä perinteisten että uuskonservatiivipuolueiden edustaessa arvokonservatismin teemoja.
Tutkimuksen teoreettisena taustana toimivat arvonmuutosteoriat. Postmodernin arvonmuutosteorian mukaan hyvinvoinnin lisäännyttyä yhteiskunnissa on enemmän tilaa solidaarisuudelle ja muille niin kutsutuille pehmeille arvoille. Kuitenkin viime vuosikymmeninä on nähty materialististen ja kansallismielisten arvojen lisääntymistä koko läntisessä maailmassa. Arvonmuutosteorioiden ohella puolueiden suhtautumista kehitysyhteistyöhön tarkastellaan puolueiden omien aatetraditioiden sekä niiden välisten ristiriitaulottuvuuksien näkökulmista.
Kyseessä on vaalikonetutkimus, jonka aineistona käytetään kolmen eri vaalikoneen yhdistettyjä tietoja. Käytettävät vaalikoneet ovat vuoden 2015 Ylen vaalikone, Nuorten vaalikone ja Talouspoliittinen vaalikone. Nimenomaiset vaalikoneet ovat valikoituneet aineistoksi niiden sisältämien kehitysyhteistyökysymysten tai kattavuutensa perusteella. Ehdokkaiden ja puolueiden kehitysyhteistyömielipiteitä tarkastellaan suorien jakaumien, hajontalukujen sekä korrelaatioiden ja moniluokitteluanalyysin (MCA) avulla.
Tutkimuksessa havaittiin, että kehitysyhteistyöhön suhtaudutaan erittäin positiivisesti. Tulosten mukaan kehitysyhteistyömielipiteitä selittää ehdokkaiden taustatekijöistä ainoastaan puoluekanta ja kehitysyhteistyömielipiteet ovat jokseenkin yhteydessä yleisiin hyvinvointipoliittisiin mielipiteisiin. Tulokset mukailevat aikaisempien kehitysyhteistyömielipiteitä selvittävien tutkimuksien löydöksiä ja ennen kaikkea vahvistavat näkemyksen siitä, ettei sosiodemografisia tekijöitä voida pitää tarpeeksi voimakkaina selittäjinä mielipiteille. Puoluekohtainen tarkastelu osoitti, että kielteisimmin kehitysyhteistyöhön suhtautuvat Perussuomalaiset ja Kokoomus sekä osaltaan Kristillisdemokraatit. Vastaavasti myönteisimmin siihen asennoituivat vihervasemmistopuolueet: Vihreät, Vasemmistoliitto ja SDP. Tulosten valossa voidaan siis sanoa, että pääosin ehdokaspopulaatiossa vallitsevat Pohjoismaille tyypilliset postmodernit arvot, sekä perinteisten että uuskonservatiivipuolueiden edustaessa arvokonservatismin teemoja.