Taloudellinen tehokkuus ja oikeustoimilain 36 § - Sovittelun viekkaus
Pitzen, Sofia (2016-09-13)
Taloudellinen tehokkuus ja oikeustoimilain 36 § - Sovittelun viekkaus
Pitzen, Sofia
(13.09.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on tarkastella sitä, voiko oikeustoimilain 36 §:n mukaisen sovittelun tulkita ilmentävän oikeustaloustieteelle, Law and economics, ominaista taloudellisen tehokkuuden ideaalia. Oikeustaloustiedettä lähestytään kahden eri koulukunnan; Chicagon koulun ja institutionaalisen oikeustaloustieteen kautta. Näiden lisäksi tutkimuskysymystä tarkastellaan myös marxilaisen oikeusfilosofian näkökulmasta liittäen kapitalismin kritiikki osaksi oikeuden taloustieteellistä analyysia. Oletus taloudellisen tehokkuuden ja kohtuuden välisestä ristiriidasta toimii jännitteenä, jonka avulla jäsennellään erilaisten oikeutta ja taloutta käsittelevien paradigmojen välisiä suhteita.
Tutkielman pääasiallisina lähteinä oikeusteorian osalta hyödynnetään Aulis Aarnion teoksia Laki, teko ja tavoite ja Mitä lainoppi on. Oikeustaloustieteen osalta tärkeimmät lähdeteokset ovat Robert Cooterin ja Thomas Ulenin Law & Economics, fifth edition sekä Nicholas Mercuron ja Steven Medeman Economics and the law – From Posner to post-modernism and beyond, second edition. Sopimusoikeuden systematiikan osalta lähteinä käytetään Juha Pöyhösen teoksia Uusi varallisuusoikeus ja Sopimusoikeuden järjestelmä ja sopimusten sovittelu. Marxilaista oikeusteoriaa puolestaan käsitellään etenkin Jevgeni Pasukaniksen teoksen; Valittuja teoksia yleisen oikeus- ja valtioteorian alalta valossa. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella sekä oikeustaloustieteellisen tradition hyödyntämistä sopimusoikeuden alalla että oikeustaloustieteen eri koulukuntien ja marxilaisen oikeusteorian keskinäisiä suhteita.
Tutkielman johtopäätöksinä todetaan, että oikeuden ja talouden välisiä suhteita voidaan tarkastella kaikkien kolmen koulukunnan kautta samanaikaisesti, kunhan otetaan huomioon koulukuntien toisistaan poikkeavat tiedonintressit ja teorioiden sijoittuminen eri tasoille yksilö- ja yhteiskuntakeskeisyytensä osalta. Kohtuus ja sovittelu voidaan oikeuttaa viime kädessä yhteiskuntajärjestyksen tarkoituksenmukaisella organisoimisella, mutta myös useissa tapauksissa mikrotaloudellisella tehokkuudella.
Tutkielman pääasiallisina lähteinä oikeusteorian osalta hyödynnetään Aulis Aarnion teoksia Laki, teko ja tavoite ja Mitä lainoppi on. Oikeustaloustieteen osalta tärkeimmät lähdeteokset ovat Robert Cooterin ja Thomas Ulenin Law & Economics, fifth edition sekä Nicholas Mercuron ja Steven Medeman Economics and the law – From Posner to post-modernism and beyond, second edition. Sopimusoikeuden systematiikan osalta lähteinä käytetään Juha Pöyhösen teoksia Uusi varallisuusoikeus ja Sopimusoikeuden järjestelmä ja sopimusten sovittelu. Marxilaista oikeusteoriaa puolestaan käsitellään etenkin Jevgeni Pasukaniksen teoksen; Valittuja teoksia yleisen oikeus- ja valtioteorian alalta valossa. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella sekä oikeustaloustieteellisen tradition hyödyntämistä sopimusoikeuden alalla että oikeustaloustieteen eri koulukuntien ja marxilaisen oikeusteorian keskinäisiä suhteita.
Tutkielman johtopäätöksinä todetaan, että oikeuden ja talouden välisiä suhteita voidaan tarkastella kaikkien kolmen koulukunnan kautta samanaikaisesti, kunhan otetaan huomioon koulukuntien toisistaan poikkeavat tiedonintressit ja teorioiden sijoittuminen eri tasoille yksilö- ja yhteiskuntakeskeisyytensä osalta. Kohtuus ja sovittelu voidaan oikeuttaa viime kädessä yhteiskuntajärjestyksen tarkoituksenmukaisella organisoimisella, mutta myös useissa tapauksissa mikrotaloudellisella tehokkuudella.