Lainsäädäntötutkimus todistajansuojeluohjelmaa koskevasta laista
Villman, Sanna (2016-09-13)
Lainsäädäntötutkimus todistajansuojeluohjelmaa koskevasta laista
Villman, Sanna
(13.09.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on todistajansuojeluohjelman saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöämme. Eduskunta hyväksyi 21.1.2015 hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi todistajansuojeluohjelmasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 65/2014 vp), ja laki tuli voimaan 1.3.2015. Todistaminen oikeudessa on Suomen lain mukaan lähtökohtaisesti jokaisen yleinen velvollisuus, josta ei saa kieltäytyä, vaikka todistajaan kohdistetaan todistamisen takia vakavaa uhkailua. Todistajansuojeluohjelman taustalla vaikuttaakin ajatus siitä, että yhteiskunnan tulee vastaavasti kyetä suojelemaan yksilöä tällaisessa tilanteessa. Todistajansuojeluohjelma on tarkoitettu viimesijaiseksi keinoksi todistajien ja muiden henkilöiden suojelemiseksi vakavalta hengen ja terveyden vaaralta, jos muualla laissa säädetyt toimenpiteet eivät ole riittäviä henkilön suojelemiseksi. Tällöin uhan poistaminen ei tavallisesti ole mahdollista ilman, että suojeltava sijoitetaan pidemmäksi ajaksi uhkailijoiden ulottumattomiin. Suojeleminen voidaan toteuttaa esimerkiksi uuden asuinpaikan, tilapäisen peitehenkilöllisyyden tai muiden toimenpiteiden avulla.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää todistajansuojeluohjelmaa koskevan säädöksen lainvalmistelun vaiheita sekä lainvalmistelun laatua, ja toisaalta sitä, minkälaisia argumentteja sidosryhmät esittävät todistajansuojeluohjelmasta lainvalmistelun aikana järjestetyllä lausuntokierroksella. Tutkimus toteutetaan aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, jossa hyödynnetään sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusotetta. Tutkimusaineiston ensimmäinen osa koostuu todistajansuojeluohjelmaan liittyvistä lainvalmisteluasiakirjoista, ja toinen osa sidosryhmien antamista lausunnoista lainvalmistelun lausuntokierroksella.
Tutkimuksen keskeisenä havaintona on, että todistajansuojeluohjelman lainvalmistelu on toteutettu yleisiä valmistelun työvaiheita koskevien periaatteiden mukaisesti. Lainvalmistelun laatu on pääosin hyvää, mutta erityisesti esityksen sisällön muuttuessa valmistelun loppuvaiheilla tai lainsäädäntömenettelyssä, tulee erityistä huomiota kiinnittää muutosten päivittämiseen hallituksen esityksen osalta, ja muutoinkin esityksen viimeistelyyn. Lausuntojen osalta keskeisimpänä havaintona voidaan pitää todistajansuojeluohjelmasta esiin tuotuja näkemyksiä siitä, että lain säätäminen koettiin tarpeelliseksi, mutta hallituksen tulee ryhtyä lain tarkistamista koskeviin jatkotoimenpiteisiin sen muuttamiseksi, että todistajansuojeluohjelman aikana kerääntynyttä materiaalia voidaan jatkossa käyttää mahdollisimman laajasti myös muun kuin suojeltavaan kohdistuvan rikoksen selvittämiseksi.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää todistajansuojeluohjelmaa koskevan säädöksen lainvalmistelun vaiheita sekä lainvalmistelun laatua, ja toisaalta sitä, minkälaisia argumentteja sidosryhmät esittävät todistajansuojeluohjelmasta lainvalmistelun aikana järjestetyllä lausuntokierroksella. Tutkimus toteutetaan aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, jossa hyödynnetään sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusotetta. Tutkimusaineiston ensimmäinen osa koostuu todistajansuojeluohjelmaan liittyvistä lainvalmisteluasiakirjoista, ja toinen osa sidosryhmien antamista lausunnoista lainvalmistelun lausuntokierroksella.
Tutkimuksen keskeisenä havaintona on, että todistajansuojeluohjelman lainvalmistelu on toteutettu yleisiä valmistelun työvaiheita koskevien periaatteiden mukaisesti. Lainvalmistelun laatu on pääosin hyvää, mutta erityisesti esityksen sisällön muuttuessa valmistelun loppuvaiheilla tai lainsäädäntömenettelyssä, tulee erityistä huomiota kiinnittää muutosten päivittämiseen hallituksen esityksen osalta, ja muutoinkin esityksen viimeistelyyn. Lausuntojen osalta keskeisimpänä havaintona voidaan pitää todistajansuojeluohjelmasta esiin tuotuja näkemyksiä siitä, että lain säätäminen koettiin tarpeelliseksi, mutta hallituksen tulee ryhtyä lain tarkistamista koskeviin jatkotoimenpiteisiin sen muuttamiseksi, että todistajansuojeluohjelman aikana kerääntynyttä materiaalia voidaan jatkossa käyttää mahdollisimman laajasti myös muun kuin suojeltavaan kohdistuvan rikoksen selvittämiseksi.