”There are no ladies like me” Naiskuvien uudelleentulkinnat Sarah Watersin uusviktoriaanisessa romaanissa Fingersmith
Järvilehto, Inka (2016-09-14)
”There are no ladies like me” Naiskuvien uudelleentulkinnat Sarah Watersin uusviktoriaanisessa romaanissa Fingersmith
Järvilehto, Inka
(14.09.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Sarah Watersin romaani Fingersmith on uusviktoriaaninen uudelleenkirjoitus viktoriaanisen romaanin genreistä ja klassikoista. Romaani tulkitsee uudelleen nykyperspektiivistä viktoriaanisen kirjallisuuden naiskuvia viktoriaanista aikakautta ja sen kirjallisuutta koskevaa tutkimustietoa hyödyntäen. Kodin enkelin ja langenneen naisen kaltaisten stereotyyppisten naishahmojen kierrättäminen on yleinen ilmiö uusviktoriaanisen romaanin genressä, mikä on herättänyt genren tutkimuksen piirissä kysymyksiä tällaisten naiskuvien uudelleentulkintojen funktiosta.
Tutkin millaisia ovat Fingersmithin luomat viktoriaanisten naiskuvien uudelleentulkinnat, miten ne poikkeavat viktoriaanisista edeltäjistään ja millaisen funktion ne teoksessa saavat. Erotuksena yksittäisistä naisrepresentaatioista käytän tutkimuksessani naiskuvan käsitettä, joka kattaa teoksesta toiseen ja yli genrerajojen esiintyvät stereotyyppiset naishahmot. Tutkimuksessani yhdistyy feministinen ja lajiteoreettinen näkökulma tulkitessani Fingersmithiä pohjateksteinä käyttämiäni viktoriaanisia klassikoita vasten. Hyödynnän Gérard Genetten arkkitekstuaalisuuden käsitettä hahmottamassa uusviktoriaanisen ja viktoriaanisen romaanin välistä geneeristä suhdetta, jossa jälkimmäinen on esimerkillisessä suhteessa edelliseen.
Tulkintani mukaan Fingersmithin tuottamilla naiskuvilla on feministinen funktio, sillä lajinormeja rikkoessaan romaani tarjoaa korjauksia sortaviin elementteihin patriarkaalisen kirjallisuuden rakenteissa. Romaani hyödyntää viktoriaanisten naiskuvien uudelleentulkinnoissaan ajan oman kumouksellisen genren, sensaatioromaanin, strategioita sekä viktoriaanisesta pornografiasta lainattuja elementtejä. Watersin uusviktoriaaniset naiskuvat ilmentävät feministisen tutkimuksen tuloksia viktoriaanisesta ajasta ja kirjallisuudesta.
Tutkin millaisia ovat Fingersmithin luomat viktoriaanisten naiskuvien uudelleentulkinnat, miten ne poikkeavat viktoriaanisista edeltäjistään ja millaisen funktion ne teoksessa saavat. Erotuksena yksittäisistä naisrepresentaatioista käytän tutkimuksessani naiskuvan käsitettä, joka kattaa teoksesta toiseen ja yli genrerajojen esiintyvät stereotyyppiset naishahmot. Tutkimuksessani yhdistyy feministinen ja lajiteoreettinen näkökulma tulkitessani Fingersmithiä pohjateksteinä käyttämiäni viktoriaanisia klassikoita vasten. Hyödynnän Gérard Genetten arkkitekstuaalisuuden käsitettä hahmottamassa uusviktoriaanisen ja viktoriaanisen romaanin välistä geneeristä suhdetta, jossa jälkimmäinen on esimerkillisessä suhteessa edelliseen.
Tulkintani mukaan Fingersmithin tuottamilla naiskuvilla on feministinen funktio, sillä lajinormeja rikkoessaan romaani tarjoaa korjauksia sortaviin elementteihin patriarkaalisen kirjallisuuden rakenteissa. Romaani hyödyntää viktoriaanisten naiskuvien uudelleentulkinnoissaan ajan oman kumouksellisen genren, sensaatioromaanin, strategioita sekä viktoriaanisesta pornografiasta lainattuja elementtejä. Watersin uusviktoriaaniset naiskuvat ilmentävät feministisen tutkimuksen tuloksia viktoriaanisesta ajasta ja kirjallisuudesta.