Pronssikautiset pronssiesinelöydöt Suomessa
Soikkeli-Jalonen, Anu (2016-09-14)
Pronssikautiset pronssiesinelöydöt Suomessa
Soikkeli-Jalonen, Anu
(14.09.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tämän työn tavoitteena on tarkastella Suomesta löytyneitä pronssikautisiksi ajoitettavia pronssiesineitä sekä metallinvalantalöytöjä. Esinelöytöjen avulla on arvioitu, mitä pronssikaudesta voidaan esineiden määrän, esineryhmien, löytöolosuhteiden- ja ajankohtien, ajallisen jakautumisen, maantieteellisen sijoittumisen sekä itäisten ja läntisten esinetyyppien perusteella päätellä.
Aineisto koostuu pronssikautisiksi ajoitetuista pronssiesineistä, esineiden katkelmista, sekä upokas- ja valinmuottilöydöistä. Poikkeuksena aineistossa on lisäksi yksi kultaesineen katkelma. Työssä on otettu huomioon ainoastaan sellaiset metalliesineet, joiden ajoitus osuu varhaisen metallikauden sekä pronssikauden alun (1800 eKr.) ja esiroomalaisen ajan alun (500 eKr.) väliseen aikaan. Rautaiset esineet on rajattu pois aineistosta.
Tutkimusaineisto on koottu eri artikkelilähteistä, kirjallisuudesta sekä kaivauskertomuksista ja tutkimusraporteista. Suurin osa pronssikautisista metalliesineistä on julkaistu C. F. Meinanderin vuoden 1954 väitöskirjassa Die Bronzezeit in Finnland, joka on viimeisin kattava pronssikauden metalliesineitä koskeva kokonaisesitys. Tässä tutkimuksessa on koottu lisäksi kaikki tämän jälkeen löytynyt aineisto, tuloksena päivitetty kokonaiskuva pronssikauden pronssiesinelöydöistä. Aineiston analysoinnissa on käytetty Excel -ohjelmaa mm. esineiden ajoitusten, määrien ja suhteiden laskentaan. Levintäkartat on muodostettu MapInfo -ohjelmalla.
Pronssikautisia metalliesinelöytöjä on tehty Suomesta 184 kappaletta, joista suurin osa on läntisiä esinetyyppejä. Vanhemmalla pronssikaudella esinelöydöt rajoittuvat lähes yksinomaan Varsinais-Suomeen ja Uudellemaalle sekä Ahvenanmaalle. Nuoremmalla pronssikaudella esinelöydöt keskittyvät Satakuntaan sekä jossain määrin Varsinais-Suomeen ja Ahvenanmaalle. Läntisten vaikutteiden saapuminen kohdistui itäisiä selkeämmin vain rajatuille alueille. Hyvin vähäisistä itäisten esineiden määristä huolimatta esinelöytöjen levinnän perusteella vaikuttaa siltä, että idän suunnalta saatiin vaikutteita Suomen alueelle koko pronssikauden ajan. Etenkin itäisten esineiden valinmuottilöydöt, kotimaisten Maaningan kirveiden syntyminen ja piirteiden muuttuminen ajan kuluessa sekä levintä viittaavat jatkuviin yhteyksiin itään. Esinelöytöjen määriin ja suhteisiin eri alueilla saattoivat vaikuttaa eri alueiden erilaiset käyttötavat ja perinteet. Etenkin hauta-, irto- ja uhrilöytöjen kohdalla seurattiin läntisiä tapoja, jolloin esineitä on säilynyt eniten alueilla, joilla läntiset perinteet olivat vahvimmat.
Aineisto koostuu pronssikautisiksi ajoitetuista pronssiesineistä, esineiden katkelmista, sekä upokas- ja valinmuottilöydöistä. Poikkeuksena aineistossa on lisäksi yksi kultaesineen katkelma. Työssä on otettu huomioon ainoastaan sellaiset metalliesineet, joiden ajoitus osuu varhaisen metallikauden sekä pronssikauden alun (1800 eKr.) ja esiroomalaisen ajan alun (500 eKr.) väliseen aikaan. Rautaiset esineet on rajattu pois aineistosta.
Tutkimusaineisto on koottu eri artikkelilähteistä, kirjallisuudesta sekä kaivauskertomuksista ja tutkimusraporteista. Suurin osa pronssikautisista metalliesineistä on julkaistu C. F. Meinanderin vuoden 1954 väitöskirjassa Die Bronzezeit in Finnland, joka on viimeisin kattava pronssikauden metalliesineitä koskeva kokonaisesitys. Tässä tutkimuksessa on koottu lisäksi kaikki tämän jälkeen löytynyt aineisto, tuloksena päivitetty kokonaiskuva pronssikauden pronssiesinelöydöistä. Aineiston analysoinnissa on käytetty Excel -ohjelmaa mm. esineiden ajoitusten, määrien ja suhteiden laskentaan. Levintäkartat on muodostettu MapInfo -ohjelmalla.
Pronssikautisia metalliesinelöytöjä on tehty Suomesta 184 kappaletta, joista suurin osa on läntisiä esinetyyppejä. Vanhemmalla pronssikaudella esinelöydöt rajoittuvat lähes yksinomaan Varsinais-Suomeen ja Uudellemaalle sekä Ahvenanmaalle. Nuoremmalla pronssikaudella esinelöydöt keskittyvät Satakuntaan sekä jossain määrin Varsinais-Suomeen ja Ahvenanmaalle. Läntisten vaikutteiden saapuminen kohdistui itäisiä selkeämmin vain rajatuille alueille. Hyvin vähäisistä itäisten esineiden määristä huolimatta esinelöytöjen levinnän perusteella vaikuttaa siltä, että idän suunnalta saatiin vaikutteita Suomen alueelle koko pronssikauden ajan. Etenkin itäisten esineiden valinmuottilöydöt, kotimaisten Maaningan kirveiden syntyminen ja piirteiden muuttuminen ajan kuluessa sekä levintä viittaavat jatkuviin yhteyksiin itään. Esinelöytöjen määriin ja suhteisiin eri alueilla saattoivat vaikuttaa eri alueiden erilaiset käyttötavat ja perinteet. Etenkin hauta-, irto- ja uhrilöytöjen kohdalla seurattiin läntisiä tapoja, jolloin esineitä on säilynyt eniten alueilla, joilla läntiset perinteet olivat vahvimmat.