Meiguo yinmou. Kiinalainen salaliittoteoriadiskurssi Yhdysvalloista: historiallista tarkastelua ja tapaustutkimus länsivastaisen neonationalismin aikakaudelta
Sopanen, Niki (2016-09-15)
Meiguo yinmou. Kiinalainen salaliittoteoriadiskurssi Yhdysvalloista: historiallista tarkastelua ja tapaustutkimus länsivastaisen neonationalismin aikakaudelta
Sopanen, Niki
(15.09.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee kiinalaista salaliittoteoriadiskurssia Yhdysvalloista. Tutkimus-kysymykseni ovat: 1) ”Miten kiinalainen konspirationismi ilmenee historiallisena ja modernina ilmiönä?” ja 2) ”Minkälainen konspirationistinen näkemys nousee esiin työssäni tutkitun aineiston pohjalta? Mitkä seikat mahdollisesti selittävät tätä näke-mystä?”
Teokseni alussa esittelen salaliiton, -teorian ja konspirationismin, salaliittoteoreettisen maailmankuvan, käsitteet. Tämän jälkeen jaan kiinalaisen konspirationismin dis-kurssin historialliset ajanjaksot kuuteen eri aikakauteen. Tutkielmani keskittyy näistä ajanjaksoista erityisesti viimeisimpään, eli länsivastaiseen ja uusnationalistisen aikaan (1989-). Tämän aikakauden tarkastelu osoittaa, että Yhdysvaltojen ja Kiinan välit oli-vat 1990-luvulla erittäin konfliktipitoiset, mikä vaikutti konspirationismin esiinnou-suun Kiinassa.
Empiirisenä aineistoanalyysinä ko. aikakaudesta tarkastelen tutkielmassani vuonna 1996 kirjoitettua manifestia 中国可以说不 Zhōngguó kěyǐ shuō bù (suom. Kiina voi sanoa ”ei”). Teos on uusnationalistinen, yhdysvaltalaisvastainen julistus, joka myi miljoonia ja herätti huomiota Kiinassa ja kansainvälisesti. Tutkimusmetodologianani käytän diskurssianalyysiä, jonka avulla tarkastelen kirjoittajien selontekoja Yhdys-valloista ja Kiinasta. Kirjoittajat kuvaavat Yhdysvaltoja rappeutuvana supervaltana, joka kylmän sodan päätyttyä löysi vaurastuvasta Kiinasta uuden vihollisen. Aineiston perusteella kiinalainen salaliittodiskurssi jakautuu neljään teemaan: I) patoamispolitiikkaan liittyvät salaliittoteoriat, II) Kiinan uhka -teoriat, III) rauhan-omaisen evoluution teoria ja IV) separatismiin sekä valtioyhtenäisyyden sabotaasiin kytkeytyvät teoriat. Luokitteluuni liittyen konstruoin myös kirjoittajien näkemykset Kiinan vastareaktioista em. salaliittoihin. Yleisestä salaliittoteoreettisesta ajattelusta poiketen, kirjoittajat esittävät oikeudenmukaisen ja historiallisesti nöyryytetyn Kiinan lunastavan paikkansa historiassa Yhdysvaltojen salaliitoista huolimatta. Jatkotutki-muksia ajatellen tutkimaani salaliittodiskurssia olisi kiintoisaa syventää uusilla ta-paustutkimuksilla Kiinasta tai verrata muiden valtioiden salaliittodiskursseihin.
Teokseni alussa esittelen salaliiton, -teorian ja konspirationismin, salaliittoteoreettisen maailmankuvan, käsitteet. Tämän jälkeen jaan kiinalaisen konspirationismin dis-kurssin historialliset ajanjaksot kuuteen eri aikakauteen. Tutkielmani keskittyy näistä ajanjaksoista erityisesti viimeisimpään, eli länsivastaiseen ja uusnationalistisen aikaan (1989-). Tämän aikakauden tarkastelu osoittaa, että Yhdysvaltojen ja Kiinan välit oli-vat 1990-luvulla erittäin konfliktipitoiset, mikä vaikutti konspirationismin esiinnou-suun Kiinassa.
Empiirisenä aineistoanalyysinä ko. aikakaudesta tarkastelen tutkielmassani vuonna 1996 kirjoitettua manifestia 中国可以说不 Zhōngguó kěyǐ shuō bù (suom. Kiina voi sanoa ”ei”). Teos on uusnationalistinen, yhdysvaltalaisvastainen julistus, joka myi miljoonia ja herätti huomiota Kiinassa ja kansainvälisesti. Tutkimusmetodologianani käytän diskurssianalyysiä, jonka avulla tarkastelen kirjoittajien selontekoja Yhdys-valloista ja Kiinasta. Kirjoittajat kuvaavat Yhdysvaltoja rappeutuvana supervaltana, joka kylmän sodan päätyttyä löysi vaurastuvasta Kiinasta uuden vihollisen. Aineiston perusteella kiinalainen salaliittodiskurssi jakautuu neljään teemaan: I) patoamispolitiikkaan liittyvät salaliittoteoriat, II) Kiinan uhka -teoriat, III) rauhan-omaisen evoluution teoria ja IV) separatismiin sekä valtioyhtenäisyyden sabotaasiin kytkeytyvät teoriat. Luokitteluuni liittyen konstruoin myös kirjoittajien näkemykset Kiinan vastareaktioista em. salaliittoihin. Yleisestä salaliittoteoreettisesta ajattelusta poiketen, kirjoittajat esittävät oikeudenmukaisen ja historiallisesti nöyryytetyn Kiinan lunastavan paikkansa historiassa Yhdysvaltojen salaliitoista huolimatta. Jatkotutki-muksia ajatellen tutkimaani salaliittodiskurssia olisi kiintoisaa syventää uusilla ta-paustutkimuksilla Kiinasta tai verrata muiden valtioiden salaliittodiskursseihin.