Instituutiot korruptionvastaisina instrumentteina. Korruption ja korruptionvastaisen toiminnan diskurssit Suomessa
Niinimäki, Tommi (2016-09-15)
Instituutiot korruptionvastaisina instrumentteina. Korruption ja korruptionvastaisen toiminnan diskurssit Suomessa
Niinimäki, Tommi
(15.09.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen suomalaisessa poliittishallinnollisessa järjestelmässä rakentuvaa korruption käsitettä, ja korruptionvastainen toiminnan lähtökohtia sekä näiden suhdetta demokratian ihanteisiin.
Tarkastelen tutkielmassani korruption käsitteeseen sekä korruption esiintymiseen liittyviä teoreettisia näkökulmia. Tutkielmassani nousee esiin laajasti Robert Klitgaardin esittelemä päämies-agentti –näkökulma korruptioon ja Susan Rose-Ackermanin mukainen korruption esiintymisen tarkastelu kannustimien kautta. Esittelen myös kirjallisuuden perusteella muodostuvaa kuvaa korruptiosta suomalaisessa yhteiskunnassa.
Tutkielmani aineisto perustuu valtiohallinnon tuottamaan kirjalliseen materiaaliin, kuten ministeriöiden mietintöihin, raportteihin ja internetsivujen materiaaliin. Aineiston luokittelu perustuu esiin nouseviin korruption käsitteen sekä korruptionvastaisen toiminnan ilmaisuihin. Havaintoja tarkastelen diskurssianalyysin sekä diskursiivisen institutionalismin tutkimusmenetelmien mukaisesti.
Tutkielmani tulokset osoittavat, että korruptiosta rakentuva kuva nojaa konventionaaliseksi korruptioksi hahmotettavaan kuvaan, ja kyse on päämies-agentti –teorian mukaisesti yksilöiden rationaaliseen harkintaan perustuvasta toiminnasta, joka tarkoittaa yksilöiden käyttäytymisen ohjaamiseen tarkoitetun institutionaalisen kehyksen puutteellisuutta. Korruptionvastainen toiminta perustuu laajasti näiden puutteiden korjaamispyrkimyksiin lainsäädännön, hallinnon kehittämisen ja avoimuuden sekä kansalaisten osallistamisen kautta.
Korruptionvastaisen toiminnan suhde poliittisiin oikeuksiin rakentuu osittain ongelmalliseksi. Etenkin vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointi epäasiallisen vaikuttamisen käsitteeseen nojaten näyttäytyy poliittisia oikeuksia kaventavana. Oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön näkemykset korruptionvastaisen toiminnan perusteista eroavat niiden tehtävien mukaisesti, mutta näkemyseroja on myös yksittäisien uudistuksien tarpeellisuudesta. Tämä osoittaa valtiohallinnon läpileikkaavan korruptionvastaisen strategian puutteen merkityksen.
Tarkastelen tutkielmassani korruption käsitteeseen sekä korruption esiintymiseen liittyviä teoreettisia näkökulmia. Tutkielmassani nousee esiin laajasti Robert Klitgaardin esittelemä päämies-agentti –näkökulma korruptioon ja Susan Rose-Ackermanin mukainen korruption esiintymisen tarkastelu kannustimien kautta. Esittelen myös kirjallisuuden perusteella muodostuvaa kuvaa korruptiosta suomalaisessa yhteiskunnassa.
Tutkielmani aineisto perustuu valtiohallinnon tuottamaan kirjalliseen materiaaliin, kuten ministeriöiden mietintöihin, raportteihin ja internetsivujen materiaaliin. Aineiston luokittelu perustuu esiin nouseviin korruption käsitteen sekä korruptionvastaisen toiminnan ilmaisuihin. Havaintoja tarkastelen diskurssianalyysin sekä diskursiivisen institutionalismin tutkimusmenetelmien mukaisesti.
Tutkielmani tulokset osoittavat, että korruptiosta rakentuva kuva nojaa konventionaaliseksi korruptioksi hahmotettavaan kuvaan, ja kyse on päämies-agentti –teorian mukaisesti yksilöiden rationaaliseen harkintaan perustuvasta toiminnasta, joka tarkoittaa yksilöiden käyttäytymisen ohjaamiseen tarkoitetun institutionaalisen kehyksen puutteellisuutta. Korruptionvastainen toiminta perustuu laajasti näiden puutteiden korjaamispyrkimyksiin lainsäädännön, hallinnon kehittämisen ja avoimuuden sekä kansalaisten osallistamisen kautta.
Korruptionvastaisen toiminnan suhde poliittisiin oikeuksiin rakentuu osittain ongelmalliseksi. Etenkin vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointi epäasiallisen vaikuttamisen käsitteeseen nojaten näyttäytyy poliittisia oikeuksia kaventavana. Oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön näkemykset korruptionvastaisen toiminnan perusteista eroavat niiden tehtävien mukaisesti, mutta näkemyseroja on myös yksittäisien uudistuksien tarpeellisuudesta. Tämä osoittaa valtiohallinnon läpileikkaavan korruptionvastaisen strategian puutteen merkityksen.