Oikomispotilas 2000-luvulla: hoitoon hakeutumisen syyt ja hoitoon kohdistuvat odotukset
Perttula, Elina (2016-09-21)
Oikomispotilas 2000-luvulla: hoitoon hakeutumisen syyt ja hoitoon kohdistuvat odotukset
Perttula, Elina
(21.09.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
LÄHTÖKOHDAT: Suomen terveyskeskuksissa aloitetaan vuosittain noin 24 000 uutta oikomishoitoa (Pietilä T ym. Oikomishoito Suomen terveyskeskuksissa, STAKES, Raportteja 279, 2004). Oikomishoidon kysyntä on kasvanut myös aikuisten keskuudessa. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tarkastella potilaiden motivaatiota oikomishoitoon hakeutumiseen ja hoitoon kohdistuvia odotuksia 2000-luvulla.
MENETELMÄT: Tutkimuksia haettiin PubMed, Scopus ja Google Scholar -tietokannoista. Hakusanoina käytettiin yhdistelmiä termeistä orthodontics, malocclusion, patient, parent, expectation, motivation, experience, quality of life ja self-esteem. Haku rajattiin vuoden 2000 jälkeen ilmestyneisiin tutkimuksiin. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin 13 tutkimusta.
TULOKSET: Tutkimusten perusteella sekä lasten että aikuisten tärkein hoitoon hakeutumisen syy on hampaiden ja kasvojen ulkonäön parantuminen. Miehillä myös leukanivelten toimintahäiriöön liittyvät ongelmat olivat merkittävä syy hakeutua hoitoon. Oikomishoidolta lapset ja aikuiset odottavat myönteistä vaikutusta sosiaalisiin suhteisiin, minäkuvaan, hampaiston terveyteen ja -toimintaan. Vanhemmat haluavat lapsensa aloittavan oikomishoidon välttääkseen purentavirheestä mahdollisesti tulevaisuudessa aiheuttavia ongelmia. Kaikissa ikäryhmissä hammaslääkärin suosituksella oli tärkeää merkitys hoitoon hakeutumiselle
JOHTOPÄÄTÖKSET: Oikomishoitoon kohdistuvat odotukset ovat 2000-luvulla lisääntyneet. Julkisessa terveydenhuollossa käytössä olevat oikomishoitoon valinnan kriteerit eivät nykyisellään kata kaikkia potilaiden tärkeiksi kokemia osa-alueita.
MENETELMÄT: Tutkimuksia haettiin PubMed, Scopus ja Google Scholar -tietokannoista. Hakusanoina käytettiin yhdistelmiä termeistä orthodontics, malocclusion, patient, parent, expectation, motivation, experience, quality of life ja self-esteem. Haku rajattiin vuoden 2000 jälkeen ilmestyneisiin tutkimuksiin. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin 13 tutkimusta.
TULOKSET: Tutkimusten perusteella sekä lasten että aikuisten tärkein hoitoon hakeutumisen syy on hampaiden ja kasvojen ulkonäön parantuminen. Miehillä myös leukanivelten toimintahäiriöön liittyvät ongelmat olivat merkittävä syy hakeutua hoitoon. Oikomishoidolta lapset ja aikuiset odottavat myönteistä vaikutusta sosiaalisiin suhteisiin, minäkuvaan, hampaiston terveyteen ja -toimintaan. Vanhemmat haluavat lapsensa aloittavan oikomishoidon välttääkseen purentavirheestä mahdollisesti tulevaisuudessa aiheuttavia ongelmia. Kaikissa ikäryhmissä hammaslääkärin suosituksella oli tärkeää merkitys hoitoon hakeutumiselle
JOHTOPÄÄTÖKSET: Oikomishoitoon kohdistuvat odotukset ovat 2000-luvulla lisääntyneet. Julkisessa terveydenhuollossa käytössä olevat oikomishoitoon valinnan kriteerit eivät nykyisellään kata kaikkia potilaiden tärkeiksi kokemia osa-alueita.