Laadukas lastensuojelutarpeen selvittäminen
Kivelä, Niina (2016-09-23)
Laadukas lastensuojelutarpeen selvittäminen
(23.09.2016)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016092324272
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016092324272
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma kohdistuu lastensuojelutyössä tehtävään lastensuojelutarpeen selvittämiseen laadun näkökulmasta. Lastensuojelun alkuvaiheessa tapahtuvaa lapsen ja perheen tilanteiden arviointia voidaan pitää sosiaalityön ydinosaamisen alueena. Vuonna 2008 voimaan tullut lastensuojelulaki sääti ensimmäistä kertaa lastensuojelutarpeen selvityksestä. Lapsen tilanteen arviointiin liittyvää menetelmäosaamista pidetään sellaisena asiantuntijuuden ja osaamisen alueena, joka kaikkien lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden tulisi osata.
Tässä tutkielmassa viitekehyksenä ovat lapsikeskeisyys, käytäntötutkimus sekä laatu lastensuojelun sosiaalityössä ja lastensuojelutarpeen selvittämisessä. Tutkimustehtävänä on selvittää, kuinka laadukkaan lastensuojelutarpeen selvityksen tekijät – kuten lapsikeskeisyys, luottamuksellisen suhteen rakentuminen, tiedon rakentuminen kokonaisvaltaisesti, työprosessin selkeys, ymmärrettävä lopputulos sekä arviointityöskentelyn eettisyys ja reflektiivisyys – näyttäytyvät lastensuojelun avohuollon selvitysryhmän työssä. Lisäksi pohditaan, tukeeko eriytynyt työskentelymalli laadukasta työtä. Tutkielma esittelee aiempia tutkimuksia lastensuojelutarpeen selvittämisestä. Aineistona tutkielmassa on kuuden lastensuojelun ammattilaisen haastattelut. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Sosiaalihuoltolaki on tullut voimaan 1.4.2015, ja sen jälkeen lastensuojelussa on tehty sosiaalihuoltolain mukaisia palvelutarpeen arviointeja. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä selvitetään lastensuojelun tarve, ellei asia ole selvästi luonteeltaan sellainen, ettei lastensuojelun tukitoimia tarvita. Arvion lastensuojelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeesta tekee sosiaalityöntekijä.
Tutkimustulosten mukaan selvitysyksikön työssä näkyy laadun elementtejä kuten lapsikeskeisyys, selkeä työprosessi ja lopputulokset. Työskentely on eettistä ja työntekijöillä on riittävästi mahdollisuuksia reflektoida työtään. Laatua heikentävä tekijä oli työn liukuhihnamaisuus: ajan puute vaikuttaa heikentävästi lapsikeskeisyyden toteutumiseen, asiakassuhteiden rakentumiseen sekä riittävän ja monipuolisen tiedon rakentumiseen yhdessä asiakkaan kanssa. Työntekijöiden mukaan asiakassuhteiden ja prosessien pilkkominen heikentävät laatua lastensuojelussa.
Tässä tutkielmassa viitekehyksenä ovat lapsikeskeisyys, käytäntötutkimus sekä laatu lastensuojelun sosiaalityössä ja lastensuojelutarpeen selvittämisessä. Tutkimustehtävänä on selvittää, kuinka laadukkaan lastensuojelutarpeen selvityksen tekijät – kuten lapsikeskeisyys, luottamuksellisen suhteen rakentuminen, tiedon rakentuminen kokonaisvaltaisesti, työprosessin selkeys, ymmärrettävä lopputulos sekä arviointityöskentelyn eettisyys ja reflektiivisyys – näyttäytyvät lastensuojelun avohuollon selvitysryhmän työssä. Lisäksi pohditaan, tukeeko eriytynyt työskentelymalli laadukasta työtä. Tutkielma esittelee aiempia tutkimuksia lastensuojelutarpeen selvittämisestä. Aineistona tutkielmassa on kuuden lastensuojelun ammattilaisen haastattelut. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Sosiaalihuoltolaki on tullut voimaan 1.4.2015, ja sen jälkeen lastensuojelussa on tehty sosiaalihuoltolain mukaisia palvelutarpeen arviointeja. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä selvitetään lastensuojelun tarve, ellei asia ole selvästi luonteeltaan sellainen, ettei lastensuojelun tukitoimia tarvita. Arvion lastensuojelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeesta tekee sosiaalityöntekijä.
Tutkimustulosten mukaan selvitysyksikön työssä näkyy laadun elementtejä kuten lapsikeskeisyys, selkeä työprosessi ja lopputulokset. Työskentely on eettistä ja työntekijöillä on riittävästi mahdollisuuksia reflektoida työtään. Laatua heikentävä tekijä oli työn liukuhihnamaisuus: ajan puute vaikuttaa heikentävästi lapsikeskeisyyden toteutumiseen, asiakassuhteiden rakentumiseen sekä riittävän ja monipuolisen tiedon rakentumiseen yhdessä asiakkaan kanssa. Työntekijöiden mukaan asiakassuhteiden ja prosessien pilkkominen heikentävät laatua lastensuojelussa.