Terveellisen ruoan monet kasvot. Terveellisen ruoan ja maitotuotteiden kulutus Turussa

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman mielenkiinnon kohteena on terveellinen ruoka: mitä on terveellinen ruoka, ketkä syövät terveellisesti ja mitä motiiveja erilaisten ruokavalioiden noudattamiselle on. Viime aikoina mediassa on keskusteltu ravitsemussuositusten sisällöstä sekä maitotuotteiden ter- veys- ja ympäristövaikutuksista. Tässä tutkielmassa selvitetään, mitkä tekijät ovat yhteydessä turku- laisten ruokailutottumuksiin. Tavoitteena on tutkia, miten ravitsemussuositusten mukaisen terveel- lisen ruoan sekä maitotuotteiden kulutus eroaa väestöryhmittäin, ja onko maitotuotteiden kulutus muuttunut vuodesta 2010 vuoteen 2014. Aineistoina käytetään Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen keräämiä Alueellinen terveys ja hyvinvointi -aineistoja (ATH) vuosilta 2010 (n=4110) ja 2014 (n=3483). Lisäksi tarkastellaan ruokatietoisia turkulaisia, jotka asioivat Turun Stockmann Herkussa (N=219).

Tulosten mukaan suurin osa turkulaisista syö pääosin ravitsemussuositusten mukaisista terveel- lisiä tuotteita usein ja epäterveellisiä tuotteita harvemmin. Maitotuotteiden osalta tulokset ovat kui- tenkin vastoin suosituksia: rasvaisten maitotuotteiden kulutus on yleistä ja lisääntynyt tarkastelu- ajanjaksolla, kun taas vähärasvaisten tuotteiden kulutus on vähentynyt tai säilynyt ennallaan. Ras- vaisten maitotuotteiden suosion lisääntyminen on havaittu myös aiemmissa tutkimuksissa, mikä tu- kee muuttunutta terveellisyyskäsitystä ja ravitsemussuositusten näkemyksen kyseenalaistamista. Terveellisesti syöminen on todennäköisintä naisille, korkeakoulutetuille, 61–75-vuotiaille ja kotita- louksille, joissa asuu lapsia. Lisäksi mitä terveemmäksi itsensä kokee tai mitä paremmin tulee toi- meen, sitä todennäköisemmin syö terveellisesti. Toimeentulon osalta kuitenkin jo melko matala toi- meentulotaso riittää, sillä ainoastaan heikoimmin toimeentulevat erosivat muista. Epäterveellisesti syövät puolestaan todennäköisimmin miehet, alle 31-vuotiaat ja he, jotka kokevat terveydentilansa melko huonoksi tai huonoksi.

Kevytjuustojen kulutus on vähentynyt vuodesta 2010 vuoteen 2014 ja tyypillisintä kulutus on iäkkäille korkeakoulutetuille. Rasvattoman maidon ja piimän, kulutus puolestaan on pysynyt ennal- laan ja on yleisempää naisille kuin miehille. Ero sukupuolten välillä on kuitenkin kaventunut tarkas- teluajanjaksolla eli naiset ovat vähentäneet kulutustaan. Epäterveelliseksi luokiteltujen rasvaisten juustojen kulutus on puolestaan lisääntynyt ja se on tyypillisintä miehille sekä yhdessä asuville pa- riskunnille. Toimeentulolla ja koulutustasolla ei havaittu yhteyttä rasvaisten juustojen kuluttami- seen. Voin ja voi-kasviöljyseoksen kulutus on myös lisääntynyt.

Stockmann Herkun asiakkaita voidaan tulosten pohjalta kutsua ruokatietoisiksi turkulaisiksi, sillä 86 prosenttia vastaajista kuvaili ruokavaliotaan muuksi kuin tavalliseksi ja noin puolet noudattaa jotain erityisruokavaliota. Kuten ATH-aineiston tulostenkin osalta, on terveellinen ruokavalio ylei- sintä vanhimmalle ikäluokalle. Lisäksi erityisruokavalion noudattaminen on tyypillisempää keskus- tassa asuville kuin muille. Maitotuotteista luopuminen on harvinaista ruokatietoisille, vaikka suu- relle osalle ekologisuus ja eettisyys nousivat esiin ruokavaliota kuvailtaessa. Näin ollen maitotuot- teiden ympäristövaikutuksien tiedostaminen ei joko ole yleistä tai se ei ainakaan ole vaikuttanut kulutustottumuksiin. Myöskään ruokatietoisten osalta juustojen kuluttamisessa ei havaittu eroja, sillä juustotiskillä asiointi ei ollut yleisempää millekään yksittäiselle väestöryhmälle.