Sanomalehden käytön motivoiva vaikutus yläkoululaisten kemian opetuksessa
Soukkanen, Riina (2016-09-26)
Sanomalehden käytön motivoiva vaikutus yläkoululaisten kemian opetuksessa
Soukkanen, Riina
(26.09.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tarkoituksenani oli tutkia sanomalehden käytön motivoivaa vaikutusta kemian opetuksessa yläkoululaisilla. Suoritin tutkimuksen Turun lyseossa ja Liedon keskuskoulussa molemmissa kahdelle luokalle kustakin luokka-asteesta. Oppi-lasotos oli yhteensä 170 oppilasta. Tutkimuksessa oppilaiden suorittaman tehtä-vän aiheet olivat ilmastonmuutos ja kasvihuoneilmiö Turun Sanomien 106. nu-merossa (9.3.2010) olevien tiede- ja ympäristösivujen sisällön mukaan. Tutki-mus suoritettiin kyselylomakkeen, Turun Sanomien sekä oppikirjasta tehtyjen monisteiden avulla. Lomakkeessa oli kysymyksiä oppilaiden taustatiedoista, mielipidekysymyksiä ja kolme erilaista tehtävää, joista sai valita yhden tehtävätyypin, jonka avulla tehtävä suoritettiin. Valinnaiset tehtävätyypit olivat lootuskukkamenetelmän mukaelma, SWOT-tehtävä ja lyhyen vastauksen tehtävä. Kysymyksiin tuli vastata sanomalehteä ja oppikirjamonisteita sekä aiemmin muualta opittuja tietoja hyödyntäen lomakkeen suoritusohjeiden mukaan. Vastausten analysoinnissa käytettiin motivaatio-, odotusarvo- ja ajattelun tasojen teorioita. Lomakkeen kysymyksiin annettujen vastausten perusteella ja tutkimuskysymysten avulla analysoin tulokset.
Opetusmenetelmistä kivoimpina pidettiin oppilaslaborointeja, tehtävien teke-mistä ryhmissä ja tehtäviä tietokoneen avulla. Tehokkaimpina opetusmenetel-minä oppilaat pitivät oppilaslaborointeja, muistiinpanojen kirjoittamista ja opet-tajan kuuntelemista. Valtaosalla oppilaista motivaatio tehtävässä oli keskitasoa. Keskimäärin 10 %:lla oppilaista motivaatio nousi tehtävän aikana ja 23 %:lla se laski. Keskimäärin innostuneimpia tehtävästä olivat seitsemäsluokkalaiset ja eniten motivaatio nousi sekä laski yhdeksäsluokkalaisilla. Keskimäärin tehtävää pidettiin melko vaikeana. Mitä ylemmällä luokka-asteella oppilas oli, sitä pa-remmin hän osasi arvioida omaa suoriutumistaan. Mitä enemmän oppilaat käyt-tivät sanomalehteä ja oppikirjamonisteita lähteenään tehtävien tekemisessä, si-tä paremmin he kokivat tehtävästä oppineensa ja käsitteiden selkeytyneen. Tehtävätyypeistä suosituin oli lootuskukka-mukaelma, oppilaiden sukupuoles-ta, omasta kemian osaamisen arviosta tai kemian arvosanasta riippumatta. Toi-seksi suosituin tehtävätyyppi oli lyhyen vastauksen tehtävä. Tehtävätyypin valinnassa sukupuoli ei juuri ollut vaikuttanut. Mitä heikommaksi oma kemian osaaminen arvioitiin, sitä suurempi oli SWOT- tehtävän suosio. Kemian arvosa-naltaan heikot ja erinomaiset oppilaat valitsivat eniten luovinta SWOT-tehtävää. Oppilaat menestyivät parhaiten lootuskukka-mukaelma ja heikoiten SWOT-tehtävässä. Havaittiin sanomalehden käytön opetuksessa motivoivan heikompia oppilaita. Valittua tehtävätyyppiä kannattaa harjoitella jo etukäteen ja käytettä-vän lähdemateriaalin määrää vähentää sekä tehdä tehtävä ryhmätyönä. The aim of my study is to gauge the motivating effect of using newspapers in the teaching of chemistry to secondary school students. The study was carried out on two classes from each grade level from Turun Lyseo and Liedon Keskuskoulu. The sample size is 170 students. Assignments were made about climate change and the greenhouse effect. The subject matter for the study was from the science and environment pages of Turun Sanomat number 106 from the 9th of March, 2010. The study was carried out using a questionnaire form, the Turun Sanomat articles and some extra handout material sourced from the textbook. The questionnaire has questions about the backgrounds of the students as well as their opinions. Using the questionnaire, the students selected how they would complete the assignments. There were three different assignments were completed in one of the following ways: a modified form of the lotus blossom creative technique, a SWOT analysis and a short answer task. Answers were to be based on the article, the handout as well as any prior information that the students had. Analysis of the student’s answers were made using the theories of motivation, expectation and thinking levels.
Students thought the most enjoyable methods were working as an individual, solving the assignments in groups and working on the assignments on computers. Students evaluated working by themselves, writing notes and listening to the teacher as the most efficient learning methods. Most of the students had medium level motivation, while 10 % had an increase in motivation levels and 23 % had a reduced motivation level. 7th graders were, on average, the most excited about the assignment and the motivation was lowest for the 9th graders. On average, the assignment was thought to be rather difficult. The higher the grade of the student, the better they evaluated their own performance. The more the students used the newspaper and the handout, the better they felt like they were learning and getting to grips with the terminology. The lotus blossom technique was the most popular, independent of gender, evaluation of their own knowledge level and their chemistry grade. The second most popular was the short answer method. Gender played almost no role in the selection of how the assignment was carried out. SWOT analysis was more popular as the evaluation of their own knowledge levels lowered. Those with weak and excellent grades in chemistry mostly selected the creative SWOT method. The students who selected the lotus blossom technique fared the best, while those that selected the SWOT method fared the worst. Use of the newspaper was shown to motivate the weaker students. The selected method should be practiced in advanced and the amount of material should be reduced, as well as solving the assignment as a group.
Opetusmenetelmistä kivoimpina pidettiin oppilaslaborointeja, tehtävien teke-mistä ryhmissä ja tehtäviä tietokoneen avulla. Tehokkaimpina opetusmenetel-minä oppilaat pitivät oppilaslaborointeja, muistiinpanojen kirjoittamista ja opet-tajan kuuntelemista. Valtaosalla oppilaista motivaatio tehtävässä oli keskitasoa. Keskimäärin 10 %:lla oppilaista motivaatio nousi tehtävän aikana ja 23 %:lla se laski. Keskimäärin innostuneimpia tehtävästä olivat seitsemäsluokkalaiset ja eniten motivaatio nousi sekä laski yhdeksäsluokkalaisilla. Keskimäärin tehtävää pidettiin melko vaikeana. Mitä ylemmällä luokka-asteella oppilas oli, sitä pa-remmin hän osasi arvioida omaa suoriutumistaan. Mitä enemmän oppilaat käyt-tivät sanomalehteä ja oppikirjamonisteita lähteenään tehtävien tekemisessä, si-tä paremmin he kokivat tehtävästä oppineensa ja käsitteiden selkeytyneen. Tehtävätyypeistä suosituin oli lootuskukka-mukaelma, oppilaiden sukupuoles-ta, omasta kemian osaamisen arviosta tai kemian arvosanasta riippumatta. Toi-seksi suosituin tehtävätyyppi oli lyhyen vastauksen tehtävä. Tehtävätyypin valinnassa sukupuoli ei juuri ollut vaikuttanut. Mitä heikommaksi oma kemian osaaminen arvioitiin, sitä suurempi oli SWOT- tehtävän suosio. Kemian arvosa-naltaan heikot ja erinomaiset oppilaat valitsivat eniten luovinta SWOT-tehtävää. Oppilaat menestyivät parhaiten lootuskukka-mukaelma ja heikoiten SWOT-tehtävässä. Havaittiin sanomalehden käytön opetuksessa motivoivan heikompia oppilaita. Valittua tehtävätyyppiä kannattaa harjoitella jo etukäteen ja käytettä-vän lähdemateriaalin määrää vähentää sekä tehdä tehtävä ryhmätyönä.
Students thought the most enjoyable methods were working as an individual, solving the assignments in groups and working on the assignments on computers. Students evaluated working by themselves, writing notes and listening to the teacher as the most efficient learning methods. Most of the students had medium level motivation, while 10 % had an increase in motivation levels and 23 % had a reduced motivation level. 7th graders were, on average, the most excited about the assignment and the motivation was lowest for the 9th graders. On average, the assignment was thought to be rather difficult. The higher the grade of the student, the better they evaluated their own performance. The more the students used the newspaper and the handout, the better they felt like they were learning and getting to grips with the terminology. The lotus blossom technique was the most popular, independent of gender, evaluation of their own knowledge level and their chemistry grade. The second most popular was the short answer method. Gender played almost no role in the selection of how the assignment was carried out. SWOT analysis was more popular as the evaluation of their own knowledge levels lowered. Those with weak and excellent grades in chemistry mostly selected the creative SWOT method. The students who selected the lotus blossom technique fared the best, while those that selected the SWOT method fared the worst. Use of the newspaper was shown to motivate the weaker students. The selected method should be practiced in advanced and the amount of material should be reduced, as well as solving the assignment as a group.