Palvelun laadun johtaminen terveydenhuoltoalalla
Ruusumo, Heidi (2016-09-26)
Palvelun laadun johtaminen terveydenhuoltoalalla
Ruusumo, Heidi
(26.09.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Kiristyneen kilpailun ja asiakkaiden kasvaneiden vaatimusten myötä, palvelun laatu on noussut keskeiseksi tekijäksi terveydenhuolto-organisaatioiden palveluiden tuottamisessa. Laadun johtaminen on havaittu tehokkaaksi keinoksi palvelun laadun kehittämiseksi ja sen ylläpitämiseksi. Terveydenhuollossa laadun johtaminen ei rajoitu vain terveyspalveluiden tuottamiseen, vaan sen voidaan nähdä vaikuttavan organisaation toimintaan kokonaisvaltaisesti. Julkisilta terveydenhuolto-organisaatioilta ei aina löydy riittävää osaamista, ammattitaitoa ja/tai laitteistoa riittävän laadun takaamiseksi. Tämän seurauksena julkiset terveydenhuolto-organisaatiot ovat alkaneet tuottaa palveluitaan yhteistyössä yksityisen sektorin palveluntuottajien kanssa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitä laadun johtamisella tarkoitetaan ja miten palvelun laadun johtaminen näkyy palveluntuottajien välisessä suhteessa.
Tutkimusstrategiana käytettiin kvalitatiivista menetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Aineisto kerättiin haastattelemalla tutkimukseen valitun julkisen terveydenhuolto-organisaation viittä ylimmän johdon edustajaa. Aineisto analysoitiin teemakortistoa hyödyntämällä. Tutkimuksen tuloksissa korostuu aineistolähtöisyys. Asiakkaan tyytyväisyyden tavoittelu vaikuttaa keskeisesti organisaation laadun johtamisen taustalla. Asiakastyytyväisyyden mittaaminen toimiikin yhtenä tärkeimpänä laadun arvioinnin mittarina. Laadun johtaminen vaatii tehtäväänsä hyvin sitoutuneen ylimmän johdon. Tehtäväänsä hyvin sitoutunut johto pyrkii löytämään toimivat henkilöstökäytännöt, jotka mahdollistavat laadun jatkuvan kehittämisen osana organisaation kaikkien jäsenten toimintaa. Julkinen organisaatio etsii yksityisen sektorin palveluntuottajia kumppanikseen hankkiakseen omasta organisaatiosta puuttuvaa osaamista, ammattitaitoa ja/tai laitteistoa. Kumppanin valinnassa palveluntuottajan laatu tulee olla ensisijaisena kriteerinä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että laadun johtaminen toteutuu julkisen sektorin organisaatiorajojen sisällä melko kokonaisvaltaisena toimintana, mutta palveluntuottajien välisissä suhteissa se ei ilmene yhtä hyvin. Laadun mittaaminen ja henkilöstökäytäntöjen toteuttaminen jäävät palveluntuottajan vastuulle. Omien organisaatiorajojen sisällä vuorovaikutusta ilmenee runsaasti, mutta siirryttäessä organisaatiorajojen ulkopuolelle vuorovaikutus vähenee. Palvelun laadun johtaminen tulisikin pyrkiä tehokkaasti siirtämään myös kumppanuussuhteisiin kokonaisvaltaisena toimintana.
Tutkimusstrategiana käytettiin kvalitatiivista menetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Aineisto kerättiin haastattelemalla tutkimukseen valitun julkisen terveydenhuolto-organisaation viittä ylimmän johdon edustajaa. Aineisto analysoitiin teemakortistoa hyödyntämällä. Tutkimuksen tuloksissa korostuu aineistolähtöisyys. Asiakkaan tyytyväisyyden tavoittelu vaikuttaa keskeisesti organisaation laadun johtamisen taustalla. Asiakastyytyväisyyden mittaaminen toimiikin yhtenä tärkeimpänä laadun arvioinnin mittarina. Laadun johtaminen vaatii tehtäväänsä hyvin sitoutuneen ylimmän johdon. Tehtäväänsä hyvin sitoutunut johto pyrkii löytämään toimivat henkilöstökäytännöt, jotka mahdollistavat laadun jatkuvan kehittämisen osana organisaation kaikkien jäsenten toimintaa. Julkinen organisaatio etsii yksityisen sektorin palveluntuottajia kumppanikseen hankkiakseen omasta organisaatiosta puuttuvaa osaamista, ammattitaitoa ja/tai laitteistoa. Kumppanin valinnassa palveluntuottajan laatu tulee olla ensisijaisena kriteerinä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että laadun johtaminen toteutuu julkisen sektorin organisaatiorajojen sisällä melko kokonaisvaltaisena toimintana, mutta palveluntuottajien välisissä suhteissa se ei ilmene yhtä hyvin. Laadun mittaaminen ja henkilöstökäytäntöjen toteuttaminen jäävät palveluntuottajan vastuulle. Omien organisaatiorajojen sisällä vuorovaikutusta ilmenee runsaasti, mutta siirryttäessä organisaatiorajojen ulkopuolelle vuorovaikutus vähenee. Palvelun laadun johtaminen tulisikin pyrkiä tehokkaasti siirtämään myös kumppanuussuhteisiin kokonaisvaltaisena toimintana.