Autistiselle oppilaalle käytettävyydeltään hyvä tarjotin, design-tutkimus autistien oppimisympäristössä
Salminen, Marjo (2016-09-27)
Autistiselle oppilaalle käytettävyydeltään hyvä tarjotin, design-tutkimus autistien oppimisympäristössä
Salminen, Marjo
(27.09.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimukseni tavoitteena oli kehittää pääkäyttäjille eli autistisille oppilaille käytettävyydeltään hyvä tarjotin. Tutkimuksen viitekehys pohjautuu käytettävyyden käsitteen teoreettisen tarkastelun ympärille. Käytettävyys muodostuu tuotteen, käyttäjän ja ympäristön välisistä suhteista sekä on ajassaan ja paikassaan muuttuva kokonaisuus. Tarjottimen käytettävyyttä jäsensin tuotteen, käyttäjän ja ympäristön välisinä suhteina, joita tarkastelin sosiaalisen infrastruktuurin kolmen tason avulla (välineellinen-, toiminnallinen- ja kulttuurinen taso).
Tutkimuksen taustalla on vuonna 2013 alkanut autistiselle oppilaalle suunnitellun tarjottimen tuotesuunnitteluprosessi. Tutkimuksen toteutin design-tutkimuksena, joka on edennyt toiseen design-sykliin. Tutkimuksessa käytettiin toisen vaiheen tarjotinprototyyppiä, joka on kandidaatintutkielman ensimmäisen vaiheen tarjotinprototyypin pohjalta kehitetty versio. Tutkimukseen osallistui pääkaupunkiseudun koulusta autistiluokkien oppilaita (N=5) ja koulun henkilökuntaa; erityisluokanopettajat (N=3) ja ruokapalvelutyöntekijä (N=1).
Aineistonkeruun toteutin monimenetelmäisesti triangulaationa. Tutkimuksen aineiston keräsin yhteen Nvivo-ohjelmalla ja analysoin sitä teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Ohjelman avulla kaikki tutkimusaineistot saatiin tarkasteluun yhtäaikaisesti, jonka vuoksi pystyin arvioimaan tarjottimen käytettävyyttä kokonaisvaltaisemmin.
Tutkimustulokset osoittivat, että käytettävyyden keskeisimpiä tekijöitä autistisen oppilaan näkökulmasta ovat tarjottimessa oleva käyttökoodi, joka ohjaa oppilasta fokusoimaan toimintaansa ruokailussa ja käyttötilanteesta nousevat ominaisuudet, joita ovat tarjottimen visuaaliset ominaisuudet. Tutkimus antoi viitteitä, että tarjotin on pääkäyttäjilleen autisteille käytettävyydeltään hyvä, mutta tarjotinta tulee kehittää vielä huomioimaan nykyistä enemmän myös välillisten käyttäjien näkökulmaa. Heidän näkökulmasta keskeistä käytettävyydessä ovat tarjottimen tekniset ominaisuudet.
Tutkimuksen taustalla on vuonna 2013 alkanut autistiselle oppilaalle suunnitellun tarjottimen tuotesuunnitteluprosessi. Tutkimuksen toteutin design-tutkimuksena, joka on edennyt toiseen design-sykliin. Tutkimuksessa käytettiin toisen vaiheen tarjotinprototyyppiä, joka on kandidaatintutkielman ensimmäisen vaiheen tarjotinprototyypin pohjalta kehitetty versio. Tutkimukseen osallistui pääkaupunkiseudun koulusta autistiluokkien oppilaita (N=5) ja koulun henkilökuntaa; erityisluokanopettajat (N=3) ja ruokapalvelutyöntekijä (N=1).
Aineistonkeruun toteutin monimenetelmäisesti triangulaationa. Tutkimuksen aineiston keräsin yhteen Nvivo-ohjelmalla ja analysoin sitä teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Ohjelman avulla kaikki tutkimusaineistot saatiin tarkasteluun yhtäaikaisesti, jonka vuoksi pystyin arvioimaan tarjottimen käytettävyyttä kokonaisvaltaisemmin.
Tutkimustulokset osoittivat, että käytettävyyden keskeisimpiä tekijöitä autistisen oppilaan näkökulmasta ovat tarjottimessa oleva käyttökoodi, joka ohjaa oppilasta fokusoimaan toimintaansa ruokailussa ja käyttötilanteesta nousevat ominaisuudet, joita ovat tarjottimen visuaaliset ominaisuudet. Tutkimus antoi viitteitä, että tarjotin on pääkäyttäjilleen autisteille käytettävyydeltään hyvä, mutta tarjotinta tulee kehittää vielä huomioimaan nykyistä enemmän myös välillisten käyttäjien näkökulmaa. Heidän näkökulmasta keskeistä käytettävyydessä ovat tarjottimen tekniset ominaisuudet.