Paniikkia synnyttämässä ja liennyttämässä – suomalaisten yhteiskunnallinen paniikki ensimmäisen maailmaansodan ensikuukausina
Kojo, Jesse (2016-09-27)
Paniikkia synnyttämässä ja liennyttämässä – suomalaisten yhteiskunnallinen paniikki ensimmäisen maailmaansodan ensikuukausina
Kojo, Jesse
(27.09.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tämä tapaustutkimus perehtyy yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen paniikkiin Suomessa ensimmäisen maailmansodan ensikuukausina. Tutkimuksessa kartoitetaan julkishallinnon ja muiden auktoriteettien luomia rakenteita, jotka saattavat olla edesauttamassa yhteiskunnallisen paniikin ilmenemistä. Ajallisesti tutkimus rajautuu vuoden 1914 jälkipuoliskoon, jolloin maailmansota oli vielä alkutekijöissään.
Yhteiskunnallinen paniikki ilmenee kriisitilanteessa monilla elämän eri osa-alueilla ja tässä tutkimuksessa siihen perehdytään usean teeman kautta. Tutkimuksen ensimmäinen käsittelyluku perehtyy työnantajasektorin kokemaan paniikkiin. Toisessa käsittelyluvussa keskiössä on kuluttajien ja kansalaisten kokema paniikki. Kolmas käsittelyluku tarkastelee kahden merkittävän auktoriteetin, hallinnon ja lehdistön, vaikutusta paniikin aikaansaamisessa ja rauhoittamisessa.
Tutkimuksen taloudellisen paniikin osiossa testataan Neil Smelserin kehittämää taloudellisen paniikin syntyyn liittyvää value-added -teoriaa, joka tunnetaan myös strain theoryn nimellä. Teoria nojaa käsitykseen, että yhteiskunnallisen paniikin syntymisessä on oleellisessa osassa viisi osatekijää: rakenteellinen edistävyys, rakenteellinen jännite, yleistyneen uskomuksen kasvu ja leviäminen, kiihdyttävä tekijä ja toimijoiden mobilisaatio. Lisäksi on olemassa kuudes tekijä, vastatekijä eli sosiaalinen kontrolli, joka pyrkii rajoittamaan paniikin esiintymistä.
Tutkimuksen alkuperäislähteistönä on käytetty Suomen kenraalikuvernöörin kanslian arkiston osastoakteja, jotka sisältävät mm. läänien kuvernöörien kertomuksia kenraalikuvernöörille. Näiden kansallisarkiston lähteiden lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty Turun kaupunginarkiston hallussa olevia kaupunginhallituksen (eli rahatoimikamarin) pöytäkirjoja.
Edellä mainittuja lähteitä täydennetään ajan lehdistökeskustelulla. Tutkimusta varten on käytetty vuoden 1914 Helsingin Sanomien, Turun Sanomien, Kauppalehden ja Mercatorin numeroita heinäkuulta joulukuun loppuun
Suomessa esiintyi sekä paniikkia lisääviä että sitä rauhoittavia rakenteita. Suomalainen paniikki ilmeni siviiliväestössä pakoreaktiona, olipa kyse sitten taloudellisesta tai sotilaallisesta uhasta. Tutkimuksen perusteella näyttäisi, että mikäli Smelserin teorian arvonlisäämisprosessi ei pääse etenemään loppuun asti, jää paniikki lyhytaikaiseksi. Lisäksi kuudennen tekijän on oltava erityisen heikko massahysterian aikaansaamiseksi.
Yhteiskunnallinen paniikki ilmenee kriisitilanteessa monilla elämän eri osa-alueilla ja tässä tutkimuksessa siihen perehdytään usean teeman kautta. Tutkimuksen ensimmäinen käsittelyluku perehtyy työnantajasektorin kokemaan paniikkiin. Toisessa käsittelyluvussa keskiössä on kuluttajien ja kansalaisten kokema paniikki. Kolmas käsittelyluku tarkastelee kahden merkittävän auktoriteetin, hallinnon ja lehdistön, vaikutusta paniikin aikaansaamisessa ja rauhoittamisessa.
Tutkimuksen taloudellisen paniikin osiossa testataan Neil Smelserin kehittämää taloudellisen paniikin syntyyn liittyvää value-added -teoriaa, joka tunnetaan myös strain theoryn nimellä. Teoria nojaa käsitykseen, että yhteiskunnallisen paniikin syntymisessä on oleellisessa osassa viisi osatekijää: rakenteellinen edistävyys, rakenteellinen jännite, yleistyneen uskomuksen kasvu ja leviäminen, kiihdyttävä tekijä ja toimijoiden mobilisaatio. Lisäksi on olemassa kuudes tekijä, vastatekijä eli sosiaalinen kontrolli, joka pyrkii rajoittamaan paniikin esiintymistä.
Tutkimuksen alkuperäislähteistönä on käytetty Suomen kenraalikuvernöörin kanslian arkiston osastoakteja, jotka sisältävät mm. läänien kuvernöörien kertomuksia kenraalikuvernöörille. Näiden kansallisarkiston lähteiden lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty Turun kaupunginarkiston hallussa olevia kaupunginhallituksen (eli rahatoimikamarin) pöytäkirjoja.
Edellä mainittuja lähteitä täydennetään ajan lehdistökeskustelulla. Tutkimusta varten on käytetty vuoden 1914 Helsingin Sanomien, Turun Sanomien, Kauppalehden ja Mercatorin numeroita heinäkuulta joulukuun loppuun
Suomessa esiintyi sekä paniikkia lisääviä että sitä rauhoittavia rakenteita. Suomalainen paniikki ilmeni siviiliväestössä pakoreaktiona, olipa kyse sitten taloudellisesta tai sotilaallisesta uhasta. Tutkimuksen perusteella näyttäisi, että mikäli Smelserin teorian arvonlisäämisprosessi ei pääse etenemään loppuun asti, jää paniikki lyhytaikaiseksi. Lisäksi kuudennen tekijän on oltava erityisen heikko massahysterian aikaansaamiseksi.