Taide, tiede ja teknologia – Moderni arkkitehtuuriajattelu P. E. Blomstedtin kirjoituksissa 1925–1935
Pöppönen, Anna (2016-09-27)
Taide, tiede ja teknologia – Moderni arkkitehtuuriajattelu P. E. Blomstedtin kirjoituksissa 1925–1935
Pöppönen, Anna
(27.09.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma käsittelee arkkitehti P. E. Blomstedtin (1900–1935) modernia asuinarkkitehtuuriajattelua hänen kirjoitustensa pohjalta. Pääasiallisina lähteinä tutkielmassa on käytetty valikoituja kirjoituksia Blomstedtin käsikirjoituskokoelmasta sekä hänen julkaistuja kirjoituksiaan vuosilta 1925–1935. Blomstedtin kirjoituksia tarkastellaan laajemman arkkitehtuurikirjoittelun kontekstissa perehtymällä muiden hänen aikalaistensa kirjoituksiin arkkitehtuurista ja tyylistä. Pääpaino on kotimaisissa ja ulkomaisissa aikalaisissa, joiden kanssa Blomstedtin tiedetään työskennelleen tai joiden teoksia Blomstedtilla oli henkilökohtaisten kirjojensa joukossa.
Tutkielmassa käsitellään Blomstedtin ihanteita modernista arkkitehtuurista ja sen vaikutusmahdollisuuksista moderniin elämäntapaan kolmessa pääluvussa. Ensimmäisessä pääluvussa perehdytään Blomstedtin käsityksiin ajasta ja siihen, millaista arkkitehtuuri on ollut menneisyydessä ja millaista sen pitäisi olla hänen aikanaan sekä tulevaisuudessa. Aihetta tarkastellaan myös eri arkkitehtuurityylien valossa sekä Blomstedtin näkemystä arkkitehdin roolista tulevaisuuden kaupunkeja suunnitellessa.
Toisessa pääluvussa Blomstedtin ihanteita tarkastellaan arkkitehtuurin yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien näkökulmasta. Luvussa käsitellään asuntohygienian käsitettä, joka merkitsi Blomstedtille ja hänen aikalaisilleen asuntojen terveysvaikutusten korostamista suunnittelussa. Asuntojen terveysvaikutusten lisäksi luvussa tarkastellaan Blomstedtin kirjoituksissa ilmennyttä asumisen demokratisoimisen ihannetta sekä hänen suunnitelmiaan luoda asuntohygieenisiä ja demokraattisia asuinalueita luonnon läheisyyteen. Kolmannessa pääluvussa keskitytään Blomstedtin modernin arkkitehtuurin muotokielen ihanteisiin ja siihen miten tehdastuotanto, standardisointi sekä uudet materiaalit siihen vaikuttivat ja mikä oli pelkistettyjen ja tehtaassa tuotettujen kodinesineiden yhteiskunnallinen merkitys.
Tutkielmassa käsitellään Blomstedtin ihanteita modernista arkkitehtuurista ja sen vaikutusmahdollisuuksista moderniin elämäntapaan kolmessa pääluvussa. Ensimmäisessä pääluvussa perehdytään Blomstedtin käsityksiin ajasta ja siihen, millaista arkkitehtuuri on ollut menneisyydessä ja millaista sen pitäisi olla hänen aikanaan sekä tulevaisuudessa. Aihetta tarkastellaan myös eri arkkitehtuurityylien valossa sekä Blomstedtin näkemystä arkkitehdin roolista tulevaisuuden kaupunkeja suunnitellessa.
Toisessa pääluvussa Blomstedtin ihanteita tarkastellaan arkkitehtuurin yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien näkökulmasta. Luvussa käsitellään asuntohygienian käsitettä, joka merkitsi Blomstedtille ja hänen aikalaisilleen asuntojen terveysvaikutusten korostamista suunnittelussa. Asuntojen terveysvaikutusten lisäksi luvussa tarkastellaan Blomstedtin kirjoituksissa ilmennyttä asumisen demokratisoimisen ihannetta sekä hänen suunnitelmiaan luoda asuntohygieenisiä ja demokraattisia asuinalueita luonnon läheisyyteen. Kolmannessa pääluvussa keskitytään Blomstedtin modernin arkkitehtuurin muotokielen ihanteisiin ja siihen miten tehdastuotanto, standardisointi sekä uudet materiaalit siihen vaikuttivat ja mikä oli pelkistettyjen ja tehtaassa tuotettujen kodinesineiden yhteiskunnallinen merkitys.