”The heavens declare the glory of God” – Uskonnolliset teemat Richard A. Proctorin tähtitiedettä popularisoivissa kirjoituksissa 1870–luvun alussa

Abstract

Tutkielmassani olen tarkastellut brittiläisen tähtitieteilijän ja tieteen popularisoija Richard A. Proctorin (1837–1888) pyrkimyksiä popularisoida tähtitiedettä uskonnollisten teemojen avulla. Olen tutkinut erityisesti sitä, mitä nämä teemat olivat ja miten Proctor hyödynsi niitä tähtitiedettä popularisoidessaan. Alkuperäisaineistonani on ollut kaksi hänen aiheesta kirjoittamaansa teosta 1870–luvun alkupuolelta. Olen pyrkinyt ymmärtämään uskonnollisten teemojen käyttöä Proctorin tähtitiedettä popularisoivissa kirjoituksissa niiden historiallista käyttökontekstia tarkastelemalla.

Proctor ammensi uskonnolliset teemansa luonnollisesta teologiasta, jossa etsittiin merkkejä Jumalasta järjen avulla luonnosta. Tutkielmassani olen hahmottanut kaksi aiheeseen liittyvää temaattista kokonaisuutta, joista ensimmäinen liittyi Proctorin pyrkimykseen korostaa tähtitiedettä popularisoidessaan luonnon teleologisia piirteitä. Maailmankaikkeudessa vallitsi hänen mukaansa Jumalan luoma suunnitelmallisuus ja tarkoitusperäisyys, mikä ilmeni erityisesti siinä, kuinka taivaankappaleet oltiin suunniteltu palvelemaan elämän tarkoitusperiä. Toinen tärkeä teema liittyi tähtitieteen sisältämiin uskonnollisiin opetuksiin. Tähän liittyen Proctor tarkasteli, mitä tähtitiede opetti Jumalasta ja tämän suhteesta luomakuntaan, sekä mitä se kertoi ihmiskunnalle asemastaan maailmankaikkeudessa. Koska luonnon sisältämät teleologiset piirteet ja uskonnolliset opetukset kiinnostivat viktoriaanisen ajan uskonnollisessa ilmapiirissä kasvaneita ihmisiä, Proctor pyrki vetoamaan niiden avulla lukijoidensa mielikuvitukseen ja uskonnolliseen maailmankuvaan. Korostamalla tähtitieteen uskonnollista merkitystä ja hyödyllisyyttä hänen tarkoituksenaan oli tehdä aiheesta kiinnostavampi ja helpommin lähestyttävämpi uskovaisille lukijoilleen.

Viktoriaanisen ajan popularisoijille luonnollisesta teologiasta ammennetut uskonnolliset teemat tarjosivat keinon kommunikoida tieteellistä tietoa ihmisille tavalla, jonka he kokivat kiinnostavaksi ja mielekkääksi. Tutkielmani osaltaan varmentaa käsitystä siitä, että luonnollisella teologialla oli tieteen sekularisoitumisesta huolimatta 1800–luvun jälkipuoliskollakin tärkeä rooli sen suhteen, miten tiedettä popularisoitiin suurelle yleisölle. Samalla se myös täsmentää kuvaa siitä, miten popularisoijat hyödynsivät luonnollisen teologian perinteisiä strategioita ja tapoja kuvata luontoa tiedettä popularisoivissa kirjoituksissaan.